Kauppakamarilehti | 12.02.2020 05:35

Vaikuttamisforum 2020:
edunvalvontaa yhteiseksi hyväksi

– Vaikuttamisesta puhuttaessa puhutaan edunvalvonnasta, mutta edunvalvonta sanana kuulostaa kovalta, ikään kuin minun etuni olisi etusijalla ja sinulta pois. Ei se ole niin, vaan niin, että hyvin menestyvä elinkeinoelämä on kaikkien ja koko talousalueen etu. Edunvalvonta on vähän kuin äidinrakkaus, se toimii kaikkien hyväksi, eikä yhdelle annettu ole muilta pois, luonnehti Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Minna Metsälä avatessaan Vaikuttamisforumin.

Forumissa tammikuun lopulla julkistettiin kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma 2020 – ja paitsi äidinrakkaudesta, Vaikuttamisforumissa puhuttiin myös punaisesta matosta, norminpurkutalkoista sekä osaamisen kehittämisen ”tinderistä”. Punainen matto pitäisi levittää kansainvälisille osaajille, tinderiä muistuttaa valmisteilla oleva jatkuvan oppimisen digitaalinen alusta ja aluesuunnittelujärjestelmän uudistus olisi oiva hetki käydä normien kimppuun.

Vaikuttaminen on kärsivällistä työtä, eivätkä kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmassa ylätason asiat vuosittain juurikaan muutu. Jäsenyrityksiltä saadut viestit kehittämisen kohteista asettuvat liikenneinvestoinnit ja saavutettavuus -, maankäyttö ja kaavoitus - sekä koulutus ja työvoiman saatavuus -otsikoiden alle. Kärjessä vuodelle 2020 ovat muun muassa pääradan suunnitteluvalmiuden nosto, kaavoitusprosessin nopeuttaminen ja jatkuvan oppimisen jalkautus yrityksiin.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma valmisteluun

Liikenne on joka vuosi vaikuttamissuunnitelman ytimessä, kun halutaan luoda kilpailukykyistä Pirkanmaata. Vuonna 2020 vaikuttamistyössä korostuvat edelleen pääradan suunnitteluvalmiuden nosto ja toimien priorisointi.

– Hankkeet pitää saada yleissuunnitelmatasolle, jotta rakentamiselle voidaan hakea aikanaan rahoitusta. Suomi-radan hankeyhtiölle pitäisi ehdottomasti hakea jo suunnittelurahoitusta helmikuussa 2020 sulkeutuvasta Verkkojen Eurooppa -liikennehaun (CEF) niin sanotusta häntähausta. Uusia rahoitusmalleja pitää löytää, sanoi apulaisjohtaja Markus Sjölund kauppakamarista.

Tänä vuonna valmistellaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 12 vuodeksi. Päätökset liikennejärjestelmäsuunnitelmasta tehdään valtioneuvostossa keväällä 2021.

– 12-vuotisesta suunnittelurytmistä on hyviä kokemuksia Ruotsista, ja Suomessakin edunvalvojien on mukauduttava uudenlaiseen pitkäjännitteisyyteen. Yli hallituskausien menevä suunnittelu on ollut myös elinkeinoelämän tavoitteena. Pirkanmaan näkökulmasta on tärkeää, että suunnitelma sisältää alueen kehittymisen kannalta keskeiset liikennehankkeet. Rahoituskehyksen on myös oltava sellainen, että perusväylien korjausvelka ei enää kasva.

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu

Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) uudistetaan vuoden 2020 aikana. Yritysten kilpailukyvylle on keskeistä, että tonttitarjonta on monipuolista, kaavoitus sujuvaa ja rakentamisen sääntely riittävän joustavaa.

– Selvitämme yritysten näkemyksiä maankäytön ja lupaprosessien kehittämiseksi ja keräämme samalla aineistoa MRL-uudistukseen ja lausuntoomme siitä. Nyt pitää laittaa pystyyn kunnon normienpurkutalkoot, sitten voitaisiin saada investointejakin liikkeelle, Sjölund sanoi.

Lain valmistelun tilasta Vaikuttamisforumissa kertoi lainsäädäntöneuvos Maija Neva ympäristöministeriöstä. Hän arvioi, että luonnos hallituksen esitykseksi valmistuu elokuussa ja että hallituksen esitys menisi eduskuntaan syysistuntokaudella 2021.

Neva kertoi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän kehittämisen lähtevän joustavuuden ja muutosherkkyyden sekä toisaalta ennakoitavuuden, pysyvyyden ja ymmärrettävyyden turvaamisesta.

– Tärkeää on myös miettiä sitä, millainen suunnittelujärjestelmä hyödyntäisi parhaiten digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet toimintatapojen kehittämiselle.

Virkamiesvalmistelussa on ajatuksia maakuntakaavan ”lentokorkeuden nostamisesta”, eli että se keskittyisi aikaisempaa enemmän maakunnalliselle tasolle. Mietinnässä on myös ehdotus uudesta kaupunkiseutukaavasta.

– Se olisi vapaaehtoinen ja se laadittaisiin kuntien yhteisestä tahdosta ohjaamaan kuntien kaavoitusta. Sen roolia voisi verrata yleispiirteiseen strategiseen yleiskaavaan tai kaupunkiseudun rakennemalliin.

Osaamista meiltä ja maailmalta

Osaavan työvoiman saatavuudesta on tullut keskeisin yritysten kasvua ja menestystä rajoittava tekijä. Osaavan työvoiman puutteesta kertovat yritykset toimialasta ja sijaintipaikasta riippumatta. Vaikka osaamisen ja sen uudistamisen tarpeesta on puhuttu vuosia, parannusta ei ole saatu aikaan. Lisäksi työttömiä on edelleen paljon.

– Reservit pitäisi saada hyödynnetyksi ja osaavan työvoiman saatavuudelta tulpat pois. Kukaan ei ratkaise ongelmaa yksin, ja se onkin korkealla niin koulutuksen järjestäjien ja yliopiston, maakuntaliiton, kuntien kuin alueen muidenkin toimijoiden työlistalla. Yksi tärkeä vaikuttamisen kohde on turvata toisen asteen ammatilliselle koulutukselle riittävät ja alueen kasvun mukaiset resurssit. Tätä on yhdessä lobattava Helsingin suuntaan, sanoi johtaja Peer Haataja kauppakamarista.

Kauppakamarin agendalla on myös oppilaitosten ja työelämän yhteyksien parantaminen muun muassa Tampereen yliopiston kanssa Kampuskamari-hankkeen avulla. Tänä lukuvuonna Kampuskamarissa on mukana 60 yritystä ja kursseja on noin sata.

Tampereen kaupungin kanssa puolestaan luodaan palveluja ja toimintamalleja, jotta kansainväliset osaajat saadaan nykyistä paremmin jäämään töihin Pirkanmaalle.

– Tähän liittyy niin työlupa- kuin lainsäädäntöasioitakin, mutta täytyy myös levittää punainen matto kansainvälisille osaajille – eli miettiä, miten helpotetaan heidän jäämistään tänne. Kuntien rooli on keskeinen, liittyväthän monet asiat niiden palveluihin, kuten asuntopolitiikka ja kielitaidon vahvistaminen.

Vaikuttamissuunnitelmaan on koottu kauppakamarin keskeiset edunvalvonnan tavoitteet, kohteet ja toimet tälle vuodelle. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä kauppakamarin luottamushenkilöiden kanssa ja se sisältää jäsenyritysten tärkeimmiksi kokemat asiat.

Kauppakamarin agendalla 2020

o AiRRhow-ilmailuallianssin työn tukeminen. Allianssin tavoitteena on kehittää ilmailualan koulutusta kansainväliseksi vientituotteeksi.

o Yhdessä Tampereen kaupungin, Business Tampereen ja alueen keskeisten energiayhtiöiden kanssa toteutetaan hanke, jolla parannetaan pirkanmaalaisen teollisuuden valmiuksia vastata tiukentuviin hiilijalan- ja kädenjälkivaatimuksiin.

o Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa valmistellaan jatkuvaa oppimista ja innovaatio- ja kehittämisyhteistyötä edistävää alustamaista toimintamallia sekä sitä tukevaa, työnimellä Bazaar kutsuttavaa digitaalista alustaa. Projektipäällikkö Katariina Yrjönkoski kuvasi osaamisen ja kehittämisen kysynnän ja tarjonnan kohtauttavaa alustaa ”osaamisen tinderiksi”.

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila