Kauppakamarilehti | 20.03.2023 05:55

Työvoiman rekrytointia ulkomailta helpotettava, pääradan peruskorjaus ei voi enää odottaa

Tampereen kauppakamarilehti kysyi eduskunta­vaaliehdokkailta Anna-Kaisa Ikoselta, Lauri Lylyltä, Jouni Ovaskalta ja Sakari Puistolta, millä keinoilla he helpottaisivat yritysten työvoimapulaa. Saavutettavuuden parantamisessa ehdokkaiden katseet kääntyvät päärataan ja tieväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseen. Ikuisuushankkeen piirteitä saanut pääradan kunnostus ei voi enää odottaa.

1. Millaisilla koulutuspolitiikan keinoilla lievittäisit yritysten osaajapulaa?
2. Millä keinoilla työvoiman tarjontaa pitäisi lisätä?
3. Miten vahvistaisit Pirkanmaan saavutettavuutta maitse, raideliikenteessä ja lentoyhteyksin?
4. Jos joudut valitsemaan, kumpaan osoitat rahat: pääradan peruskorjaukseen
Jokela-Riihimäki-välille vai Suomi-radan suunnitteluun?

Anna-Kaisa Ikonen, kokoomus

1. Osaamisen takaaminen ja vahvistaminen ovat sekä Pirkanmaan että Suomen menestyksen elinehto. Innovaatioiden syntyä pitää vahvistaa nostamalla TKI-rahoitus valtakunnallisesti neljään prosenttiin. Alueellamme osuus voisi olla suurempikin. Lisäksi tarvitaan tässä hetkessä kiinni olevia, joustavia koulutuksia etenkin työvoimapulasta kärsiville aloille. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä on kankea, ja lupakäytäntöjä pitäisi miettiä järkevämmiksi.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja kannattaa tuoda sinne, missä työpaikatkin ovat eli suurten kaupunkien liepeille. Korkeakoulujen pitäisi voida huomioida paikalliset tarpeet nykyistä paremmin koulutusvalinnoissa. Pirkanmaalla erityisen tärkeää on monitieteisen ja korkeatasoisen korkeakouluyhteisön edellytysten turvaaminen.

2. Meidän pitää ehdottomasti menestyä kilpailussa kansainvälisistä osaajista. Keinoja tähän ovat esimerkiksi kansainvälinen ohjelma työvoimapula-aloille rekrytoimiseksi sekä oleskelulupa- ja rekisteröintiprosessien nopeuttaminen. Yhtä lailla tärkeää on auttaa tulijoita kotoutumaan ja soljahtamaan osaksi Suomea ja suomalaista työelämää. Esimerkiksi ylioppilastutkinto pitäisi myös voida suorittaa englanniksi. Tarvitsemme myös joustavia koulutuksia ja reagointikykyä etenkin toiselle asteelle, kuten yllä mainitsin. Myös sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä kannustavammaksi.

3. Päärataa Helsingistä Tampereelle pitäisi parantaa pian, ja sen kapasiteettia täytyy lisätä tavalla tai toisella. Myös Tampereen henkilöratapihan parantaminen auttaisi sujuvoittamaan junaliikennettä. Nämä pitäisi saada eteenpäin, kuten myös ysitien kaltaiset parannushankkeet, jotka ovat Väyläviraston investointiohjelmassa 1A-korissa. On kumma, miten Pirkanmaata koskeviin investointeihin ei ole tuntunut löytyvän rahaa.
Lentoaseman ja yhteyksien kehittämisessä on tehty kovaa työtä, jonka käynnistimme alueen toimijoiden kanssa jo kymmenisen vuotta sitten, ja se on kantanut hedelmää: AirBaltic aloitti viime vuonna Pirkkalasta useita suoria reittejä eri Euroopan kaupunkeihin. On tärkeää, että kentän kehittäminen koko Länsi-Suomea palvelevaksi kentäksi jatkuu.

4. Hankkeita on turha asettaa vastakkain, sillä tavalla tai toisella pääradan kapasiteettia on tulevaisuudessa kasvatettava. Kiireellisin asia on pääradan peruskorjaus. Se pitäisi saada tehtyä nopeasti, vielä 2020-luvulla. Myös Tampereen henkilöratapiha kaipaa uudistusta, ja kannattaa muistaa, että se on sekä Suomi-radan että esimerkiksi Tampereen kaupunkikehityksen edellytys. Korjaukset eivät silti yksin riitä tuomaan meille sujuvaa, tulevaisuuden päärataa. Suomi-rata on pidemmän tähtäimen hanke, jolla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen saavutettavuuteen ja talouskasvuun.

Lauri Lyly, sosiaalidemokraatit

1. Tarvitaan monia keinoja. Koulutuspaikkoja on lisättävä niin toiselle asteelle kuin korkea-asteellekin. Paikkoja on lisättävä erityisesti niillä alueilla, joilla on pulaa työvoimasta. Työuranaikainen opiskelu pitäisi mahdollistaa nykyistä paremmin muuntokoulutuksella ja esimerkiksi 4+1-mallilla, jossa olisi neljä päivää töitä ja yksi päivä opiskelua viikossa. Oppisopimuskoulutus on otettava nykyistä vahvemmin mukaan myös nuorisoasteelle.
Työttömien mahdollisuutta opiskella uusi ammatti tulisi helpottaa. Ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelua oppilaitoksiimme pitäisi lisätä. Yritysten ja yhteisöjen tarjoamia harjoittelupaikkoja olisi oltava enemmän, jotta opiskeluun liittyvä harjoittelu hoituisi nopeasti.

2. Kaikki tarjolla oleva työvoima olisi saatava käyttöön. Työnvälitystä tehostetaan TE-uudistuksen myötä vuoden 2025 alusta lukien. Työvoiman tarjontaa lisättäisiin myös työttömien työhaun aktivoimisella, heidän osaamisensa päivittämisellä ja työkykyisyyden kohentamisella.
Lisää keinoja: Työvoiman liikkumisen edistäminen maan sisällä ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen uusilla paikkakunnilla. Työperäisen maahanmuuton vahvistaminen ja maahanmuuton prosessien nopeuttaminen sekä perheiden entistä parempi kotouttaminen. Eläkkeelle siirtyneiden ammattiosaamisen nykyistä parempi hyödyntäminen. Vajaatyökykyisten ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistäminen.

3. Liikenne 12 -investointiohjelmaan on saatava hankkeita myös jatkossa ja varmistettava niille riittävä rahoitus budjetissa. Tieliikenteessä valtatie 9 (Tampere–Orivesi), valtatie 12 (Tampere–Kangasala) ja valtatie 3 (Hämeenkyrö–Parkano) välillä on tehtävä perusparannukset.
Raideliikenteessä ensisijaisia ovat Tampereen henkilöratapihan, asemakeskuksen ja pääradan peruskorjaus. Pirkkalan nykyiset lentoyhteydet on turvattava ja niitä on vahvistettava. Suomi-radalla 2030-luvulla tehdään nopea yhteys Helsinkiin. Tarvitaan lisäkapasiteettia pääradalle sekä suora yh-teys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Pääradan kunnostamista Tampereelta pohjoiseen on kiirehdittävä.

4. Pääradan korjaus Jokela–Riihimäki-välillä on kiireellisempi hanke. Se pitää saada nopeasti liikkeelle, jotta sen jälkeen päästäisiin pääradan korjaukseen siitä pohjoiseen. Jokela–Riihimäki-välissä puhutaan yksin valtion rahoittamasta hankkeesta, ja se on mittaluokaltaan suurempi hanke kuin Suomi-radan suunnittelu. Suomi-radan suunnittelun ovat osakkaat sitoutuneet rahoittamaan pääomittamalla Suomi-rata Oy:tä eli sille on varattu jo suunnittelumäärärahat. Nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia hankkeita.

Jouni Ovaska, keskusta

1. Koulutuspaikkoja pitää saada lisää ja ne on suunnattava aloille, joilla tarvitaan työvoimaa. Koulutuspaikkoja tulee suunnitella yritysten ja koulujen yhteistyössä. Myös ulkomaalaisia opiskelijoita on houkuteltava Suomeen ja täällä valmistuneille ulkomaalaisille on myönnettävä automaattisesti työ- ja oleskelulupa viideksi vuodeksi. Kouluja on oltava eri puolilla Pirkanmaata siellä missä yrityksetkin ovat.
Kuntien, yritysten ja koulutuksenjärjestäjien yhteydenpidon on oltava tiivistä. Yritysten toiveita on kuunneltava ja ymmär-rettävä.

