Pääomasijoitus kasvuyritykseen
juristin näkökulmasta

Jussi Lampinen, CFO, Partner (vas.) ja Tommi Härmä, Counsel, Asianajotoimisto Merkurius Oy.

Tilanne Pirkanmaan yritysjärjestelyrintamalla on pysynyt varsin vilkkaana koronapandemiasta huolimatta.

Olemme iloksemme myös huomanneet, että pirkanmaalaisten kasvuyritysten osaaminen pääomasijoituskierroksilla on parantunut. Yhtiödokumentaatio on usein hyvin hallinnoitu ja valmiiksi sähköisessä muodossa, ja mikä tärkeintä, yrittäjät ja sijoittajat ymmärtävät toisiaan useimmiten hyvin. Tuomme seuraavassa esiin muutaman pääomasijoitusten juridiikkaan liittyvän erityishuomion.

Sijoitussopimuksen korvausvastuu voi kohdistua suoraan osakkaaseen

Kaksi keskeistä pääomasijoituksiin liittyvää dokumenttia ovat sijoitussopimus (investment agreement) ja osakassopimus (shareholders’ agreement). Sijoitussopimus määrittelee sijoituksen suuruuden, omistusosuudet sekä omistajien ja kohdeyhtiön korvausvastuun rajat. Sijoitussopimuksessa omistajat ja yhtiö antavat tavanomaisen osakekauppakirjan tapaan yh­tiöön liittyviä vakuutuksia siitä, että yhtiöön ei liity mitään pääomasijoittajan näkökulmasta epämieluisia yllätyksiä tai piileviä vastuita. Pääomasijoitus eroaa kuitenkin osakekaupasta siten, että sijoitus tehdään yhtiön eikä omistajan tilille. Vakuutusten rikkomisesta aiheutuva korvausvastuu saattaakin muodostua omistajille varsin ankaraksi, mikäli omistajien on sovittu vastaavan henkilökohtaisesti korvausten maksamisesta. Kohdeyhtiön omistajat pyrkivätkin yleensä neuvotelemaan oman henkilökohtaisen vastuunsa toissijaiseksi verrattuna yhtiön vastuuseen tai esimerkiksi rajoittamaan vastuutaan vain tiettyihin olennaisimpiin vakuutuksiin.

Osakassopimus mahdollistaa kompromissit sitouttamisessa

Osakassopimuksessa määritellään säännöt, joiden perusteella päätetään muun muassa yhtiön liiketoiminnasta ja osapuolten siihen osallistumisesta. Pääomasijoittaja pyrkii sitomaan avainhenkilöosakkaan työskentelemään yhtiön hyväksi siihen saakka, kunnes yhtiö tulevaisuudessa myydään. Jos avainhenkilö rikkoo sitoumustaan, hän joutuu ns. ”bad leaverinä” myymään osakkeensa muille osakkaille nimelliseen hintaan. Ennalta määräämättömän pituinen työskentelyvelvoite voi johtaa avainhenkilön kannalta hankalaan tilanteeseen, jos yritys ei kehity suunnitellusti. Usein kompromissina työntekovelvoite rajataan tiettyyn enimmäisaikaan. Samalla voidaan sopia osakkeiden asteittaisesta vestaantumisesta (vesting), jolloin lunastusuhka päättyy lineaarisesti osake-erä kerrallaan sovitun ajanjakson aikana.

Sopimukset edellyttävät räätälöintiä

Sijoitus- ja osakassopimukset tulee laatia yksilöllisesti. Valmiisiin malleihin on syytä suhtautua varauksella, sillä ne eivät mitenkään voi huomioida kyseisen sijoituksen ja yhtiön erityispiirteitä. Huomionarvoista on, että osakassopimuksista syntyy verraten usein erimielisyyksiä: keskuskauppakamarin välityslautakunnan tilaston mukaan välityslautakunnassa vuonna 2020 vireille tulleista välimiesmenettelyhakemuksista 20 prosenttia koski osakassopimusriitoja.

Vapaamuotoiset osakelupaukset ongelmallisia

Due diligence -tarkastuksissa on tullut esiin tilanteita, joissa yhtiössä on annettu tietyille työntekijöille vapaamuotoisesti lupauksia tulevaisuudessa ansaittavista yhtiön osakkeista. Nämä yhtiölainsäädännön vastaiset osakelupaukset voivat muodostua merkittäväksi esteeksi sijoitusneuvotteluissa. Sijoittaja ei halua sijoittaa yhtiöön, jossa on riskinä avainhenkilön esittämät osake- tai korvausvaatimukset tai niistä kieltäydyttäessä ko. avainhenkilön irtisanoutuminen. Ongelmien välttämiseksi optio- ja osakekannustimia käytettäessä päätökset tulee tehdä osakeyhtiölain mukaisesti.

Hyödynnä due diligence -prosessi yhtiön toiminnassa

Osaava kohdeyhtiö ja pääomasijoittaja hyödyntävät sijoitukseen liittyvän neuvottelu- ja tarkastusprosessin yhtiön kehittämisessä. Osapuolet voivat esimerkiksi osana due diligence -prosessia pitää yhteisiä työpajoja ja laatia niissä yhtiölle uuden liiketoimintasuunnitelman, joka voidaan liittää osakassopimuksen liitteeksi. Samalla säästetään aikaan, kun liiketoimintasuunnitelma voidaan panna täytäntöön heti sijoituksen toteuttamisen jälkeen.

Jussi Lampinen
CFO, Partner

Tommi Härmä
Counsel

Asianajotoimisto Merkurius Oy