Tampereen seudun tonttitarjonta
ei pysy teollisuuden vauhdissa

Tilaa ja sijaintipaikkoja tarvitaan, sillä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisen vauhti kiihtyy. Maakuntakaavan perusteella suurteollisuudelle sopivia alueita on varsinkin kaupunkiseudun pohjoisosassa. Tällä hetkellä kaupunkiseudulla on tarjolla vain muutama iso tontti Kolmenkulmassa ja Tarasteella. Teollisuuden sijoittumisselvityksen mukaan teollisuustonttien kaavoitusta olisi vauhditettava merkittävästi.

Hyvä saavutettavuus nousee asteikolla huipulle, kun sijoittautumista harkitseva teollisuusyritys vertailee paikkakuntia keskenään.

Muita isoja plussia ovat tontit, joissa ei tule heti raja vastaan, kattava alihankkijoiden ja muiden hyödyllisten toimijoiden verkosto, hyvä palvelutarjonta lähiympäristössä sekä mahdollisuus toimia kestävästi kiertotalouden mukaisesti.

– Tällaisia kaikki kriteerit täyttäviä teollisuuspuistoja on Suomessa vasta pari, mutta Ruotsista näitä jo löytyy, kertoo logistiikan asiantuntija Marita Jaatinen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy:stä.

Tampereen kaupunkiseudun elinkeinojohtajat vierailivat äskettäin Eskilstunan 500 hehtaarin teollisuuspuistossa, jonka viereen kaavoitetaan parhaillaan toista samankokoista puistoa.

Eskilstunan teollisuuspuisto myytiin täyteen vajaassa kuudessa vuodessa. Alun perin tavoitteena oli hankkia alueelle noin tuhat työpaikkaa. Työpaikkoja on nyt 5000.

- Alueella sijaitsee muun muassa Amazonin datakeskus ja useita logistiikkayrityksiä.

– Teollisuuspuiston ideana on ottaa huomioon käyttäjien erilaiset tarpeet. Alueella on esimerkiksi rekkaparkki, jossa sijaitsevat kuljettajien sosiaalitilat ja ravintolapalveluja.

Jaatinen kertoo, että Eskilstunan teollisuuspuisto on vetänyt toimijoita noin 300 kilometrin päässä sijaitsevasta Skellefteåsta.

– Esimerkiksi Skellefteåssa sijaitsevalle akkutehtaalle komponentteja valmistava yritys asettui Eskilstunaan, koska se ei halunnut kilpailla samasta työvoimasta asiakkaansa kanssa.

– Sama kuvio voisi toimia meillä Suomessa. Länsirannikon pituudelta on suunnitteilla mittavia vihreän siirtymän teollisuusinvestointeja. Tampereen sijainti suhteessa lännen teollisuusvyöhykkeeseen on mainio, joten meille voisi hyvin sijoittua vyöhykkeen teollisuutta tukevaa teknologiateollisuutta.

Tulevaisuus suunnitellaan nyt

Marita Jaatinen auttaa työkseen suuryrityksiä sijoittumaan Tampereen kaupunkiseudulle ja kartoittaa sijoittumisen tulevaisuuden näkymiä. Hän naurahtaa elävänsä täysillä jo 2030-lukua.

– Aikajänne sijoittumispalveluissa täytyykin olla pitkä, sillä yritykset luovat askelmerkkejä ja tekevät investointisuunnitelmiaan jopa 50 vuoden päähän.

Tulevaisuustietoa tarvitaan myös kaupunkiseudulla tehtävien päätösten tueksi. Tätä varten Business Tampereessa tehtiin kattava Suurteollisuuden tilaa vievät investoinnit -selvitys. Viime kesänä valmistuneen selvityksen tekeminen vei Jaatiselta vuoden päivät.

– Tampereen kaupunkiseutu on vetovoimainen ja houkuttelee uusia asukkaita, joten meidän on huolehdittava, että heillä on monipuolisesti työpaikkoja myös tulevaisuudessa, hän linjaa selvityksen taustaa.

Selvityksessä käydään läpi kovassa nosteessa olevien vety-, akku- ja puolijohde-teollisuuden näkymiä Suomessa ja Tampereen kaupunkiseudulla sekä analysoidaan kaupunkiseudun heikkouksia ja vahvuuksia suurteollisuuden sijoittumisen näkökulmasta.

Positiivisia asioita ovat alueen hyvä vetovoima, kivikova teollinen historia ja osaaminen, suurteollisuutta tukeva koulutustarjonta ja valtakunnallisesti keskeinen sijainti. Myös teollisten suuralueiden kaavoittaminen on Pirkanmaan maakuntakaavan mukaan mahdollista.

Heikkouksina esille nousevat erityisesti nykyisen suurteollisuuden tonttitarjonnan vähäisyys ja kaavoituskyvykkyyden vaihtelu kuntien välillä.

– Tampereen kaupunkiseudulla on vain 4–5 suurteollisuudelle soveltuvaa tonttia. Hehtaarin molemmin puolin olevia tontteja on kunnissa paljon tarjolla, mutta työpaikkaintensiivinen teollisuus vaatii tilaa myös logistiikalle, Marita Jaatinen sanoo.

Jaatisen mukaan keskisuuren teollisuusyrityksen tontin on oltava vähintään viisi hehtaaria, jotta yrityksellä olisi kasvunvaraa. Ison yrityksen tarve on vähintään 15–20 hehtaaria.

– Kunnissa on oltava tietenkin monipuolinen yritysrakenne, eikä ole tarkoitus, että maankäytössä ajatellaan pelkästään suurteollisuutta. Mutta kuten todettua, nyt varaudutaan tulevaisuuden tilaa vaativaan teollisuuteen, jota esimerkiksi akkuteollisuus on.

Vihreä siirtymä luo uutta teollisuutta

Tampereen seudulla on vahva teollinen perinne, ja kaupunki on kasvanut pitkälti teollisuuden ansiosta sellaiseksi kuin se on nykyään: vetovoimaiseksi ja halutuksi paikaksi myös yritysten silmissä.

– Teollisuuden kasvu ei ole myöskään hiipumassa esimerkiksi juuri vihreän siirtymän ja digitalisaatiokehityksen takia. Konevalmistajat kehittävät uuden sukupolven tuotteita nykyisen tuotannon lisäksi, ja ne tarvitsevat yhä enemmän tilaa.

Marita Jaatinen kuvaa vihreän siirtymän kasvulukuja jäätäviksi.

– Vihreä siirtymä luo uutta teollisuutta. Akkuteollisuuden arvellaan kasvavan 14-kertaisesti vuoteen 2030 mennessä. Myös synteettisten polttoaineiden valmistus kasvaa, ja kuljetuksen ja logistiikan tarpeet lisääntyvät merkittävästi.

Tätä taustaa vasten onkin huolestuttavaa, jos teollisuustonttien tarjonta ja kaavoitus eivät pysy mukana vauhdissa.

– Jos puhutaan liikevaihdoltaan vaikkapa satojen miljoonien teollisuusyrityksestä, se ei uhraa ajatustakaan sijoittumiseen, jos sitä kiinnostavan alueen kaava ei ole vahva.

– Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä on totta kai turvattava, mutta toisaalta meillä on oltava teollisuutta, jolla vihreää siirtymää rakennetaan. Kaikki ymmärtävät tarpeen hillitä päästöjä ja hidastaa ilmaston lämpenemistä.

– Elämme siis ristiriitaista vaihetta. Mielestäni asetelmasta pitäisi keskustella julkisesti nykyistä enemmän eikä jumiutua riitelemään yksityiskohdista, kuten esimerkiksi valtatie 3:n Puskiaisen oikaisusta.

Valtatie 3:n oikaisu Lempäälässä eli Puskiaisen oikaisu on yleissuunnitteluvaiheessa. Pirkanmaan Ely-keskus tuo suunnitelman kuntiin lausunnoille kesällä 2024.


Lue myös Lempäälän suunnitelmista perustaa yritysalue Sääksjärvelle.

Pääkirjoitus: Teollisuus keskittyy sinne, missä ovat yhteydet ja osaajat.


Marita Jaatisella on vankka teollisuustausta. Hän on työskennellyt useissa suurteollisuusyrityksissä ja osallistunut niistä monessa myös muutosten läpivientiin. Business Tampereen logistiikan ja suurteollisuuden asiantuntijan tehtävän lisäksi hän on Pirkkalan elinkeinojohtaja. Yhdistelmätehtävässä hän sanoo olevansa näköalapaikalla, toisaalta visioimassa Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuutta, toisaalta käytännön työssä Pirkkalan kunnassa.