Terveyttä minuutti kerrallaan

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari yrittää joukkoineen kannustaa ihmisiä vähentämään paikallaanoloa. – Yleisesti on käynyt niin, että hyväkuntoisten joukko pienenee, hyväkuntoiset ovat aikaisempaa huonokuntoisempia, mutta myös huonokuntoiset ovat entistä huonokuntoisempia.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari yrittää joukkoineen kannustaa ihmisiä vähentämään paikallaanoloa. – Yleisesti on käynyt niin, että hyväkuntoisten joukko pienenee, hyväkuntoiset ovat aikaisempaa huonokuntoisempia, mutta myös huonokuntoiset ovat entistä huonokuntoisempia.

Aikamoinen voltti on tehty kansakunnan uusissa liikuntasuosituksissa. Ennen kannustettiin kestävyysliikuntaan vähintään 10 minuutin pätkissä, nyt liikkumalla lisätään terveyttä askel ja minuutti kerrallaan. Tärkeää on paikallaanolon välttäminen.

Raskas rasitus ja reipas liikunta tavoitteina ja ”liikunnan tekeminen” ovat vaihtuneet arkiliikuskeluksi, ja suomalaisia kannustetaan: liiku omalla tavallasi, joka päivä. Nyt tiedetään, että istumisen keskeyttämisellä on terveysvaikutuksia ja että paikallaan olo on yksittäinen riskitekijä.

Kun ennen oli tärkeää ”harrastaa liikuntaa”, nyt kannattaa ”olla aktiivisesti liikkeessä”, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari tiivistää.

Hän tuntee vanhat ja uudet suositukset, onhan UKK-instituutti ollut niitä laatimassa amerikkalaistutkimusten pohjalta.

Paikallaan olon vähentämistä sekä unen merkitystä nostetaan aikaisempaa enemmän esiin.

Ennenkin on tiedetty, että fyysisesti aktiivisena voit paremmin ja nukut paremmin, ja koska voit ja nukut paremmin, palaudut nopeammin ja jaksat liikkua paremmin. Ensimmäistä kertaa unen vaikutus on kuitenkin nyt otettu mukaan suosituksiin.

Tutkijoille uudet suositukset tuottavat päänvaivaa, koska muutaman kymmenen sekunnin liikuskelua on vaikea todentaa perinteisillä kyseltytutkimuksilla, ja myös siksi, että yksilön kunto pitäisi ottaa huomioon, kun arvioidaan liikunnan rasittavuutta.

Nyt pitää suhteuttaa liikunnan tasot kuntoon, mutta tämä toimii vain, jos kunto on mitattu. Harvoin on. Pitäisi mitata enemmän, Vasankari sanoo.

Vasankari huomauttaa, että liikunnan terveysvaikutukset on tunnettu kauan.

Jo 1990-luvulla tutkimuksissa 94 prosenttia kansasta tiesi, että liikunta tuottaa hyvää. Nyt yhä enemmän tietoa saadaan siitä, minkä tyyppinen liikunta vaikuttaa mihinkin: esimerkiksi millainen liikunta laskee verenpainetta jopa niin, että osa potilaista voisi päästä lääkityksestä eroon. Tai mikä parantaa luun tiheyttä? Miten liikunta vaikuttaa solutasoon, aineenvaihdunnan tasoon, mielen hyvinvointiin? Tiedetään jo paljon, mutta tällaista tutkimusta tarvitaan yhä enemmän, koska ei ole yhtä kanavaa ja tapaa, mikä mihinkin vaikuttaa.

Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille näyttää nykyään tältä. Uutta on unen ja kevyen liikuskelun korostaminen. Vanhan liikuntapiirakan tavoitteena oli parantaa kestävyyskuntoa raskailla ja reippailla harjoituksilla, uuden liikuntasuosituksen tähtäimessä on parantaa liikkumalla terveyttä askel kerrallaan. Ikäihmisille on tehty oma sovellus ja nuorten ja lasten uusi liikuntasuositus on parhaillaan teossa.

Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille näyttää nykyään tältä. Uutta on unen ja kevyen liikuskelun korostaminen. Vanhan liikuntapiirakan tavoitteena oli parantaa kestävyyskuntoa raskailla ja reippailla harjoituksilla, uuden liikuntasuosituksen tähtäimessä on parantaa liikkumalla terveyttä askel kerrallaan. Ikäihmisille on tehty oma sovellus ja nuorten ja lasten uusi liikuntasuositus on parhaillaan teossa.

Mitä erilaiset päätökset tarkoittavat liikkumiselle?

Tommi Vasankari odottaa uusilla liikuntasuosituksilla olevan vaikutusta siihen, miten esimerkiksi ikäihmisiä hoidetaan – ja yleisemminkin soten toimintaan – sekä kaavoitukseen, kouluihin, työelämään, verotukseen.

– Kyse on siitä, miten aktivoidaan kansalaista ja edistetään liikkumista ja miten vähennetään tietoisesti helppoja ratkaisuja välttää liikkumista ja lisätä paikallaanoloa. ”Piilotetaanko” hissi ja laitetaan portaat näkösämmälle? Viedäänkö supermarketin autopaikat vähän kauemmas? Millaisia veroporkkanoita omalla liikkeellä kulkevalle voidaan kehittää? Tai maksetaanko edelleen kelakorvauksia verenpainelääkkeille vai sittenkin hoidoille, jotka aktivoivat liikkumaan? Loppujen lopuksi kaikki ovat ihmisten tekemiä valintoja ja päätöksiä.

Vasankarin mielestä pitää tuottaa ihmisten koko elämänkulun läpi liikkumiseen sopivia tiloja ja luoda nykyistä helpompia liikkumiseen kannustavia mahdollisuuksia arjessa.

Koulupäivänä liikkeelle!

THL julkaisi vastikään tutkimuksen, jonka mukaan joka neljäs poika ja joka viides tyttö on selvästi ylipainoinen tai lihava. Syitä on monia, mutta Tommi Vasankari liikuntaihmisenä ja lääkärinä näkee yhden selvän syyn.

– Kaiken liikkumisen väheneminen huolestuttaa. Kun olemme tehneet lasten ja nuorten liikkumista mittaavia tutkimuksia, ne kertovat fyysisen aktiivisuuden dramaattisesta vähenemisestä.

Vasankari kertoo, että kun tutkittiin 2000 1.-, 3.-, 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaista, nuorimmat ottivat keskimäärin 12 000 askelta päivässä, mutta vanhimmat enää noin 8000.

– 7–15 ikävuosien aikana askelten määrä putoaa siis tuhansia askelia. Erityisesti yläkouluikäisillä liikkumisen vähäisyys on hälyttävää. Ja jos toinen ottaa tuhansia askelia enemmän arjessaan kuin toinen, energiankulutuskin on erilaista. Yksilöiden välinen ero on voi olla valtava, toiselle tulee 20 000 askelta päivässä, toiselle 3000. Tämä kertoo, että näiden lasten perheissä ja ympäristössä tehdään monta muutakin päätöstä eri lailla.

Vasankari huomauttaa, että koulupäivä on lasten suurin yksittäinen liikuttaja ja että liikuntatunteja tärkeämpiä ovat koulumatkat, välituntien aktiviteetit ja vaikka ruokalaan kävely. Vanhempien vastuulle jäävät sitten viikonloput ja illat.

”Strategiatason missio”

Helsingin kaupunki on nostanut liikkumisen edistämisen yhdeksi kärkihankkeeksi. Pormestari Jan Vapaavuori on määritellyt arkiliikkumisen edistämiseen ja istumisen vähentämiseen tähtäävän liikkumisohjelman kaupungin strategiatason missioksi. Liikkumisohjelma on kaikkien palveluiden agendalla.

– Ohjelmaa viedään eteenpäin samanaikaisesti eri hallintokunnissa, liikuntaa ei ajatella siilomaisesti vain liikuntaviraston toimenkuvaan kuuluvaksi. Juuri tämä on tärkeää, sanoo Vasankari, joka on ollut mukana Helsingin hankkeessa.

Hän arvioi, että Tampereen kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla asia on myös tunnistettu tärkeäksi, muttei sitä vielä ole viety strategian tasolle. Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa vastikään aloittanut toimet, joiden tavoitteena on kannustaa asukkaita arkiliikkumiseen.

Suosituksia vähäisempi liikkuminen maksaa Tampereen kaupunkiseudulle lähes 310 miljoonaa euroa vuodessa muun muassa lisääntyneiden kansansairauksien vuoksi.

Tänä syksynä 40 vuotta täyttäneen UKK-instituutin merkittävä tulonlähde ovat julkiset tutkimusapurahat. – Aloista ovat edustettuina muun muassa lääketiede, terveys-, ravitsemus-, liikunta- ja yhteiskuntatieteet sekä humanistisia tieteitä, tekniikkaa ja tilastotiedettä, kertoo instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Tänä syksynä 40 vuotta täyttäneen UKK-instituutin merkittävä tulonlähde ovat julkiset tutkimusapurahat. – Aloista ovat edustettuina muun muassa lääketiede, terveys-, ravitsemus-, liikunta- ja yhteiskuntatieteet sekä humanistisia tieteitä, tekniikkaa ja tilastotiedettä, kertoo instituutin johtaja Tommi Vasankari.

UKK-instituutti 40 vuotta – kävelysykkeestä algoritmeihin

UKK-instituutti tuottaa väestötutkimukseen pohjautuvaa, mitattua tietoa liikkumisesta, paikallaanolosta, unesta ja kunnosta. Tutkittavia ryhmiä ovat perusopetusikäiset, 2.asteikäiset, työikäiset ja ikäihmiset.

Tutkimusluupissa on liikkumisen edistämisen kokonaisuus: liikunta lääkkeenä, sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Tuloksia hyödynnetään muun muassa diabetes- ja sydänpotilaiden kanssa.

Tärkeä tutkimuskohde on myös liikkumisen turvallisuus, kuten nuorten liikuntavammojen ehkäisy, ikäihmisten liikuntaturvallisuus ja kaatumisen ehkäisy.

Maailmalla UKK-instituutti on jo vuosia tunnettu muun muassa kahden kilometrin kävelytestistä ja liikuntasuositukset kertovasta liikuntapiirakasta.

– Väestötutkimusten tiedontuotannolla on yhä suurempi merkitys, ja tärkeää on mitatun tiedon hyötykäyttö. Validoimme algoritmeja ja teemme applikaatioita liikkeen mittaamiseen, Vasankari kertoo.

UKK-instituutilla on iso rooli esimerkiksi EUPASMOS (European Union Physical Activity and Sport Monitoring System) -hankkeessa, jossa luodaan yhtenäistä eurooppalaista tapaa mitata liikkumista ja paikallaanoloa. Apuna käytetään UKK-instituutissa kehitettyä liikemittausmenetelmää. Se on tällä hetkellä käytössä 16 Euroopan maassa.

– Kehittämämme algoritmit mahdollistavat paikallaanolon tarkat mittaustulokset, mikä on tutkimusten kannalta uutta ja merkityksellistä, Vasankari korostaa.


i

o UKK-instituutti oli syntymäpäivälahja Urho Kekkoselle hänen täyttäessään 80 vuotta syyskuussa 1980; toiminta alkoi vuonna 1984 toimintatilojen valmistuttua Tampereen Kauppiin

o ylläpitäjä Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö; säätiön hallituksessa edustajat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetusministeriöstä, Tampereen kaupungilta ja Tampereen yliopistosta
o vuosibudjetti noin kolme miljoonaa euroa
o rahoituksesta tulee pääosa sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta; merkittävä tulonlähde ovat julkiset tutkimusapurahat
o henkilökuntaa noin 40, edustettuina muun muassa lääketiede, terveys-, ravitsemus-, liikunta- ja yhteiskuntatieteet sekä humanistisia tieteen aloja, tekniikkaa ja tilastotiedettä.
o UKK Terveyspalvelut Oy on UKK-instituutin pääosin omistama terveyden, terveysliikunnan ja hyvinvoinnin palveluihin keskittynyt yritys
o instituutin yhteydessä toimii myös liikunta- ja urheilulääketieteen keskus Tampereen Urheilulääkäriasema.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila