Taloyhtiön aurinkopaneelit,
ylijäämäsähkö ja arvonlisävero

Johanna Renkola, Asianajotoimisto Roihu Oy

Johanna Renkola, Asianajotoimisto Roihu Oy

Kiinnostus aurinkosähkön tuottamista kohtaan kasvaa ­– myös taloyhtiöissä.
​​​​​​​

Taloyhtiöissä aurinkosähköä käytetään ­tavallisesti kiinteistön yhteisiin laitteisiin, kuten ilmastointiin ­sekä yhteisten tilojen ja hissien käytöstä aiheutuvaan sähkönkulutukseen, mutta sitä voidaan kohdistaa myös asukkaiden i­tsensä käytettäväksi osakkeiden omistuksen suhteessa. Ylijäämäsähköllä tarkoitetaan sähköä, jota taloyhtiö ei pysty hyödyntämään itse lainkaan.

Vielä alkuvuodesta oli epäselvää, tuleeko taloyhtiön maksaa ­arvonlisäveroa sähköyhtiölle myydystä ylijäämäsähköstä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi tähän liittyen helmikuussa 2021 ratkaisun, jossa se katsoi, että taloyhtiöllä ei ollut velvollisuutta maksaa arvonlisäveroa aurinkosähkölaitteiston tuottaman ylijäämäsähkön satunnaisesta ja vähäisestä myynnistä (KHO 2021:20).

KHO kumosi Keskusverolautakunnan (KVL) ennakkoratkaisun, jonka mukaan taloyhtiön oli suoritettava arvonlisäveroa ylijäämäsähkön myynnistä sähköyhtiölle. Kyseisessä tapauksessa taloyhtiön olisi KVL:n mukaan pitänyt hankkiutua arvonlisäverovelvolliseksi.

Ennakkoratkaisun tapauksessa taloyhtiö tuotti itse aurinko­paneeleilla sähköä siten, että sähkö käytettiin ensisijaisesti yhtiön yhteisissä tiloissa. Mikäli tuotettu aurinkosähkö ylitti yhteisten tilojen sähköntarpeen, jaettiin se asunto-osakeyhtiön osakkaille osakkaiden hallitsemiin huoneistoihin ilman erillistä vastiketta. Ylijäämäsähkön taloyhtiö myi sähköyhtiölle. Taloyhtiölle syntyi ylijäämäsähköä sellaisina hyvin aurinkoisina päivinä, joina suurin osa asukkaista oli poissa kotoa. Taloyhtiö myös osti sähköä sähköyhtiöltä kiinteistön käyttöön.

Olennainen kysymys KHO:n ratkaisussa oli se, oliko ylijäämäsähkön myynti katsottava liiketoiminnaksi. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Lain 17 §:n mukaan tavaralla tarkoitetaan muun muassa sähköä, ja lain 18 §:n mukaan tavaran myynnillä tarkoitetaan omistusoikeuden vastikkeellista luovuttamista. KHO peilasi ennakkoratkaisun tapausta myös useisiin Euroopan ­unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisuihin.

Yhteenvetona KHO totesi, että taloyhtiö sinänsä myi ylijäämäsähköä arvonlisäverolain 18 §:n tarkoittamalla tavalla vastiketta vastaan. Ylijäämäsähkön myyntiä ei kuitenkaan tullut pitää liiketoimintana, kun asiaa arvioitiin kokonaisuutena. Taloyhtiö myi ylijäämäsähköä ainoastaan satunnaisesti ja vähäisinä määrinä, eikä se myynyt kaikkea tuottamaansa aurinkosähköä sähköyhtiölle. Näin ollen KHO totesi, ettei taloyhtiön tullut suorittaa toiminnastaan arvonlisäveroa.

Käytännössä KHO:n ratkaisu tarkoittaa muun muassa sitä, ­että taloyhtiön tulot aurinkosähköjärjestelmästä voivat kasvaa ­ja järjestelmän takaisinmaksuaika lyhenee. Olennaista kuitenkin on, että ylijäämäsähkön myynti on pienimuotoista. Mikäli myyntiä on reilusti, voidaan se edelleen katsoa liike­toiminnaksi.


Johanna Renkola
Asianajaja, varatuomari, osakas
Asianajotoimisto Roihu Oy