Kudokset: Räätälintyötä

Valmetin Kudokset-yksikkö on teollisuustekstiileissä Pohjoismaiden ainoa, ja globaalistikin toimijoita on Valmetin lisäksi kymmenkunta. Vain kolme niistä pystyy yhtä laajaan tuoterepertuaariin kuin Valmet.

– Teemme kulutustavaraa, olemme räätälibisneksessä: räätälöimme vaatetusta paperikoneelle, viiroja, huopia ja belttejä. Kaikki tehdään tilauksesta ja aina tarpeeseen, joten olemme koko ajan erittäin lähellä asiakasta, kuvaa yksikönjohtaja Jari Stålhammar.

Kudokset-liiketoimintaan kuuluvat myös suodatinkankaat eri prosessiteollisuuden aloille.
Kudos-liiketoiminnan juuret ovat Tampereen Verkatehtaassa ja Tamfeltissa. Metso osti Tamfeltin vuonna 2009, ja vuonna 2013 se siirtyi osaksi uutta Valmetia.

– Sovimme hyvin Valmetin palveluliiketoiminnan kylkeen, koska Valmetin tarjonnasta puuttuivat kudokset. Alan johtavan toimijan matkassa olemme mukana paperikoneiden kehityksessä sekä entistä vahvemmin kiinni paperikone- ja paperinvalmistusosaamisessa. Saimme myös Valmetin globaalin 12 000 hengen verkoston tukemaan liiketoimintaamme.

Kudokset-yksikön tuotteilla pyritään parantamaan asiakkaan prosessin toimivuutta ja laatua.
– Esimerkiksi puristinhuopia on satoja erilaisia. Asiakas toivoo niille pitkää elinikää tai pintaominaisuuksia, joilla tuotetaan sileämpää paperia. Tai kun pystytään tehostamaan vedenpoistoa kuidusta, asiakkaan tuotantovolyymit kasvavat. Keihäänkärkiä hiotaan apuna teollinen internet, etäpalvelutoiminta ja etäseuranta. Tähän oma automaatioyksikkö antaa hyvän mahdollisuuden, ei tuoteta vain teollista tekstiiliä vaan älyä myös.

Valmet Kudokset-yksikön historia juontuu vuonna 1797 perustettuun Jokioisten verkatehtaaseen, sittemmin Tampereen verkatehtaaseen. Yksikön toimitiloihin Kaukajärvelle on rakennettu yrityksen historiasta kertova museo, johon kiinnostuneet voivat ennakkoon sopimalla tulla tutustumaan. – 221-vuotinen historia on harvinainen. Jotain on siis tehty oikein, sanoo yksikönjohtaja Jari Stålhammar.

Valmet Kudokset-yksikön historia juontuu vuonna 1797 perustettuun Jokioisten verkatehtaaseen, sittemmin Tampereen verkatehtaaseen. Yksikön toimitiloihin Kaukajärvelle on rakennettu yrityksen historiasta kertova museo, johon kiinnostuneet voivat ennakkoon sopimalla tulla tutustumaan. – 221-vuotinen historia on harvinainen. Jotain on siis tehty oikein, sanoo yksikönjohtaja Jari Stålhammar.

Kapasiteetti täyskäytössä

Stålhammar sanoo, että tunnelmat ovat hyvät, osaaminen, asiakassuhteet ja tuotteet ovat kunnossa. Kapasiteetti on täyskäytössä, koneet käyvät 24/7 viidessä vuorossa.

– Globaali markkina vetää, paperiteollisuuden koneet hehkuvat kuumina ja se tietää meille tekemistä. Myös kaivosteollisuus, jolle Ovarin yksikkömme Portugalissa tekee suodatinkankaita, on hyvässä vireessä. Kudokset ovat kulutustavaraa, ja siksi bisnes on suht vakaata. Lamassa liikevaihto putoaa, mutta ei romahda. Kun paperikoneet jyrähtävät käyntiin, se näkyy meillä heti.

Stålhammar myöntää, että kapasiteetin täyskäyttöaste on haaste. Jos enemmän pitäisi tehdä, täytyisi palkata ihmisiä ja hankkia uusia kutomakoneita.

– Kutomakone maksaa kolme miljoonaa ja sen toimitusaika on vuosi. Sinä aikana voi tapahtua mitä vain. Laitteet ovat myös uniikkeja, osan räätälöimme itse, kokoamme osista toimivaksi prosessiksi.
Eikä ihmisten palkkaaminenkaan ihan yksinkertaista ole.

Mestareita ja kisällejä

– Osaaminenkin on rakennettava itse. Ennen Tampereella oli monella asteella tekstiilialan koulutusta, nyt koulutusta ei saa Suomesta mistään. Tekstiilialan insinöörejä ei valmistu, mutta heitä me tarvitsisimme, ihmisiä, jotka tietävät, miten lanka käyttäytyy, joilla on tekstiilipohjaisen valmistuksen tuotekehitysymmärrys. Tämä ei ole mitään bulkkibisnestä, vaan uniikkia työtä, jossa tarvitaan materiaaliosaamista, kudosten rakenneosaamista, mekaniikkaa, fysiikkaa, kemiaa...

Stålhammar kertoo, että työnhakijoita yksikkö saa hyvin ja hyvin erilaisilla taustoilla.
– Alan osaamista emme saa. Tuotantoon onkin rakennettu työnopetusjärjestelmä. Konkarit opettavat nuoria mestari-kisälli-periaatteella. Onneksi standardointi, tiedon siirron menetelmät ja toimintojen entistä parempi kuvaus helpottavat osaamisen kehittymistä.

– Kun koulutamme ihmisiä, tavoite on myös, että he etenevät urallaan: kasvatamme yrityksen sisältä tulevaisuuden päälliköt.
Valmetin Kudokset on myös merkittävä kesätyönantaja, toistasataa nuorta pääsee tutustumaan teolliseen tekstiilinvalmistukseen.

”Safety first”

Työturvallisuus on aihe, josta Stålhammar puhuu intohimoisesti.

­– Vuonna 2009 silloisen Tamfeltin tapaturmataajuus oli 52 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Nyt se on 2,9 – ja tietenkin sen pitäisi olla nolla. Olemme tehneet paljon töitä, jotta työpaikka on kaikille turvallinen, vaikka ei meillä työ mitään kovin vaarallista olekaan. Toki kyse on kustannuksistakin. Ja kun tehdään turvallisesti ja ihmiset ajattelevat tekemistään, uskon, että se näkyy myös laadussa.

Kova työ tarkoittaa erityisesti ihmisten asenteeseen ja ajattelutapaan vaikuttamista.

– Meilläkin aluksi työturvallisuuden korostamista pidettiin työnantajan vinoiluna, tahallisena kiusaamisena, purnattiin, että ”ihan hölmöö pitää turvakenkiä”. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että kyse on omasta turvallisuudesta ja terveydestä, ehkä koko loppuelämän toimintakyvystä.

Jari Stålhammar pitää työturvallisuuden parantamista erittäin tärkeänä, se myös näkyy jo Kaukajärven tontille tultaessa.  – Sitä saat mitä johdat. Ellei asiasta puhuta, jos sitä ei nosteta tärkeäksi, se kehittyy varmasti väärään suuntaan.Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila

Jari Stålhammar pitää työturvallisuuden parantamista erittäin tärkeänä, se myös näkyy jo Kaukajärven tontille tultaessa. – Sitä saat mitä johdat. Ellei asiasta puhuta, jos sitä ei nosteta tärkeäksi, se kehittyy varmasti väärään suuntaan.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila