Olli Ikäheimon johtamassa paneelissa alansa tunnelmia avasivat Lujatalon Jussi Tanhuanpää, Pop Pankin Maarit Vähäsaari, Janne Tamminen sukkatehdas Sidosteelta ja Tampereen Stockmannin tavaratalojohtaja Päivi Itkonen-Melartin.
Pirkanmaan taloudessa kuluva vuosi on ollut toistaiseksi kohtuullisen hyvä. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Maakunnan suurin toimiala teknologiateollisuus on pitänyt yllä koko teollisuustoiminnan vauhtia.
Pirkanmaan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 4,2 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 0,7 prosenttia. Teollisuuden vientiliikevaihto kasvoi Pirkanmaalla 5,7 prosenttia ensimmäisellä puolivuotisjaksolla. Viennin arvioidaan ylittävän tänä vuonna ensi kertaa kymmenen miljardia euroa.
– Vuonna 2022 maakunnan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa 40 miljardia. Tämän vuoden ensimmäisellä puolivuotisjaksolla toimialojen liikevaihto on edelleen kasvanut. Varsinkin teknologiateollisuudessa ja palveluissa on ollut hyvä veto, summasi johtaja Markus Sjölund Pirkanmaan talousfoorumissa esitellessään maakunnan tuoreet toimialakohtaiset talousluvut.
– Vuoden 2023 huhti-kesäkuuta tarkasteltaessa huomataan, että joillakin toimialoilla liikevaihdon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun. Rakentamisen toimialalla kasvu supistui 2,5 prosenttia. Myös metsäteollisuuden sekä kumi-, kemikaali- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi laskuun.
Tampereen kauppakamarin tänä syksynä tekemä jäsenkysely kertoo, että yritysten odotukset ovat heikenneet vuoden takaiseen tilanteeseen ja kevään 2023 kyselyyn verrattuna. Sjölundin mukaan barometristä ei ole silti luettavissa merkittävää laskua.
– Suurin osa vastaajista uskoo liikevaihtonsa säilyvän edellisvuoden tasolla. Toisaalta vientiyritysten tilauskanta on heikentynyt viime syksyn ennätyksellisiin lukuihin verrattuna. 43 prosenttia raportoi aiempaa heikommasta tilauskannasta.
– Uskon, että kaikesta huolimatta vuodesta 2023 tulee Pirkanmaalla vielä kasvun vuosi, mutta vuodesta 2024 on vaikea sanoa. Jäsenkyselyymme vastanneista jo 43 prosenttia sanoi, että suurin este liiketoiminnalle on tällä hetkellä riittämätön kysyntä, Sjölund kertoi.
Useita ilonaiheita
Vaikka Pirkanmaan kehitys on kohtuullinen koko Suomen kuvaan verrattuna, epävarmuutta luo vientialojen tilauskirjojen oheneminen. Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen oli huolissaan myös investointipäätösten vähentymisestä.
Paikallisista ilonaiheista suurimpia on päätös Tampereen henkilöratapihan korjauksen aloittaminen.
– Henkilöratapihan uudistamisella on rakennusalaa piristävä vaikutus. Logistisia yhteyksiä parantaessaan se luo jatkossa mahdollisuuksia uusille investoinneille. Positiivisuutta luo myös Suomen Nato-jäsenyys varsinkin turvallisuus-, puolustus- ja ICT-yrityksille, miksei muillekin. Kolmantena on nostettava esiin Euroopan sirusäädös, European Chips Act, ja sitä koskeva oman kehitysohjelmamme.
Talouskatsauksen toteuttavat yhteistyössä Pirkanmaan Yrittäjät, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan liitto ja Business Tampere.
Tutustu Pirkanmaan talouskatsaukseen 2023 täältä.
Rakennusalalla toiveet paremmasta siirtyvät
Talousfoorumin paneeleissa yritykset kertoivat omasta ja toimialansa näkymistä. Sumuisinta on rakentamisessa. Kun vuonna 2021 aloituksia oli Suomessa noin 47 000, tälle vuodelle niitä ennakoidaan vain noin 15 000.
– Myös korjausrakentaminen on taittunut laskuun, vaikka korjausrakentamisen velka kasvaa. Toive paremmasta rakennusalalla on siirtynyt eteenpäin, katseet ovat nyt vuodessa 2025, Lujatalon toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää arvioi.
POP Pankin johtaja Maarit Välisaari kertoi kuluttajien ja yritysten epävarmoista tunnelmista.
– Toistaiseksi kotitaloudet eivät ole turvautuneet isoin joukoin lyhennysvapaisiin, mutta jos työllisyys tästä heikkenee, ehkä näin käy. Kuluttaminen on vähentynyt, ei kuitenkaan niin paljon kuin muualla Euroopassa. Tampereen kauppakamarin valiokuntamatkalla Saksassa saimme juuri kuulla, että siellä sukanvarteen säästetään ahkerasti.
Korkokehitystä Välisaari luonnehti varovasti.
– Kristallipallo olisi kiva, mutta sitä meillä ei ole. Analyytikot ovat arvioineet korkojen laskevan ensi vuonna. Koska emme osaa ennustaa, voimme varautua arkijärjellä ja korkosuojauksilla.
Tampereen Stockmannin tavaratalonjohtaja Päivi Itkonen-Melartin kuvasi kuluttajien käyttäytymistä hintatietoiseksi ja harkitsevaksi.
– Kuten talouskatsauksen luvut osoittivat, alkuvuosi oli kaupan alalla ikään kuin koronasta vapautumista ja asiakkaat liikkuivat. Toisella kvartaalilla tapahtui muutos.
– Ostopäätösten harkitseminen ei ole pelkästään huono asia. Se on myös ymmärrettävää, sillä esimerkiksi kodin tuotteita hankittiin paljon koronan aikana. Positiivista on uuden tavaran ostamisessa laatuun panostaminen. Siihen kytkeytyy second hand eli kun ostetaan, ostetaan laadukasta, jota on mahdollista kierrättää.
Pirkanmaalaisten pk-yritysten tunnelmista kertoivat Heikki Oinonen, Mikko Valtonen, Sera Palttala ja Hanne Nurmi.
”Tästäkin selvitään”
Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan Jenni Pölläsen johtamassa paneelissa keskusteltiin ruokakaupan, palvelujen ja elämystalouden tunnelmista. Luottamus, että tästäkin myllerryksestä selvitään, oli vahva. Omaa siivousyritystään johtava Sera Palttala kertoi, että rakennusalan vaikeudet ovat heijastuneet siivousalalle.
– Rakennusalalta ei tule enää tarjouspyyntöjä loppusiivouksista. Viime kevään ilmiö oli, että ikkunanpesutilaukset hiljenivät. Jos asiakas saa huippukovan sähkölaskun, palvelun jättäminen hankkimatta on ymmärrettävää.
Palttala näkee tässä ajassa kuitenkin mahdollisuuksia.
– Meille tuli paljon potentiaalista työvoimaa Ukrainasta. Työelämän monimuotoisuus on lisääntynyt, on toimittava vastuullisesti ja panostettava vihreisiin arvoihin. Myös työnantajamielikuvaa on mietittävä, jotta saamme riittävästi työvoimaa jatkossa.
K-ruokakauppias Mikko Valtonen oli samoilla linjoilla.
– Kun kustannukset nousevat, on tarkasteltava tapojaan tehdä, ja kun paine säästämiseen kasvaa, arvioidaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Videotoimisto Kojun toimitusjohtaja Heikki Oinonen kertoi, että pienen yrityksen on mietittäviä tarkoin omia peliliikkeitään.
– Jos kassa on pieni, etsitään luovia ratkaisuja. Pienelle ja rosoiselle on onneksi kysyntää, tärkeintä on idea, sosiaalisessa mediassa suositun Porisuhdeneuvojan tuotantotiimiin osallistunut Oinonen muistutti.
Teksti Päivi Eskelinen
Kuvat Jari Salopino