2. Sekä verotuksen että sosiaaliturvan tulee kannustaa ihmisiä töihin.
Ansioturvan kestoa pitää porrastaa työntekoon kannustavaksi. Työssäolon on aina oltava kannattavampaa kuin joutenolo.
Keskusta esittää merkittävää kahdenkymmenen prosentin verovähennystä ansiotuloista niille, jotka eivät siirry eläkkeelle saavuttaessaan alimman eläkeiän vaan jatkavat työelämän palveluksessa.
Työvoimaa on houkuteltava ulkomailta ja työperäistä (sekä koulutusperäistä) maahanmuuttoa on lisättävä. Tarveharkinnasta on luovuttava, maahanmuuttajien pisteytysmalli ja nopeampi lupakäsittely ovat tarpeen.

3. Pirkanmaan elinvoima varmistetaan toimivilla liikenneyhteyksillä.
VT 9 on koko Suomen tärkeimpiä liikennehankkeita, joka on saatava liikkeelle heti. Myös VT12 sekä Porin tien parantaminen lisäkaistoineen vaativat toimia. Kolmostien seuraavat kehittämiskohteet ovat Parkanon Alaskylä sekä Ikaalisten Mansoniemi–Riitiala sekä Hanhijärvi–Rokkakoski.
Alemman tieverkon kunnosta on huolehdittava kasvattamalla vuosittaisia määrärahoja kunnossapitoon. Yksityistieavustusten tasoa on korotettava.
Lentoliikenne Tampereelle on turvattava.
Tampereen seudun lähijunaliikenteen kattavuutta on parannettava entisestään.

4. Osoitan rahat pääradan peruskorjaukseen.
Suomen tiet ja radat ovat surkeassa kunnossa. Korjausvelka on kurottava umpeen. On utopiaa kuvitella, että Suomi tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kykenisi investoimaan miljardeja suurnopeusratoihin, jotka myös ministeriöt ovat todenneet kannattamattomiksi. Lisäksi metsäradalla olisi kohtalokkaita vaikutuksia alueen kuntien elinkeinoelämään, elinvoimaan ja luontoarvoihin.
Naapurimaamme Ruotsi onneksi tajusi laittaa vastaavat ratahankkeensa jäihin. Toivottavasti myös meiltä Suomesta löytyy rohkeutta tähän. Haaveilla saa ja pitää, mutta joskus on osattava sanoa myös ei.

Sakari Puisto, perussuomalaiset

1. Osaavan työvoiman saatavuutta varten keskeisten alojen koulutuksen taso ja osaamisen kehittäminen koko työuran aikana on oltava hyvässä kunnossa. Ammatillinen koulutus on saatava kuntoon nostamalla rahoitusta pysyvästi ja palauttamalla riittävä ulkoinen laadunvarmennus tutkintoihin. Koulutuksen tason rapautuminen jo perustasolta on pysäytettävä.

2. Kannustinloukut tulee purkaa mukaan lukien verotuksen keinoin. Muun muassa ansio-sidonnaista työttömyysturvaa tulee porrastaa siten, että työttömyysjakson alkuvaiheessa työttömyyskorvaus olisi suurempi ja laskisi työttömyyden pitkittyessä. Yleensäkin iäkkäämpien osallisuutta työmarkkinoille tulisi vahvistaa, olemme siinä huomattavasti jäljessä muita Pohjoismaita. Työvoimapalveluita tulee kehittää Tanskan mallin periaattein (nk. flexicurity) unohtamatta yksityisiä henkilöstöpalveluyrityksiä. Työelämän säädäntöä on monin paikoin kehitettävä ja modernisoitava sekä laitettava enemmän huomiota työhyvinvointiin. Osaavan ja koulutetun ammattihenkilöstön maahanmuutto on myös olennainen tekijä.

3. Tampere–Helsinki-lentoreitin turvaaminen on tärkeä erityisesti alueen yrityksille. Käytännössä kaikki Tampereelta Helsinkiin lentäneet matkustajat jatkavat matkantekoa eteenpäin lentäen. Lentoyhteydet varsinkin keskeisimpiin Euroopan lentoliikenteen solmukohtiin olisivat tarpeen. Kokonaan uudet ratahankkeet on vielä arvioitava ja nykyisen rataverkon toimivuuteen tulee panostaa. Samoin Pirkanmaan tiestön kunnon heikkeneminen on pysäytettävä.

4. Kyse on suuresta investoinnista, siksi eri vaihtoehtoja on punnittava ja otettava huomioon kannattavuuslaskelmat ja elinkeinopoliittiset vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Sinänsä selvempänä ja vähäriskisempänä valintana on esitetty pääradan peruskorjausta, mutta tehdään valinta huolellisesti harkiten.