Huomioita arvonlisäverotuksen tiukentuneesta linjasta

Eveliina Laakso ja Juuli Toivari, LexAlvia Oy

Eveliina Laakso ja Juuli Toivari, LexAlvia Oy

Olemme havainneet, että Verohallinto on viime aikoina tiukentanut linjaansa verotuskäytännössä. Valitettavasti verotuskäytäntö voi tämän vuoksi olla verovelvollisen kannalta epäsuotuisa. Tässä artikkelissa olemme nostaneet esiin muutamia tyypillisiä arvonlisäverotuksessa vastaan tulleita tilanteita, joista verovelvollisen on hyvä olla tietoinen.

Veron kiertämissäännöksen soveltaminen on tavanomaista

Väite veron kiertämisestä voi helposti säikäyttää verovelvollisen ja luoda käsityksen siitä, että kyse on ollut erittäin vakavasta rikkomuksesta. Veron kiertämissäännöksen soveltaminen on kuitenkin kokemuksemme mukaan melko tavanomaista esimerkiksi verotarkastuskertomuksissa.

Veron kiertämissäännösten mukaan, jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, vero on määrättävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeata muotoa. Verotus voidaan kuitenkin oikaista ja virheellisestä verokohtelusta määrätä veronkorotus ilman, että veron kiertämissäännöstä sovellettaisiin.

Olemme havainneet, että Verohallinto saattaa soveltaa veron kiertämissäännöstä myös tilanteissa, joissa verovelvollinen on tehnyt inhimillisen virheen tai kyse on tulkinnanvaraisesta asiasta. Tällaisissa tilanteissa voi olla tarpeen kyseenalaistaa, ovatko veron kiertämisen edellytykset tosiasiassa ylittyneet.

Korotetut veronkorotukset yleistyneet

Arvonlisäverotuksessa veronkorotus on pääsääntöisesti 10 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta. Veronkorotus määrätään korotettuna, kun kyse on toistuvasta laiminlyönnistä tai verovelvollisen ilmeisestä piittaamattomuudesta verovelvoitteita kohtaan. Tällöin veronkorotus on 15–50 % veron määrästä. Korotuksen suuruus on Verohallinnon harkintavallassa.

Olemme havainneet, että korotettuja veronkorotuksia määrätään yhä useammin. Veronkorotus on arvonlisäverosta ollut jopa 50 % ja yhä useammin se on 30 %. Suuret veronkorotukset ovat tietenkin ikäviä niiden verovelvollisten kannalta, jotka ovat toimineet hyvässä uskossa ja kyse on erehdyksessä noudatetusta virheellisestä menettelystä.

Sen sijaan 10 % veronkorotus on normaali sanktio, jos arvonlisäveroa on jäänyt suorittamatta. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että peruste on oikea, jos maksettavaksi tulee korotettu veronkorotus.

Rajoitettu täytäntöönpanokielto

Veron täytäntöönpanon keskeyttämisellä tarkoitetaan sitä, että veron ulosotto keskeytetään muutoksenhaun ajaksi. Käytännössä siksi aikaa, kun valitus on oikaisulautakunnan käsiteltävänä. Vero ei tällöin mene ulosottoon eikä veron maksamiseen käytetä esimerkiksi veronpalautuksia.

Olemme havainneet, että Verohallinto on enenevissä määrin alkanut myöntää täytäntöönpanokieltoja rajoitetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että vero voidaan lähettää ulosottoon ja vain ulosmitatun omaisuuden myynti ja tilitys on estetty. Täytäntöönpanokielto annetaan rajoitettuna, mikäli Verohallinto katsoo, että ulosmittaus on tarpeen veron perimisen varmistamiseksi. Tämä väljä kriteeri jättää veroviranomaisille laajan harkintavallan.

Verovelvollisen kannalta rajoitettu täytäntöönpanokielto voi olla ongelmallinen etenkin ottaen huomioon, että muutoksenhakuprosessi voi kestää jopa useamman vuoden. Pahimmassa tapauksessa rajoitettu täytäntöönpanokielto tekee tyhjäksi täytäntöönpanokiellon idean, kun varat ovat kuitenkin pois yrityksen käytöstä.

Verovelvollisten on siis syytä harkita, onko täytäntöönpanokiellon hakeminen liiketoiminnan kannalta järkevää, mikäli se myönnetään vain rajoitettuna.

Verovelvollisilta odotetaan verotuskäytännössä muutoinkin pitkälle menevää huolellisuutta ja virheellisistä menettelyistä selviää hyvin harvoin ilman sanktioita. Olisikin hyvä, että Verohallinnon noudattamat linjaukset ja muut toimintatavat olisivat yleisesti verovelvollisten tiedossa. Näin verovelvolliset voisivat ottaa ne paremmin omassa toiminnassaan huomioon.


Juuli Toivari
lakimies, verotus- ja liikejuridiikka

Eveliina Laakso
veroasiantuntija, arvonlisäverotus

Kirjoittajat työskentelevät arvonlisäverotuksen asiantuntijapalveluihin erikoistuneessa LexAlvia Oy:ssä.