Valmistautumista tulevaisuuteen

<p><em>PwC:n Tampereen toimistossa on yli 50 työntekijää, ja henkilöstöä ollaan palkkaamassa lisää. – Pirkanmaa kasvaa ja me kasvamme sen mukana. Kilpailu osaajista on kyllä todella kovaa. Meidän on pystyttävä olemaan paras työpaikka täällä oleville ja tänne tuleville. Henkilöstö on aivan kriittinen tekijä: meidän tase lähtee käytännössä kotiin joka ilta, Anne Launis sanoo.</em><br></p>

PwC:n Tampereen toimistossa on yli 50 työntekijää, ja henkilöstöä ollaan palkkaamassa lisää. – Pirkanmaa kasvaa ja me kasvamme sen mukana. Kilpailu osaajista on kyllä todella kovaa. Meidän on pystyttävä olemaan paras työpaikka täällä oleville ja tänne tuleville. Henkilöstö on aivan kriittinen tekijä: meidän tase lähtee käytännössä kotiin joka ilta, Anne Launis sanoo.

Puhutaan sitten PwC:n Hämeen aluejohtajan Anne Launiksen työstä tai harrastuksista, häntä kiehtoo erityisesti tietty mahdollisuus: kehittyä koko ajan.
Sitä kyllä vaaditaankin, kun työnä on auttaa ja tukea yrityksiä ja organisaatioita valmistautumaan tulevaisuuteen – ja harrastuksena on golf.


CV kertoo, että veroasiat ovat kiinnostaneet Anne Launista pitkään.

– Punnitsin aikanaan opiskeluvaihtoehtoja kauppatieteiden ja oikeustieteiden välillä, sillä liike-elämä kiinnosti. Ajattelin, että vero-oikeus yhdistää molempia, ja sen valitsin sitten pääaineeksi.

PwC:llä hän aloitti vuonna 2005 ”yhden naisen vero- ja lakitiiminä”. Nyt tiimissä on kahdeksan jäsentä. Koko Tampereen toimistossa työntekijöitä on yli 50 – ja väkimäärä kasvaa, tiloja laajennetaan syksyn aikana. Anne johtaa myös koko Hämeen aluetta, jossa työntekijöitä on 60, sekä vetää noin 30 hengen valtakunnallista, perhe- ja kasvuyrityksille veropalveluita tarjoavaa asiantuntijatiimiä. Lisäksi hänet nimitettiin vuonna 2015 partneriksi, joten osa työstä on yrityksen liiketoiminnan kehittämistä ja johtamista.

– Työkenttä on laajentunut sopivasti koko ajan. Erityisesti minua kiehtovat työ asiakkaiden kanssa, asioiden vaihtelevuus, haasteiden ratkaiseminen ja pitkäaikainen asiakaskumppanuus. Yleensä ollaan perustavanlaatuisten kysymysten äärellä, ja minusta on etuoikeus päästä miettimään niitä yrityksen kanssa. Olemme työssämme asiantuntijan ja fasilitaattorin roolissa, tuomme tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja yritykselle, kun edessä on vaikkapa sukupolvenvaihdos, yrityskauppa tai konsernin rakenteen muokkaaminen. Totta kai johto ja omistajat tekevät aina ratkaisut.

Kokonaisuuden hallintaa

Asiakasyhteistyön pitkä historia ja sitä kautta syntynyt luottamus ovat tarpeen, sillä tavoitteena on pystyä auttamaan yritystä reagoimaan proaktiivisesti muutoksiin.

– On ymmärrettävä aidosti asiakkaan liiketoimintaa, hänen tilanteensa ja laajassa kontekstissa se, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia hänen suunnitelmiinsa liittyy. Mitä tehdään nyt ja miten se vaikuttaa kolmen vuoden päästä? Ratkaisujen on kestettävä aikaa.

Anne Launis sanoo, että hänen työnsä on erityisesti projektinjohtamistyötä, monia asioita tehdään projekteina. Tiimit kootaan tarpeen mukaan esimerkiksi verotuksen, talouden ja juridiikan asiantuntijoista. Heitä PwC:llä on Suomessa yli 1100.


<p><em>Anne Launis johtaa PwC:n Hämeen aluetta ja on myös partner. – Valtaosa työstäni on kuitenkin asiakastyötä, ja se on minulle tärkeää. Saa onnistumisen tunteita, kun pystyy auttamaan ja tuntee olevansa luottohenkilö.</em><br></p>

Anne Launis johtaa PwC:n Hämeen aluetta ja on myös partner. – Valtaosa työstäni on kuitenkin asiakastyötä, ja se on minulle tärkeää. Saa onnistumisen tunteita, kun pystyy auttamaan ja tuntee olevansa luottohenkilö.

Ammattimaistumista

Anne Launis on tehnyt paljon töitä perheyritysten parissa.

– On toki paljon muitakin asiakkaita, mutta perheyritykset ja kasvuyritykset ovat isoimmat asiakasryhmäni. Kyllä voi sanoa, että yrittäjä on lähellä sydäntäni. Erityisesti perheyritys on omanlaisensa kokonaisuus ja on henkilökohtaisesti antoisaa työskennellä ympäristössä, jossa omistaja on läsnä.

Sukupolvenvaihdokset ovat tyypillisesti pitkiä, hyvin inhimillisiä piirteitä sisältäviä projekteja.

– Sukupolvenvaihdos on aina riskikohta perheyrityksen elinkaaressa. Koska siihen liittyy myös paljon tunteita, se olisi hyvä suunnitella ja hallinnoida ammattimaisesti. Tutkimukset kertovatkin, että perheyrityksissä halutaan ammattimaistaa johtamista ja hallinnointia.

”Perheyrityksen governancessa” tavoitellaan yhteistä näkemystä siitä, mihin ollaan menossa ja miten toimitaan, että sinne päästään. Pohditaan, miten perheenä tuetaan yrityksen menestymistä myös jatkossa. Millaisia riskejä tulevaisuuteen liittyy? Millaisia verotuksellisia ratkaisuja on eri vaihtoehtoihin?

Yhä useammin hallituksiin otetaan myös riippumattomia jäseniä.

– Hallitustyöskentelyn kehittäminen liittyy myös yrityksen jatkuvuuden turvaamiseen. Halutaan ottaa käyttöön paras mahdollinen osaaminen esimerkiksi hallituksen jäsenten avulla.

Testamentti valmiina?

Anne Launis nostaa esiin yhden hyvin konkreettisen, yrityksen jatkuvuuden varmistamiseen olennaisesti liittyvän tekijän: omistajalla pitäisi olla testamentti.

– Yllättävän paljon on yrittäjiä ja omistajia, joilla testamenttia ei ole – eikä sen tekemistä ole edes mietitty. Mutta seuraukset yrityksen toiminnalle voivat olla hyvinkin dramaattiset, jos ei ole suunnitelmaa sen varalle, että omistajalle tapahtuu jotain.

Toinen konkreettinen asia olisi miettiä seuraavan sukupolven sitouttamista yritykseen.

– Asioita voi tehdä monella tavalla ja eri asiat ovat eri yrityksille tärkeitä. On kuitenkin hyvä, jos tietoisesti koulutetaan nuorta polvea. Osa yrityksistä niin tekeekin. Monessa yrityksessä on perheneuvosto tai sukuneuvosto pohtimassa yrityksen asioita ”perheen kesken”.

Jonglöörin taitoja…

Yrityskauppamarkkinat ovat käyneet kuumana, nekin työllistävät – samoin erilaiset rakennejärjestelyt.
– Onhan siinä hommaa, kun lähes sata yhtiötä tiivistetään kolmeen. Joskus tuntuu, että työssä tarvittaisiin jonglöörin taitoja, Anne naurahtaa.

Työkenttä on laaja, lisäksi ”muutos” – vaikkapa digitalisaatio – vaikuttaa paitsi oman työn tekemiseen, myös työn substanssiasioihin.

– Esimerkiksi digitalisaatio vaikuttaa verotukseen globaalisti ja vaatii globaalit ratkaisut. Ajankohtainen digivero on kansainvälisesti iso kysymys, ja verotusperiaatteiden mukauttaminen erityisesti digitaalista liiketoimintaa vastaavaksi on osoittautunut vaikeaksi. Alustatalous ja jakamistalous pistävät kysymään, millä maalla on oikeus verottaa ja kuka itse asiassa on verovelvollinen.

Suomelle on tärkeää olla verotusteemoissa aktiivinen keskustelija. Nykyiset veromallit eivät välttämättä ole Suomelle huonoja. Esimerkiksi jos verotusta siirretään sinne, missä kulutus tapahtuu, se ei Suomelle pienenä markkinana olisi hyvä asia.

Verotuksesta yleisesti Anne Launis sanoo, että hyvän verotusjärjestelmän tunnusmerkki on ennakoitavuus.

– Tämä ei Suomessa toteudu kovin hyvin. Veropolitiikka on poukkoilevaa jopa yhden hallituskauden sisällä. Ja vaikka verotusta koskeva laki ei muutu, verokäsittely voi muuttua erilaisten tulkintojen vuoksi.

Verojärjestelmän pitäisi myös kannustaa yrittämiseen ja työllistämiseen.

– Esimerkiksi sukupolvenvaihdosten helpottaminen ei olisi keneltäkään pois. Päinvastoin: on kaikkien etu, että työpaikat ja yritykset säilyisivät Suomessa. Aivan käsittämätön epäkohta on muun muassa alaikäisen perillisen asema. Jos hän perii yrityksen osakkeita, hän ei saa sukupolvenvaihdoshuojennuksia verosta. Perintövero yrityksen käyvästä arvosta pitää maksaa käytännössä heti. Pahimmassa tapauksessa verosta voi selviytyä vain myymällä osakkeet.

– Tällaisiinkin tilanteisiin olisi hyvä varautua ja valmistautua.

… ja 14,7

Mikä sitten on Anne Launiksen oman elämän visio?

– Että olisi riittävästi haasteita ja mahdollisuus kehittyä ja että työ ja vapaa-aika olisivat balanssissa. PwC:n yksi arvo on ”haasta ajattelusi”. Se on erityisen hyvä arvo. Se on pidettävä mielessä päivittäisessä tekemisessä. Ei mennä tuttua uraa, vaan aktiivisesti mietitään, voisiko asioita tehdä toisin.

Vapaa-aikana ”haasta ajattelusi” muuttuu usein teemaan ”haasta itsesi”, sillä Annen lempiharrastus on golf.

– Golfissa voi aina tulla paremmaksi. Siksikin se on koukuttava laji tällaiselle kilpailuhenkiselle ja kehittymishaluiselle liikkujalle!

– Tasoitus? 14,7. Mutta en voi olla siihen tyytyväinen, Anne naurahtaa.

– Lempimailani? Draiveriin minulla on viha-rakkaussuhde. Sillä voi päästä pitkälle, jos se toimii. Toisaalta putteri. Sillä se tulos tehdään.

Anne Launis

1981 syntyy Kuopiossa
2000 ylioppilaaksi Kajaanin Linnan lukiosta
2005 kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta
2017 HHJ-tutkinto

Ura
2003–2005 verovalmistelutehtävissä Helsingin ja Tampereen verotoimistoissa
2005 PwC:lle veroasiantuntijaksi
2015 PwC Suomen partneriksi
2018 PwC:n Hämeen alueen (Tampere, Lahti, Hämeenlinna) aluejohtajaksi sekä valtakunnallisen 30 hengen asiantuntijatiimin vetäjäksi.

Luottamustoimet
Tampereen kauppakamarin laki- ja verovaliokunnan varapuheenjohtaja

Perhe
Aviomies Markku Launis, Markun kaksi tytärtä, koti Tampereella.

Harrastukset
Liikunta monipuolisesti – maastopyöräily, hiihto, kuntosali, pallopelit, golf – ruoanlaitto ja viinit. ”Liikunta on ehdottomasti yksi tärkeimmistä vastapainoista vaativalle työlle. Perhe, ystävät ja matkustaminen antavat virtaa.”

Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Olli-Pekka Latvala