Pahviaallon harjalla aaltopahvilla

Adara Pakkaus Oy on aina uskonut ja uskoo vastakin aaltopahviin. Se luottaa myös suomalaiseen tekemiseen ja investoi siksi järjestelmällisesti Valkeakosken tehtaansa modernisointiin ja koneisiin.
Uusi korkeavarasto riittää Adaran tarpeisiin 20 vuotta, arvioivat toimitusjohtaja Kari Ollila (vas.) ja talousjohtaja Jere Alaruka. Tehtaan pihalta lähtee 15–20 rekallista tuotteita päivittäin.

Uusi korkeavarasto riittää Adaran tarpeisiin 20 vuotta, arvioivat toimitusjohtaja Kari Ollila (vas.) ja talousjohtaja Jere Alaruka. Tehtaan pihalta lähtee 15–20 rekallista tuotteita päivittäin.


Vuonna 2020 rakennettiin automaattinen materiaalinkäsittelyjärjestelmä sekä korkeavarasto. Ensi joulukuussa tulee uusi fleksopainokone. Investoinnit ovat noin 16 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Kari Ollila naurahtaa, että kyllä, vauhdilla on edetty.

– Meillä on vahva luottamus tulevaisuuteen, pakkauksia tarvitaan aina. Mutta kilpailu on kovaa. Tuotantoa on tehostettava, sen energiankulutusta sekä syntyvän jätteen määrää on madallettava ja materiaalikäsittelyä nopeutettava, hän sanoo.

Adara toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, suurin asiakasryhmä on elintarviketeollisuus. Yritys valmistaa tuhansia erilaisia tuotteita, tilauksia tulee vuodessa noin 20 000. Vientiä on kolme prosenttia liikevaihdosta, lähinnä Ruotsiin ja Baltiaan.

– Eräitä tuotteita haluamme kyllä saada nykyistä enemmän vientiin – joten laajentumishaluja kyllä on, Ollila sanoo.

Adaran tuotteet räätälöidään asiakkaalle mittojen sekä visuaalisten- ja brändi-ilmeiden mukaan. Ne voivat olla paitsi laatikoita, myös kaupan sisäistä logistiikkaa parantavia hyllyvalmiita pakkauksia sekä myynti- ja esittelytelineitä.

Korona keikutti stabiiliakin markkinaa

Kari Ollila sanoo pakkausvalmistajan ”tilanteen” olevan yleensä stabiili. Adaran liikevaihto on pyörinyt 40 miljoonan euron tuntumassa pitkään. Merkittäviä kasvuhyppäyksiä Ollila ei ennusta, kannattavaa kasvua toki haetaan.

– Investointiohjelmalla haluamme pitää yllä kilpailukykyämme ja varmistaa toiminnan jatkuvuuden. Menestyksemme ratkaisevat toimitusvarmuus, joustavuus ja nopeus asiakastarpeisiin sopeutumisessa. Luotettavuus on todella tärkeää. Asiakas ei varastoi suuria määriä pakkauksia, tarpeisiin on vastattava nopeasti. Normaali toimitusaika on 1–4 viikkoa.

Koronavuosi kyllä koetteli stabiiliakin markkinaa ja pakkausvalmistajaa.

– Kysynnän vaihtelut olivat suuria jopa saman asiakkaan sisällä. Ruokatavaraa kulki, erityisesti kuivatuotteiden pakkauksia tarvittiin, mutta esimerkiksi paistopisteille menevät tuotteet putosivat viime keväänä nollaan. Vähittäiskauppa toimi, mutta suurtalouskeittiöt, baarit – niissä oli hiljaista. Tehtiin pienempiä pakkauksia, mutta enemmän.

Korona vauhditti verkkokauppaa yleisesti ja pakkaustarvikkeiden menekkiä erityisesti, mutta Kari Ollila huomauttaa, että verkkokauppa on ulkomaanostosvetoista, kotimaan sisällä ei pakkaustarvikkeiden menekissä niin suurta kasvua havaittu.

Korona vaikutti Adarassa myös uuden automaattisen materiaalinkäsittelylinjan aikatauluihin.

– Järjestelmän toimitti italialainen yritys ja asentajat tulivat Italiasta. Matkustusrajoitusten vuoksi linjan asennuksen alkuperäinen aikataulu venyi kolme kuukautta, Ollila kertoo.

Hän muistelee myös koronaa edeltänyttä aikaa: paperiteollisuuden lakko seisautti tehtaat tammi-helmikuussa 2020 kahdeksi viikoksi.

– Jäätiin toimituksissa jälkeen, sitten kirittiin jättämä kiinni. Juuri kun päästiin tasapainoon, tuli korona ja hirveä kysyntäpiikki. Olihan siinä urakkaa, kun samaan aikaan tehtiin täysillä töitä ja rakennettiin uutta automaatiojärjestelmää.

Pahvinen imago on hyvä

Aaltopahvi on tonneissa mitattuna maailman eniten käytetty pakkausmateriaali ja sen suosio kasvaa. Sillä on myös vahvat perinteet ja elinkaari: ensimmäisiä aaltopahvipakkauksia tehtiin 1890-luvulla Amerikassa, Suomessakin jo 1911. Tulevaisuus on valoisa, aaltopahvin imago on hyvä.

– Muovivastaisuus sataa aaltopahvin laariin. Ei pahvi tietenkään muovia täysin korvaa, mutta vastuullisuuden merkitys nousee koko ajan, sanoo talousjohtaja Jere Alaruka.

​​​​​​​Uusimpia aluevaltauksia on aaltopahvilaatikoiden käyttö muovin korvaajana kalojen pakkaamisessa

Jonkin verran muovikalvoa tarvitaan tiettyjen tuotteiden pakkausten kestävyyttä parantamaan – metsätaimilaatikoista munkkilaatikoihin – mutta Adara pyrkii kehittämään mahdollisimman vähän muovia sisältäviä ratkaisuja.

– Aaltopahvilaatikoiden muovi ei kuitenkaan haittaa kierrätystä, Ollila ja Alaruka muistuttavat.

Pakkaussuunnittelu on Adara Pakkauksen omissa käsissä – tällä kertaa työn äärellä on pakkaussuunnittelija Minna Mäkelä.​​​

Pakkaussuunnittelu on Adara Pakkauksen omissa käsissä – tällä kertaa työn äärellä on pakkaussuunnittelija Minna Mäkelä.
​​​

Kestävä ja kiertävä

Ollila arvioi, että käytännössä lähes kaikki aaltopahvi menee Suomessa kierrätykseen. Korona tosin vaikuttaa: kun aaltopahvipakkaukset aikaisemmin saatiin keskitetymmin koottua kauppojen takapihan isoista keräysastioista, nyt laatikot päätyvät kuluttajien mukana taloyhtiöiden keräysastioihin pienempinä määrinä.

Kierrätetyn materiaalin saaminen käyttöön ei muutenkaan ole aivan suoraviivaista.

– Kuitu kiertää 7–8 kertaa, joten neitseellistä raaka-ainetta tarvitaan lisäksi, Ollila sanoo, ja Jere Alaruka jatkaa:

– Kaiken materiaalin, jonka pystymme ostamaan kotimaasta, ostamme kotimaasta. Raaka-aineestamme neitseellisestä kuidusta tehty osa tulee Suomesta, mutta tällä hetkellä täällä kukaan ei tee kierrätyskuidusta aaltopahvin raaka-ainetta. Se tuodaan Puolasta ja Saksasta. On asiakkaita, jotka haluavat laatikkonsa kierrätetystä materiaalista.

Uusiokäyttöön tarkoitettua aaltopahvia on globaalisti viety paljon myös Kiinaan.

– Nyt maailman materiaalivirrat ovat sekaisin johtuen muun muassa Kiinan asettamasta keräyspaperin ja -pahvin tuontikiellosta, Ollila sanoo.

Kesäksi töihin!

Osaajia Adara on toistaiseksi saanut, tosin kouluttamalla heidät itse niin tehtaalle kuin toimistoon ja myyntiinkin.

– Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun paperinjalostus- ja pakkaustekniikan opiskelijat ovat rekrytoinnissa intresseissämme. Yksi hyvä kanava saada työntekijöitä on kesätyöt, kesätyöpaikkoja tarjoamme noin 20. Se on mainio väylä oppia tuntemaan tekijöitä ja toisaalta tekijät oppivat tuntemaan meidät, Jere Alaruka sanoo.

– Tosin viime aikoina kesätyöntekijöiden saaminen on vuosittain käynyt yhä vaikeammaksi.

Paikallisesti sopien paras

Adara Pakkaus toimii Ollilan ja Alarukan mukaan notkeasti, päätökset tehdään Valkeakoskella joustavasti ja kotimaiseen tekemiseen vahvasti uskoen. Mutta:

– Olemme keskisuuri yritys, jota kuitenkin ovat sitoneet Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton ratkaisut. Keskitetty työehtosopimus on voimassa enää tämän vuoden loppuun. Yleisesti ottaen paperiteollisuuden työehtosopimus sopii meille huonosti, sillä se on tehty monelta osin aivan erilaiseen prosessiteollisuuteen. Olemme yksi yritys, emme mikään konserni. Meidän on huolehdittava kehityksestämme itse, Ollila korostaa.

– Kannatamme vahvasti paikallista sopimista, haluamme yrittää sillä tiellä. Valmistelemme prosessia ja tutkimme erilaisia vaihtoehtoja. Eihän tällaista ole Suomessa ennen tehty. Pitää pyrkiä siihen, mikä on järkevää, ja siihen, että työnteko olisi helpompaa, ei vaikeampaa. Tärkeää olisi, että aikaa käytetään yrityksen kehittämiseen, ei asioista vääntämiseen.

​​​​​​​​​​​​​​
Adara Pakkaus Oy

  • valmistaa aaltopahvia ja aaltopahvipakkauksia
  • tausta: Paperituote Oy perustettiin vuonna 1933, omistajina olleet myös Yhtyneet Paperitehtaat, UPM-Kymmene ja vuosina 1998–2011 norjalainen Peterson-konserni, yhtiön niminä tuolloin Peterson Walki ja Peterson Packaging
  • 2011 syntyi Adara Pakkaus Oy, omistajana islantilainen perheyritys B. Capital
  • vuonna 2014 laajensi esittely- ja myymälätelineisiin, osti Heinolasta Display Pack Finland Oy:n ja siirsi sen tuotannon Valkeakoskelle
  • henkilöstö 115
  • liikevaihto 40 miljoonaa euroa
  • tuotanto 60 miljoonaa neliömetriä aaltopahvia
  • toimii edelleen teollisuusalueella, jonka nimi on Paperituote.
  • Suomalaisen Työn Liitto myönsi Adara Pakkaukselle Avainlippu-tunnuksen käyttöoikeuden vuoden 2021 alusta


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila