Nokia: Kasvuun osaajia ulkomailta

– Parina viime vuonna Tampereelle rekrytoiduista arviolta viidennes on ollut ulkomaalaisia. Heitä rekrytoidaan yhä enemmän, sanoo HR:ssä rekrytoinnissa työskentelevä talent acquisition partner Elina Mäntynen.
Nokia kasvaa ja eritoten kasvaa SoC (System on Chip) -osaajien tarve.

– Haemme erityisesti FPGA/ASIC-suunnitteluun insinöörejä, palkkaamme heitä kymmeniä, jopa sata. Suomalaisia ei vain kouluteta tarpeeksi. Rekrytoinnissa tärkeä kohderyhmä ovat Suomen yliopistoissa opiskelevat ulkomaalaiset, haemme valmistumassa olevia osaajia. Rekrytointi on sujunut hyvin. Näyttää siltä, että Nokia kiinnostaa ulkomaisia opiskelijoita – se on firmana ja toimintaympäristönä kansainvälinen ja uralla etenemismahdollisuudet yrityksen sisällä ovat globaalit.

– Opiskelijoille on myös tarjolla selkeä polku: ensin harjoittelijaksi tai kesätöihin, sitten DI-työntekijäksi ja sitten vakinaiseen työhön. Tämä reitti on hyvä, sillä opiskelija on valmiiksi motivoitunut ja integroitunut Suomeen.

Nokian talent acquisition partnerin Elina Mäntysen ja SoC-insinööri Daniel Kosloppin mielestä olisi järkevää, että opiskelijan työlupa muuttuisi automaattisesti työluvaksi, kun opiskelija on ollut maassa tietyn ajan ja hänellä on työpaikka tiedossa.

Nokian talent acquisition partnerin Elina Mäntysen ja SoC-insinööri Daniel Kosloppin mielestä olisi järkevää, että opiskelijan työlupa muuttuisi automaattisesti työluvaksi, kun opiskelija on ollut maassa tietyn ajan ja hänellä on työpaikka tiedossa.

Kasvotusten vai sähköllä?

Tamperetta ulkomaalaiset eivät Elina Mäntysen kokemuksen mukaan koe asuin- ja elinympäristönä ongelmalliseksi.

Samaa todistaa brasilialainen Daniel Koslopp, joka tuli Suomeen Brasilian valtion opiskelijavaihto-ohjelman kautta – ohjelmassa Suomi oli yhtenä kohdemaana – ensin vuonna 2013 Aalto-yliopistoon ja uudelleen jatkamaan opiskelujaan TTY:llä vuonna 2016. Suomesta hän ei tiennyt mitään muuta kuin Nokian. Hän aloitti harjoittelijana Nokialla vuonna 2017, ja on nyt vakinaisessa työsuhteessa SoC-insinöörinä.

– En ole kohdannut kieliongelmia asioidessani viranomaisissa tai vaikkapa lääkärissä. Viihdyn hyvin. Täällä on kaunista ja rauhallista, pahinta on kylmyys! Byrokratia on kevyttä, tosin maahanmuuttoviraston palvelupisteessä Tampereella on käytävä paikan päällä uusimassa viisuminsa. Kun olin opiskelija, hain viisumia joka vuosi. Nyt kun minulla on työsopimus, saan viisumin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Brasiliassa kyllä oli käytävä Suomen suurlähetystössä pääkaupungissamme Brasiliassa näyttämässä dokumentit ja annettava sormenjäljetkin ensin 2013 ja uudestaan 2016. Maa on valtava, ja matkani suurlähetystöön kesti ensin kuusi tuntia autolla ja päälle kaksi tuntia lentäen.

Elina Mäntynen pohtii, että vaikkei viisuminhakumatka Suomessa pitkä olekaan, voisiko siinäkin siirtyä sähköiseen asiointiin.

– Ja miksei opiskelujen jälkeen, kun työpaikka on tiedossa, työlupaa voisi saada automaattisesti? Nyt saa ensin opiskeluluvan, jonka aikana voi työskennellä tietyn tuntimäärän viikossa. Kun valmistuu, voi uuden työluvan saaminen kestää yli kuukauden.

Pankkitilin avaaminenkin voi olla mutkikasta, Daniel muistelee vaihto-oppilasaikaansa.
– Kun tili sitten on saatu avatuksi, tilinumero lähetetään postitse! Aikaa voi mennä viikkokin. Työnantajan palkanmaksulla on oma aikataulunsa, ja ensimmäinen palkanmaksu voi viivästyä. Se on hankala tilanne kaikille, Elina Mäntynen sanoo.

Maine, suosittelu ja LinkedIn

Suoraan ulkomailta rekrytointi on riski ja relokaatiopalveluineen myös kallista. Sopeutuuko työntekijä, viihtyykö perhe, onko paikkakunnalla tarjota kansainvälisiä kouluja ja päiväkoteja?

– Tämä on kokonaisuus, jossa yhteiskunnan tukea tarvitaan. Jos perhe ei sopeudu, firmalla on vähän eväitä vaikuttaa päätökseen. Miten saamme pidettyä Suomeen tulleet? Yhteiskunnan olisi satsattava houkuttelevuuteen, sillä käymme kilpailua Skandinaviassa samoilla vetovoimatekijöillä. Monta kertaa ulkomaalaiselle on sinänsä sama, onko kohdemaa Suomi, Ruotsi vai Norja, Elina Mäntynen sanoo.

Nokialle hakee paljon paluumuuttajia, jotka ulkomailla työskentelyn jälkeen haluavat jatkaa kansainvälisessä ympäristössä. Elina Mäntynen muistuttaa myös globaaleista sosiaalisista verkostoista – erityisesti LinkedInissä on kaikkien osapuolten hyvä olla aktiivisia.

– Lisäksi iso merkitys on jo täällä työskennelleiden ulkomaalaisten verkostoilla niin uusien työntekijöiden suosittelemisessa meille kuin meidän suosittelemisessa potentiaalisille uusille työntekijöille. Jokainen ulkomainen asiantuntija on yrityksen käyntikortti.

Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila