Muutoksia yrityssaneerauslakiin

Lasse Parkkamäki, Tomi Kauppinen ja Merete Lehto, Asianajotoimisto Merkurius Oy.

Lasse Parkkamäki, Tomi Kauppinen ja Merete Lehto, Asianajotoimisto Merkurius Oy.

Oikeusministeriön asettama työryhmä esittää uutta, varhaista saneerausmenettelyä yrityssaneerausta koskevaan lainsäädäntöön. Tavoitteena on, että velallisyritykset hakeutuisivat saneeraukseen riittävän ajoissa eli siinä vaiheessa, kun yrityksen toiminta on vielä elvytettävissä.

Oikeusministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin edellyttämät muutokset yrityksen saneerausta koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmä antoi 17.5.2021 valmistelusta välimietinnön, jossa ehdotetaan muutoksia nykyiseen yrityssaneerauslakiin. Lopullisen hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on joulukuun 2021 puolivälissä. Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään maksukyvyttömyysdirektiivin täytäntöönpanon määräaikaan 17.7.2022 mennessä.

Uudistusten tavoitteena on, että velallisyritykset hakeutuisivat saneerausmenettelyyn riittävän ajoissa eli siinä vaiheessa, kun yrityksen toiminta on vielä elvytettävissä. Tällöin on myös mahdollista vähentää epäonnistuneista saneerauksista velkojille koituvia tappioita ja nopeuttaa prosessia. Muutoksilla tavoitellaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamista.

Varhainen saneerausmenettely

Keskeisin muutosehdotus on uuden varhaisen saneerausmenettelyn käyttöön ottaminen nykyisen ”perusmuotoisen” saneerausmenettelyn rinnalle. Varhaiseen menettelyyn voisi hakeutua tilanteessa, jossa velallista uhkaa maksukyvyttömyys, mutta maksukyvyttömyys ei ole vielä toteutunut. Jos taas velallinen on jo maksukyvytön, perusmuotoinen menettely olisi käytettävissä. Velallisen tulisi esittää selvitys uhkaavasta maksukyvyttömyydestä varhaista menettelyä koskevan hakemuksen yhteydessä. Velallisen osoittautuessa maksukyvyttömäksi varhaisen menettelyn alkamisen jälkeen, olisi mahdollista hakeutua perusmuotoiseen menettelyyn.

Varhaiseen menettelyyn pääsy olisi perusmuotoista menettelyä helpompaa, koska esteperusteita olisi vähemmän. Myös saneerausohjelman pakkovahvistamista koskevat säännökset poikkeaisivat voimassa olevista säännöksistä. Maksu- ja perintäkiellot olisivat lähtökohtaisesti voimassa vain kolme kuukautta, millä pyritään kannustamaan aktiiviseen toimintaan saneerauksen alkuvaiheessa. Tästä kolmen kuukauden ajanjaksosta muodostuisi eräänlainen välitarkastusvaihe siitä, onko menettelyn onnistumiselle edellytyksiä. Varhaisessa menettelyssä ei myöskään kaikissa tilanteissa määrättäisi erillistä saneerausselvittäjää.

Varhaiseen saneerausmenettelyyn hakeutumista pyritään edesauttamaan vuoden 2021 aikana käynnistyneellä TEM:n ja ELY-keskusten ns. Early Warning -toiminnalla, jonka tavoitteena on tarjota taloudellisissa vaikeuksissa oleville mikro- ja pk-yrityksille maksutonta apua ja tukea talous- ja maksuvaikeuksista yli pääsemiseen.

Saneerauksen varalta tehdyt sopimusehdot

Mietinnössä ehdotetaan yrityssaneerauslaissa säädettäväksi saneerauksen varalta laadittujen sopimusten ja muiden sitoumusten ja järjestelyjen pätemättömyydestä. Pätemättömiä ovat esimerkiksi ehdot, joiden mukaan esimerkiksi velkoja saa irtisanoa tai purkaa sopimuksen sillä perusteella, että sopijakumppani on saneerauksessa. Käytännössä nykyinen oikeustila vain selkiytettäisiin lain tasolla, koska tämänkaltaiset ehdot on pääsääntöisesti tähänkin asti katsottu pätemättömiksi menettelyn alettua. Tällaisia saneerauksen (ja myös konkurssin) varaisia ehtoja esiintyy edelleen sopimuksissa hyvin paljon. Asiasta säätäminen lailla voisi selkeyttää monia käytännön tulkintatilanteita.

Sopimusten osalta on huomioitavaa, että sääntely ei estä tavanomaisten sopimusoikeudellisten päättämisperusteiden tai kovenanttien käyttämistä, kunhan niiden perusteena ei tosiasiallisesti ole velallisen saneeraus. Menettelyn alettua sopimusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti saa irtisanoa tai purkaa myöskään saneerausvelan maksun laiminlyöntiin perustuen. Velkojatoimittajan tai -tilaajan päättämisoikeuden perusteena voi tehokkaasti olla esimerkiksi velallisen suoritushäiriö (muu kuin saneerausvelan maksamatta jättäminen) tai muu sopimuksen ehtojen olennainen laiminlyönti, koska niiden voidaan katsoa olevan saneerauksesta riippumattomia päättämisperusteita.

Saneeraukseen hakeutumisesta päättäminen

Mietinnössä ehdotetaan, että osakeyhtiössä hallituksella olisi ensisijainen toimivalta päättää yrityssaneeraushakemuksen tekemisestä. Yhtiökokouksella olisi kuitenkin myös mahdollisuus päättää asiasta. Tällä hetkellä saneeraukseen hakeutumisesta päättää yhtiökokous, joskin kiireellisissä tapauksissa hallitus voi tehdä hakemuksen, minkä jälkeen yhtiökokous on kuitenkin kutsuttava koolle käsittelemään hakemuksen jatkamista. Huomionarvoista on, että osakeyhtiön hallituksella on toimivalta hakea yhtiötä konkurssiin, jolla on yhtiön kannalta kauaskantoisemmat vaikutukset kuin saneerauksella.

Lausuntokierroksella annettua palautetta

Uutta varhaista menettelyä on kritisoitu monimutkaisuudestaan. Varhaisesta menettelystä olisi mahdollisuus hakeutua perusmuotoiseen menettelyyn, mikä voi aiheuttaa lisätyötä saneerauksen osapuolille ja tuomioistuimelle. Saneerausvelallisten osalta on esitetty huoli uuden sääntelyn edellyttämästä harkinnasta siitä, kumpaan menettelyyn velallisen tulisi hakeutua. On mahdollista, että saneeraukseen jatkossakin hakeuduttaisiin maksukyvyttömyyden ollessa jo käsillä ja varhaisen ja perusmuotoisen saneerauksen hakemisesta samalla kertaa muodostuisi pääsääntö. Tällöin varhainen menettely olisi vain tarpeeton, menettelyä pitkittävä lisävaihe, joka saattaa lisätä menettelyn kustannuksia.

Uudella menettelyllä enemmän onnistuneita saneerauksia?

Varhainen saneerausmenettely voi helpottaa yritysten uudelleenjärjestelyjä tarpeeksi aikaisessa vaiheessa ja parhaimmassa tapauksessa saneerausmenettely tapahtuu kustannustehokkaasti ja velkojien edut huomioiden.

Voimassa olevan lain puitteissa velallinen voi hakeutua saneerausmenettelyyn sekä uhkaavan että tavallisen maksukyvyttömyyden perusteella. Uhkaavan ja tavallisen maksukyvyttömyyden erottaminen omiksi aloitusperusteiksi erillisissä menettelyissä voi tuottaa osaltaan haasteita velallisille. Varhaisesta menettelystä hakeutuminen perusmuotoiseen menettelyyn edellyttää tiettyjen edellytysten täyttymistä eikä toiseen menettelyyn pääseminen ole itsestäänselvyys, vaikka maksukyvyttömyys aktualisoituisi myöhemmin.

Menettelyiden jossain määrin erilainen prosessi ja oikeusvaikutukset edellyttävät velkojilta tarkkaa arviota ja oikea-aikaista reagointia, etenkin jos menettelyssä ei määrätä saneerausselvittäjää. Varhaisen menettelyn käyttöönotto edellyttää tarkkaa tilannearviota mm. normaalista menettelystä poikkeavien maksu- ja perintäkieltojen, ohjelman vahvistamisedellytysten sekä ylipäänsä menettelyiden erojen tunnistamisen osalta.

Varhaisen menettelyn, kuten perusmuotoisenkin saneerauksen, onnistuminen on lopulta pitkälti kiinni siitä, hakeudutaanko varhaiseen saneeraukseen riittävän aikaisessa vaiheessa. Tämä vaikuttaa keskeisesti myös saneerauksen onnistumisen todennäköisyyteen ja velkojille tulevien jako-osuuksien määrään sekä menettelyn kestoon ja kustannuksiin.

Muutosten tullessa voimaan, on selvää, että alkuvaiheessa uusi menettely ja siihen liittyvät muutokset vaativat tarkkaavaisuutta ja opettelua niin velallis- kuin velkojapuolella sekä selvittäjien ja tuomioistuintenkin osalta.


Tomi Kauppinen, asianajaja, osakas

Lasse Parkkamäki, lakimies

Merete Lehto, lakimies

Asianajotoimisto Merkurius Oy