Kauppakamarilehti | 03.03.2023 09:21
Miten turvata nuorten kestävä kehitys?
Toisen Tulevaisuuden ja Toisen Totuuden tiimi Veikko Sorvaniemi, Kati Mehtälä, Eeva Junnola-Nyström ja Sanna Seiko Salo haluaa kehittää ja uudistaa toimintamalleja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Yritys toimii toistaiseksi Innovation Home Tampereen tiloissa Finlaysonilla, mutta haussa ovat omat tilat.
Kun päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten ja heidän perheidensä tuskaa katsoo riittävän läheltä, on pakko yrittää auttaa. Siksi Kati Mehtälä tiimeineen perusti näiden nuorten ja heidän perheidensä kuntoutukseen keskittyvän Toinen Tulevaisuus Oy:n.
– Jos nuoria ei auteta, edessä on kestämätön kehitys, Mehtälä sanoo.
Tampereen kauppakamarin uusi jäsen Toinen Tulevaisuus tarjoaa mielenterveys- ja päihdekuntoutusta niille nuorille ja heidän perheilleen, jotka jäävät julkisen hoidon ulkopuolelle. Yritys tekee myös opetus- ja valistustyötä ja käy puhumassa nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmista kouluissa ja julkisen sektorin palveluiden tuottajille.
– Tärkeää on auttaa koko perhettä, saada vanhemmat aktivoitua mukaan kuntoutukseen. Tärkeää on myös saada nuoret ja vanhemmat ymmärtämään, että he eivät ole yksin, Mehtälä sanoo.
Tunnistamisen vaikeus, leimautumisen häpeä
Matkalla on kuitenkin esteitä, kuten se, ettei perhe osaa tunnistaa nuoren ongelmia. Toisen Tulevaisuuden advisor Sanna Seiko Salo puhuu ”haavasta”.
– Kyse on siitä, että lasten nuoruusvaiheessa monenlainen kipuilu kuuluu kehitykseen, nuori pyrkii irrottautumaan perheestään. Mutta mikä kaikki on ns. normaalia? Mistä merkeistä voi päätellä, että kokeiluihin tai nuoren toimintaan olisi syytä puuttua? Ja kun ongelmatilanne on sylissä, vanhemmat eivät tiedä, kenelle puhua.
Toinen Tulevaisuus haluaakin myös ennakoivasti kertoa, milloin nuoren käytös, pukeutuminen tai vaikka ruokailutottumukset alkavat olla sellaisia, että hälytyskellojen pitäisi alkaa soida – vaikka isoja ongelmia ei vielä olisikaan.
– Toisaalta perheet tuntevat häpeää, jos omalla nuorella on ongelmia. Pelätään leimautumista, koska ajatellaan muiden ajattelevan, että nuoren ongelmien vuoksi ”meidän perheessämme on jotain vikana”. Tilanteesta ei välttämättä kerrota edes lähiystäville – joten voi olla, että meillä itse kullakin on tällainen tapaus lähempänä kuin uskommekaan, Mehtälä sanoo.
Tuntematon nuoruus?
Yksi sokea piste on se, että harva vanhempi tuntee nuoruusiän kehitystehtävät, huomauttaa Toisen Tulevaisuuden vastaava johtaja, terveydenhoitoalan ammattilainen, psykoterapeutti Eeva Junnola-Nyström.
– Nuoruusikä on yhtä tärkeä kuin vauvaikä aivojen kehittymisen kannalta. Kehitys on valtaisaa, ja sillä on iso merkitys siihen, miksi nuori käyttäytyy tietyllä tavalla.
Sanna Seiko Salo muistuttaa, että kun vauva tulee taloon, luetaan kaikki oppaat ja ostetaan tavarat.
– Mutta entä kun tulevat ensimmäiset murrosiän merkit? Onko siihen ”turvaistuimia” tarjolla?
Toinen Tulevaisuus syntyi vuoden 2022 elokuussa, ja sen rinnalla toimii jo aiemmin perustettu vastuullisuusviestinnän yritys Toinen Totuus Oy. Luova johtaja Veikko Sorvaniemi huomauttaa, että paljon puhutaan kestävästä kehityksestä.
– Helposti nuoria pidetään uusiutuvana resurssina, jota vaan tulee lisää. Mutta nuorten osalta kehitys on kestämätöntä, ellei ole ketään, joka heitä ongelmissa auttaa.
Kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia.
– Meillä on valtava määrä nuoria eläkkeellä mielenterveyssyistä, muistuttaa Eeva Junnola-Nyström.
Hän sanoo, että perheet päätyvät helposti julkisen palveluverkoston ulkopuolelle.
– Jos vaikka jättää käyntejä väliin, putoaa pois palveluverkosta tai tulee ohjatuksi sosiaalihuollon piiriin. Se taas ei auta päihde- tai mielenterveysongelmaista nuorta. Lastensuojelu tekee hyvää työtä, mutta se on näille nuorille ja perheille väärä paikka. He tarvitsisivat psykiatrista terveydenhoitoa.
Miten nuoret itse haluavat tulla autetuiksi?
Toisen Tulevaisuuden tiimi on keskustellut nuorten kanssa ja kysynyt, miten nuoret itse haluavat tulla kuulluiksi ja autetuiksi. Nuoret on otettu mukaan toiminnan suunnitteluun ja kertomaan, missä kanavissa he haluavat apua vastaanottaa.
– Nuoret arvioivat palveluita, käyttämäämme kieltä, viestintäkanavia, niin somea kuin fyysisiäkin tiloja. Me myös järjestämme workshopeja ja nuorille töitä palkkaa vastaan tässä yhteisössä. Esimerkiksi ensi kesänä yrityksemme some-viestintä on nuorten käsissä, Kati Mehtälä kertoo.
Tulevaisuus tarjoaa terveydenhuollon palveluja, terapeutin kanssa keskustelua, eläinterapiaakin. Tavoite on palkata terapeutteja ja monen eri alan ihmisiä niin, että aikuisia on aina läsnä – ja muulloinkin kuin virka-aikaan. Nuorten vanhemmille järjestetään verkkotapaamisia ja -valmennuksia, joihin voi osallistua salanimellä ja ilman kuvaa.
– Työmme on myös ihan arkisia juttuja: yhdessäoloa, läksyjen teon tukea, kokkailua, Sanna Seiko Salo kuvaa.
– Korona jätti monet tyhjän päälle. Se vei nuoret ruutujen äärelle, nyt heidät pitäisi saada sieltä muiden ihmisten pariin. Korona on vaikuttanut todella paljon niihinkin, jotka aikaisemmin pärjäsivät sosiaalisesti hyvin, Salo ja Junnola-Nyström toteavat.
Toimintaa rahoitetaan vanhempien ryhmätoiminta- ja verkkokoulutusmaksuin, nuorilta peritään ”poliklinikkamaksu”.
– Myös Toinen Totuus rahoittaa Tulevaisuutta, eli viestintätoimiston avulla hankitaan varoja, joilla Tulevaisuutta pyöritetään. Tulevaisuutta ei voi olla ilman Totuutta, Kati Mehtälä sanoo.
Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila
