Miten kriisistä päästään ulos – ja eteenpäin?

Yritykset kuitenkin kokevat joutuneensa ahdinkoon hallituksen toistaiseksi liian vähäisten talouspoliittisten toimien takia, kertoo kauppakamarien jäsenilleen tekemä neljäs koronakysely toukokuun alussa.

– Hallituksen on otettava tämä asia vakavasti. Kyse on suomalaisten työpaikoista, joita nyt menetetään kymmeniä tuhansia turhaan, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen muistuttaa, että kauppakamarit ovat – jäsenyrityksiä kuultuaan – esittäneet ja vieneet päättäjien tietoon konkreettisia keinoja, joilla yrityksiä voidaan tukea ja näin turvata työpaikat ja hyvinvointi mahdollisimman hyvin kuilun yli.

– Näitä keinoja ovat esimerkiksi Tyel-, Yel- sekä sairas- ja työttömyysvakuusmaksujen ottaminen akuutin kriisin ajaksi valtion kannettavaksi. Kustannus olisi reilu miljardi euroa kuukaudessa. Hallituksen päätöksillä toiminnan menettäneitä aloja, kuten ravintoloita, hotelli- ja matkailuyrityksiä sekä tapahtuma- ja messujärjestäjiä olisi tuettava suoraan, sen kustannus olisi noin 500 miljoonaa. Tärkeää on myös verojen ja maksujen koroton lykkäys sekä nopeutetun lomautus- ja yt-menettelyn jatkaminen kuluvan vuoden loppuun saakka.

Kauppakamarien tekemissä koronan vaikutuksiin liittyvissä kyselyissä yritykset ovat antaneet paitsi selkeitä tienviittoja yritystukien suuntaamiseen, myös kriisistä poispääsyn ensimmäisiksi askeleiksi.

Haitallisista rajoituksista eroon

Koronakyselyssä yritysten mielestä viruksen nykyistä laajempi testaaminen ja tartuntaketjujen tarkempi jäljittäminen vaikuttaisivat myönteisesti liiketoimintaan. Niiden avulla turvataan ihmisten terveyttä, mutta myös voitaisiin vähentää rajoituksia ja saada ihmiset töihin ja liiketoiminta pyörimään.

Kauppakamarit ovat esittäneet hallitukselle oman strategisen suunnitelmansa kriisin hoitamiseksi, Suomen nostamiseksi takaisin kasvuun sekä laskun maksamiseksi. Siihen kuuluvat muun muassa talouden elvytyspaketti, kun rajoitustoimista luovutaan, sekä rakenteellisten uudistusten paketti, jolla valtavaan epätasapainoon suistuva julkinen talous oikaistaan.

Ehdotuksia väylähankkeista budjettiriiheen

Antti Eskelinen miettii exitiä pirkanmaalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta.

– Miten teollisuuden käy? Sitä koskee ihan oma aikajänne. Siellä ei vielä keväällä ole näkynyt isoja pudotuksia, mutta jatko on iso kysymys. Ja mikä on ICT- ja softayhtiöiden tilanne – osalla on töitä ja osalla on lomautukset päällä. Miten käy Tapahtumien Tampereen – korona on iskenyt kaupungin strategiseen kulmakiveen. Entä opiskelijoiden Tampere, tulevaisuuden Tampere – millä tavalla korona vaikuttaa yhteen Tampereen vetovoimatekijään? Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun hakijamäärät ovat kasvaneet edelleen ja viestit yliopiston sisältä kertovat, että etäopetus on otettu hyvin haltuun.

Eskelisen lista jatkuu: millainen on palvelujen kaupunki kaupallisena yksikkönä ja kohtaamispaikkana koronan jälkeen – onko kuluttajakäyttäytymiseen tullut pysyvä muutos? Miten pandemia vaikuttaa kansainväliseen toimintaan, vientiin ja tapahtumiin, jos lentoliikenne on enemmän ja vähemmän poikki vuoden loppuun saakka?

– Onneksi kaupunki on ilmoittanut tekevänsä investointipäätöksiä etukenossa ja sitä kautta haluaa parantaa alueen taloustilannetta ja vetovoimaa.

– Ja kauppakamari tarjoaa vahvasti väylähankkeita ja osia niistä toukokuun budjettiriiheen.

Synkästä synkempään

Kauppakamarien kevään aikana tekemät koronakyselyt kertovat, että epidemia vaikuttaa liki kaikkien yritysten toimintaan, heti tai myöhemmin, vähemmän tai enemmän.

Koronatsunami pyyhkäisi nopeasti yli yrityskentän Pirkanmaalla, kertoo Tampereen kauppakamarin 14.–24.huhtikuuta jäsenyrityksilleen tekemä barometrikysely. Vastauksia saatiin noin 500.

– Kaikki mittarit valahtivat melko synkiksi. Toisaalta voi olla, että suurin shokki koettiin nyt keväällä. Syksylle liikevaihto vielä laskee, mutta henkilöstön osalta tilanne ei välttämättä enää huonone nykyisestä, arvioi apulaisjohtaja Markus Sjölund.

Henkilöstömäärä vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019 on suurempi 13,3 prosentilla vastaajista, yhtä suuri 59,5 prosentilla ja pienempi 26,8 prosentilla vastaajista. Vaikein tilanne on kauppa-, majoitus- ja ravintola-aloilla, joiden vastaajista 38,4 ilmoitti henkilöstömäärän vähenevän. Työntekijöiden määrän kasvua edes vähän ennakoi 30 prosenttia vastaajayrityksistä ja samana sen arvioi pysyvän 60,7 prosenttia yrityksistä. Vähenemistä ennakoi noin 25,5 prosenttia vastaajista. Isoimmissa yritysluokissa tilanne on kuitenkin synkempi.

Uuden kaupan teko vaikeaa

Liikevaihtonsa arveli kasvavan viime vuoteen verrattuna 18,5 prosenttia vastaajista – myönteisin oli palveluliiketoiminta. Liikevaihtonsa arvioi pienenevän 53,4 prosenttia. Eniten vähenemiseen uskoo kauppa, majoitus ja ravintolapalvelut. Seuraavan kuuden kuukauden aikana liikevaihtonsa arvioi nousevan 14,5 prosenttia vastaajista, kolmannes uskoo liikevaihdon pysyvän yhtä suurena.

– Vuodesta 2019 liikevaihtonsa arvioi pienenevän 55 prosenttia vastaajista, ja vielä vähän useampi arvioi sen pienenevän myös seuraavan kuuden kuukauden aikana. Pessimismiä synnyttää se, että nykyisillä projekteilla uskotaan päästävän kesään, mutta nyt on vaikea saada uutta kauppaa. Sitä ennakoi seuraavan kuuden kuukauden tilauskantaan liittyvien odotusten synkkyys, Sjölund sanoo.

Viennin odottaa tänä vuonna kasvavan 27,3 prosenttia, pysyvän ennallaan 49 prosenttia ja pienenevän 33,5 prosenttia.

Investointejaan lisää liki 15 prosenttia ja pitää ennallaan 38,4 prosenttia. Investointiensa uskoo pienenevän 46,8 prosenttia vastaajista.

Vakavaa – mutta toivottavasti lyhytaikaista

Markus Sjölund tulkitsee yritysten barometriin antamista avoimista vastauksista, että tilannetta pidetään vakavana ja ettei pohjaa ole vielä saavutettu, mutta toisaalta uskotaan – ja toivotaan – että tilanne jää lyhytaikaiseksi.

– Yritykset katsovat, että jos esimerkiksi verotukseen liittyviä joustoja jatketaan ja liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia pystytään purkamaan, vaikutukset voisivat jäädä jotenkin siedettäviksi.

Myös julkisen sektorin elvyttäviä, infra- ja rakennushankkeisiin liittyviä toimia arvostettaisiin.

Pirkanmaan yritysbarometri I/2020 löytyy täältä.