Kaarnasta pito- ja vetovoimaa Parkanoon

<p><em>Parkanossa on hyvin menestyviä teollisuusyrityksiä, ja osaavan työvoiman saamiseksi kaupunki, oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteisvoimin töitä, sanovat Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma (oik.) ja FennoSteelin toimitusjohtaja Antti Poussa.</em><br></p>

Parkanossa on hyvin menestyviä teollisuusyrityksiä, ja osaavan työvoiman saamiseksi kaupunki, oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteisvoimin töitä, sanovat Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma (oik.) ja FennoSteelin toimitusjohtaja Antti Poussa.

Kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma ja FennoSteelin toimitusjohtaja Antti Poussa katselevat tyytyväisinä Parkanon juuri käyttöönotettua koulu- ja kulttuurikeskus Kaarnaa, kaupungin historian suurinta, laitteineen noin 20 miljoonan euron investointia.
– Kyllä on yritystenkin etu, että kunnan koulut ovat kunnossa, homekoulu-uutisointi karkottaisi kyllä tulijat, Poussa tuumaa.

Heiniluoma komppaa:
– Lapsiperheet ja perheiden viihtyvyys ovat tärkeitä niin kunnalle kuin yrityksillekin ja hyvä koulu on iso osa molempien pito- ja vetovoimaa.

Parkanon vahvuuksia – Kaarnan lisäksi – ovat kone- ja metalliteollisuus sekä puunjalostus, joissa työtä riittää. Tekijöistä enemmänkin on pula, vaikka kaupungissa on kone- ja tuotantotekniikan ammattikoulutusta, joka kolmas vuosi myös logistiikkakoulutusta. Lisäksi Parkanossa voi opiskella lähihoitajaksi.

Parkanon teollisuusyritysten ja kaupungin yhteinen lounasryhmä – joka on kokoontunut säännöllisesti jo parinkymmenen vuoden ajan – hoitaa tiedonvälitystä ja keskinäistä vuorovaikutusta. Se on myös käärinyt hihat yritysten ja oppilaitosten yhteyden tiivistämiseksi. Oppilaitosyhteistyön koordinointi on keskitetty FennoSteelin tuotantojohtajalle Miiro Kuusikolle. Hän on myös Parkanon toisen asteen koulutuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja.

– Yritykset esimerkiksi kustantavat kone- ja metallitekniikan opiskelijoille läppärit. Pidämme myös vanhempainiltoja yrityksissä, jotta vanhemmatkin näkevät, millaisia nykyajan teollisuusyritykset ovat. Parin viime vuoden aikana opiskelijamääriä onkin saatu nostetuksi, lounasryhmän vetäjä Antti Poussa kertoo.

– Miiro Kuusikko tekee työtä juuri metallialaa koskevien mielikuvien muuttamiseksi.

Jari Heiniluomaakin harmittaa, että mielikuvat metallialasta ovat vanhentuneita – niin kuin sekin luulo, että kaikki työt menevät Kiinaan.

– Parkanossahan on monia erikoisalojen yrityksiä, esimerkiksi Pohjois-Euroopan suurin kylmäohjauskoneiden – muun muassa jäähallien koneistojen – valmistaja Suomen Tekojää ja Pohjois-Euroopan suurin pakoputkivalmistaja FennoSteel.

<p><em>Kaarnassa opiskelee 700 ala- ja yläkoululaista sekä lukiolaista. Lukion painotuksia ovat liikunta – erityisesti salibandy, jääkiekko ja elektroninen urheilu – sekä esittävät taiteet. Auditoriossa pidetään erilaisia tilaisuuksia, liikuntasalissa on tilaa pelata vaikkapa 2. divisioonan salibandya, kertovat Kaarnan palvelukoordinaattori Juha Kinnunen (vas.) ja rehtori Jenni Annala Jari Heiniluomalle ja Antti Poussalle. Kaarna rakennettiin elinkaarimallilla, kaupungin kumppanina on YIT.</em><br><br></p>

Kaarnassa opiskelee 700 ala- ja yläkoululaista sekä lukiolaista. Lukion painotuksia ovat liikunta – erityisesti salibandy, jääkiekko ja elektroninen urheilu – sekä esittävät taiteet. Auditoriossa pidetään erilaisia tilaisuuksia, liikuntasalissa on tilaa pelata vaikkapa 2. divisioonan salibandya, kertovat Kaarnan palvelukoordinaattori Juha Kinnunen (vas.) ja rehtori Jenni Annala Jari Heiniluomalle ja Antti Poussalle. Kaarna rakennettiin elinkaarimallilla, kaupungin kumppanina on YIT.

Paikallistuntemusta kaivataan

Kaupungilla ja yrityksillä on hyvä yhteistyö, ja kaupungin elinkeinoyhtiössä pohditaan myös työvoiman saatavuuskysymyksiä. Antti Poussa arvioi, että hallituksen linjaus lisätä TE-toimistojen resursseja on tervetullut.

– Kun FennoSteel kasvoi 1990-luvulla ja rekrytoimme paljon, valtaosa työntekijöistä tuli TE-toimiston kautta. Viranomaiset tunsivat asiakkaansa, palvelu oli yksilöllistä ja toimivaa. Näin ei enää ole. Toivoisikin, että TE-toimistot tutustuisivat asiakkaisiinsa, alkaisivat taas toimia yksilöllisesti ja joustavasti ja rakentaisivat ihmiset tuntien heille polkuja töihin.

Parkano osallistuu myös seutukaupunkien työllisyyttä tukevaan hankkeeseen, jossa ovat mukana etsivä nuorisotyö, kunnan työllisyyspalvelut ja ammattikoulutus. Joustavia koulutusmalleja luodaan yhdessä Luoteis-Pirkanmaan alueen oppilaitosten kanssa.

Antti Poussa sanoo, että tärkeää on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen – ja yhtä tärkeää olisi saada eläkeikää lähestyvät motivoiduiksi pysymään töissä. FennoSteel on toistaiseksi saanut tekijöitä hyvin, tosin hitsareille olisi enemmänkin kysyntää.

– Ennen tuotiin hitsareita Kainuusta, nyt ei saada enää sieltäkään.

34 minuuttia Tampereelta

Saavutettavuus on Parkanonkin avainkysymyksiä. Sijainti 3-tien varressa on Poussan mielestä loistava. Hämeenkyrön väylän parannukset saavat kiitosta, pendelöinti Tampereen suuntaan toimii junalla hyvin: nopeimmillaan matka-aika on 34 minuuttia. Sitä kaupunginjohtaja ja yritysjohtaja ihmettelevät, miksi Parkanon ratapihalla on vain valtava puuterminaali.

– Me näemme kyllä potentiaalia kuljettaa muutakin tavaraa, mutta VR ei ole innostunut, Heiniluoma sanoo ja Poussa jatkaa, että tavaraa voisi kuljettaa esimerkiksi Porin sataman ja Äänekosken biotuotetehtaan välillä Parkanon kautta.

– Nythän käytetään Vuosaaren satamaa, mutta miksei ole korjattu Pori-Haapamäki-rataa tavarakuljetuskelpoiseksi?

Parkanon houkuttelevuutta on parannettu Kaarnan ja liikenneyhteyksien lisäksi hyvinvointipalveluilla, kiireellinen hoito taataan 24/7. Lähiliikuntapaikkoja kehitetään, luontoa ja luontokohteita nostetaan framille.
– Parkano ja Kihniö ovat mukana myös geologisten puistojen Geopark-verkostossa, Heiniluoma sanoo ja Poussa kertoo Parkanon olevan Pirkanmaan järvisin kunta.

– Meillä on 147 järveä ja parkanolaiset kalavedet ovat maankuulut. Ylipäätään meillä on kaikki, mitä tämänkokoisessa kaupungissa kuuluu ollakin – paitsi ei uimahallia.

<p><em>Yritykset ja kunta tekevät yhdessä töitä metallialaa koskevien mielikuvien muuttamiseksi, sanovat Jari Heiniluoma ja Antti Poussa.</em><br></p>

Yritykset ja kunta tekevät yhdessä töitä metallialaa koskevien mielikuvien muuttamiseksi, sanovat Jari Heiniluoma ja Antti Poussa.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila