Pirkanmaan teollisuus vihertyy
– CO2-päästöissä jyrkkä pudotus

Mikä on Pirkanmaan teollisuuden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa? Tätä selvitettiin Tampereen kauppakamarin ja alueen toimijoiden yhteisessä Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hankkeessa.
Pirkanmaan teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen, energiankäytön ja jalostusarvon indeksien kehitys suhteessa perusvuoteen 2013. Finanssi- ja eurokriisien seurauksena tunnusluvut laskivat, mutta vuoden 2013 jälkeen energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt jatkoivat laskuaan, mutta samalla jalostusarvo on lähtenyt kasvuun.

Pirkanmaan teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen, energiankäytön ja jalostusarvon indeksien kehitys suhteessa perusvuoteen 2013. Finanssi- ja eurokriisien seurauksena tunnusluvut laskivat, mutta vuoden 2013 jälkeen energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt jatkoivat laskuaan, mutta samalla jalostusarvo on lähtenyt kasvuun.

Teollisuudella on monia rooleja yhteiskunnassa. Ilmastotyön näkökulmasta näistä voi nostaa esiin ainakin kaksi:

  • Teollisuuden pitäisi vähentää päästöjään ja tuottaa samaan aikaan tekniikkaa, menetelmiä ja palveluita, joilla päästöjä voidaan vähentää teollisuudessa ja muualla yhteiskunnassa.
  • Menestyvä teollisuus tuottaa innovaatioita, vaurautta, työllisyyttä ja verotuloja yhteiskunnalle.


Hyväksytäänkö kasvu vain, jos samaan aikaan päästöt vähenevät tai pysyvät edes ennallaan?
Energiaa käytetään tarpeiden täyttämiseen. Tarpeiden muuttuminen vaikuttaa usein teollisuuden päästöihin ja talouden tunnuslukuihin. Pirkanmaalla metsäteollisuuden osuus teollisuuden energian käytöstä on puolet, kemianteollisuuden 25 prosenttia ja loput 25 prosenttia koostuu muista toimialoista, kuten elintarvike- ja teknologiateollisuudesta.

Valtaosa teollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä syntyy suoraan fossiilisten polttoaineiden käytöstä tai välillisesti ostetun sähkön tai lämmön käytöstä. Teollisuuden energiatilastojen mukaan Pirkanmaan teollisuuden energian käyttö on vähentynyt vuosina 2007–2019 noin 50 prosenttia ja energiakäytöstä johtuvat kasvihuonekaasupäästöt noin 70 prosenttia!

Energiankäyttöä ja päästöjä tarkasteltaessa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet erityisesti metsäteollisuudessa, mutta myös kemianteollisuudessa.

Luovaa tuhoa ja markkinoiden muutoksia

Elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on toimialana kokenut kovia Nokia Oyj:n muutoksien takia. Toimialan osuus Pirkanmaan teollisuuden kokonaisjalostusarvosta oli vuosina 2007–2009 noin 25 prosenttia, mutta 2016–2018 se oli enää alle 5 prosenttia. Kokonaisjalostusarvo oli sekin pudonnut 30 prosenttia samalla aikavälillä. Sen sijaan kokonaisliikevaihto pieneni vähemmän, noin 12 prosenttia.

Edellä kuvatut negatiiviset taloudelliset vaikutukset eivät ole olleet kytköksissä ilmastomuutoksen torjuntaan, vaan ovat seu­rausta reagoimisesta markkinoiden muutoksiin. Toivon mukaan kyse on ns. luovasta tuhosta, jonka myötä teollisuus uudistuu.

Ilmastolle on myönteistä, että vaikka teollisuuden talouden tunnusluvut kokonaisuutena ovat laskeneet, energiankäyttö ja energiaperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet huomattavasti enemmän. Sama liikevaihto ja jalostusarvo saavutetaan pienemmillä energiapanoksilla ja kasvihuonekaasupäästöillä. Tämä lupaa hyvää ilmastonmuutoksen torjunnalle.

Muita syitä hyvään kehitykseen on siirtyminen päästöttömiksi katsottuihin energialähteisiin ja -muotoihin. Lisäksi yli kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana on uusittu tuotantolinjoja ja tehostettu energiankäyttöä.

Teknologiateollisuudella on vahva rooli Pirkanmaalla. Se ei ole energiaintensiivistä ja käyttää lähinnä sähköä ja lämpöä. Ilmastotavoitteiden näkökulmasta se tuskin on ongelma. Pirkanmaalla ja Suomessa on energia­intensiivistäkin teollisuutta, jonka tuotteita ja raaka-aineita ei-energiaintensiiviset toimialat tarvitsevat. Toinen ei ole toista parempi, vaan kokonaisuus ratkaisee.

Yhä useampi luopumassa fossiilisista polttoaineista

Hankkeessa Tampereen kauppakamarin teollisuusjäsenyrityksille tehtiin verkkokysely ja yksitoista yritystä haastateltiin. Verkkokyselyyn vastanneista selvä enemmistö oli vähentänyt kolmen viime vuoden aikana tai suunnittelee viiden vuoden kuluessa vähentävänsä fossiilisten polttoaineiden käyttöä tai vaihtanut sähkön tai lämmön vähähiilisemmäksi. Suuri osa vastaajista oli tehostanut energian käyttöä. Vaikka ilmastotoimia oli tehty, vain 20 prosenttia oli asettanut työlle tavoitevuoden tai päästövähennystavoitteen.

Energiankäytön tehostamisella on rajansa. Yritys voi vähentää energiankulutustaan kannattavasti kymmenen vuoden tähtäimellä 5–30 prosenttia. Loput esimerkiksi 80 prosentin hiilineutraalitavoitteesta on saavutettavissa vähähiilistä sähköä, lämpöä tai polttoaineita käyttämällä. Näiden saatavuudesta esimerkiksi 15 vuoden päästä ei ole varmuutta, vaikka keskustelua jo käydään.

Teollisuusyritys tekee investointeja useiden vuosien tai jopa kymmenien vuosien aikajänteellä. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa luodaan ohjelma energia-alan vähähiilitiekartassa esitettyjen teollisuuden sähköistämistavoitteiden eteenpäin viemiseksi.

Teollisuusyrityksen hiilijalanjäljen laskennassa voidaan ottaa huomioon ”tontilla” syntyvät päästöt fossiilisia polttoaineita poltettaessa ja käytettäessä ostettua tai hankittua sähköä ja lämpöä. Tähän tarvittavat tiedot ovat yleensä helposti saatavissa. Sen sijaan, jos hiilijalanjäljen laskentaan otetaan mukaan raaka-aineiden, välituotteiden ja palveluiden tuottamisen allokoituvat päästöt, työmäärä kasvaa. Tätä ovat jotkut yrittäneet, mutta kokeneet sen erittäin haastavaksi päästötietojen yhteismitattomuuden ja saatavuuden takia. Voi kysyä, onko tässä työmäärään nähden järkeä, jos se johtaa siihen, että resurssit menevät laskentaan tontilla syntyvien päästöjen minimoimisen sijaan.

Teollisuuden näkökulmasta Suomen ja Pirkanmaan ilmastopolitiikan tulisi olla sellaista, että se mahdollistaa mahdollisimman vähähiilisen toimintaympäristön. Tavoite tulisi olla, että teollisuuden vähähiilinen toimintaympäristö on kilpailuetu suhteessa kilpailijamaihin. Vähähiilisyysvaatimus ei koske pelkästään teollisuutta vaan myös muuta yhteiskuntaa. Ainakin teollisuudessa työ on hyvällä alulla.

Teuvo Aro
energia- ja teollisuusasiat
Axovaatio Oy

Marko Nurminen
päästölaskenta ja tilastotarkastelut,
Avoin yhtiö Tietotakomo

Vertailu yrityksen hiilioksidipäästöjen ja tuotannon volyymin periaatteellisista muutoksista. Ilmastomuutoksen torjunnan kannalta olisi ihanteellista, että tuotanto voisi kasvaa ja samaan aikaan päästöt vähenisivät: nelikentän tapaus vasemmassa alakulmassa. Jos volyymin indikaattorina pidetään jalostusarvoa, voidaan katsoa Pirkanmaan teollisuuden kokonaisuutena päässeen tähän tavoitteeseen.

Vertailu yrityksen hiilioksidipäästöjen ja tuotannon volyymin periaatteellisista muutoksista. Ilmastomuutoksen torjunnan kannalta olisi ihanteellista, että tuotanto voisi kasvaa ja samaan aikaan päästöt vähenisivät: nelikentän tapaus vasemmassa alakulmassa. Jos volyymin indikaattorina pidetään jalostusarvoa, voidaan katsoa Pirkanmaan teollisuuden kokonaisuutena päässeen tähän tavoitteeseen.

Hankkeen osapuolet: Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupunki, Business Tampere, Tampereen Sähkölaitos Oy, Lempäälän Lämpö Oy, Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy, Leppäkoski Group Oy, Valkeakosken Energia Oy, Axovaatio Oy ja Avoin yhtiö Tietotakomo.

Lisätietoa hankkeesta: https://tampere.chamber.fi/fi-fi/article/etusivu/
teollisuus-osana-alueellista-
ilmastotyota-hanke/1588/