Kauppakamarilehti | 25.03.2020 05:45

Mikä on Pirkanmaan valmistavan teollisuuden nykyinen hiilijalanjälki?

Miten yritys voi vähentää omia päästöjään ja miten se voi auttaa yhteiskuntaa ja muita teollisuusyrityksiä tekemään samoin? Vastatakseen näihin kysymyksiin Tampereen kauppakamari aloitti vuoden alussa Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hankkeen, jossa avataan valmistavan teollisuuden ilmastotyön eri rooleja.

Isoja yrityksiä on velvoitettu tekemään energiakatselmus neljän vuoden välein, tätä velvoittava energiatehokkuuslaki on vuodelta 2015. Laki koskee yrityksiä, joiden työntekijämäärä on yli 250 tai liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa euroa. Lakisääteisten energiakatselmusten tavoitteena on analysoida katselmuskohteen energiankäyttö, selvittää energiansäästöpotentiaali ja esittää kustannustehokkaita ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi.

– Suomalainen teollisuus on omilla ratkaisuillaan eturintamassa edistämässä hiilineutraalisuutta: hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ovat nousseet niin isojen kuin pientenkin yritysten strategioiden keskiöön. Muutos on ollut nopea, se on tapahtunut muutaman vuoden aikana. On mielenkiintoista nähdä, mikä on Pirkanmaan valmistavan teollisuuden nykyinen hiilijalanjälki, Leena Aalto sanoo ja lisää:

– Pirkanmaan liikevaihdosta kolmannes tulee teollisuudesta, eli sillä on suuri merkitys alueen kehitykselle, hyvinvoinnille ja vetovoimalle. Pirkanmaan kannattaa tehdä nyt kaikkensa vastuullisuuden edistämiseksi, jotta se voi jatkossakin olla houkutteleva paikka asua, opiskella ja työllistää.

Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Aalto ja Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja ovat tyytyväisiä siihen, että Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hankkeessa ovat kauppakamarin ja yritysten lisäksi mukana Tampereen kaupunki, Business Tampere ja alueen keskeiset energiayhtiöt.

– Selvityshanke on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa hiilipäästöjä koko yhteiskunnan tasolla pyritään vähentämään. Tarvitaan yhteistyötä ja dialogia, että tunnemme toistemme tekemisiä, keskustelemme asioista yhteisillä termeillä ja ajantasaisilla faktoilla. Siksi hankkeen aikana kootaan raportteja, pidetään työpajoja ja haastatellaan yrityksiä, Haataja sanoo.

Kaksikko pohtii, mitä konkreettisesti voisi olla teollisuuden ja julkisen sektorin yhteistyö ympäristöasioissa – ja löytävät moniakin tulokulmia.

– Kunnat vastaavat elinkeinopolitiikasta, energiayhtiöt panostavat vähähiiliseen energiaan ja valmistava teollisuus tekee oman osansa päästöjen vähentämiseksi ja hiilikädenjäljen kasvattamiseksi. Pirkanmaalla on monia teollisuusyrityksiä, jotka kilpailevat myös globaaleilla markkinoilla, ja kyllä niiden investointipäätösten ja kilpailukyvyn kannalta on varmasti merkitystä sillä, miten tämä yhteistyö toimii ja missä yritys voi valmistaa vähäpäästöisimmin, Leena Aalto arvioi.

Peer Haataja sanoo, että hankkeen yksi tarkoitus on tehdä päättäjille näkyväksi teollisuuden näkökulma.

– Teollisuus on luupin alla, määräykset ovat tiukkoja, ja se on tehnyt jo paljon saastuttamisen vähentämiseksi. Mutta energiaa käytetään, ei sille mitään voi, ja tärkeää on, miten kunnallisia energialinjauksia tehdään.

– Tai vaikka maantieliikennettä koskien esimerkiksi: minkälaisia polttoaineita käytetään? Ne ovat kansallisia linjauksia. Tarvitaan myös valtiovallan ripeitä toimia, jotta Suomesta voi tulla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Neljän suuren teollisuudenalan – energia, kemia, metsä, teknologia – keskeinen päästövähennyskeino on sähköistyminen, joten uusiutuvan ja päästöttömän sähkön saatavuudella on suuri merkitys, Leena Aalto lisää.

Entä olisiko mahdollista luoda porkkanoita kiinteistöverotukseen tai rakennuslupiin niin, että tavoitemääräykset ja lakisääteiset rajat ympäristötavoitteiden kannalta positiivisesti ylittävälle tai alittavalle voisi työn jotenkin kompensoida?

Hiilikädenjälki tutkintaan

Hankkeessa luodaan yrityksille työkaluja oman hiilijalanjälkensä tuntemiseen ja sen tietämiseen, missä päästöt syntyvät. Seuraava askel olisi selvittää yrityksen tuottama hiilikädenjälki.

– Sitä ei ratkaista tässä hankkeessa, mutta ponnahduslautana sen selvittämiseen hanke voi olla. Haastaisinkin yliopistoa mukaan ja tarttumaan tähän teemaan tutkimuksellisesti. Esimerkiksi kauppakamarin teollisuusvaliokunnan isoimmat yritykset voisivat laskea hiilikädenjälkensä ja yliopisto arvioisi tieteellisesti tuloksen, Peer Haataja sanoo.

Hän muistuttaa, että teollisuus tuottaa ilmastonmuutoksen torjuntaa edistäviä koneita, laitteita ja ratkaisuja jo nyt.

– Ei ole yhdentekevää, että Pirkanmaalla toimivista yrityksistä lähtee maailmalle esimerkiksi 30 000 vähäpäästöistä diesel-moottoria, tuhansia koneita maanrakennus- ja kaivosteollisuudelle tai että täällä on osaamista, joka dataa ja tekoälyä hyödyntämällä kykenee säätämään asiakkaidensa teollisia prosesseja entistä tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Tällaisen viennin merkityksestä on hyvä saada parempi kuva myös ilmastonmuutoksen torjumisessa.

CASE KOJA

Ilmastoinnin ja jäähdytyksen laitteita, ratkaisuja ja palveluita kiinteistöihin ja laivoihin sekä puhaltimia teollisuuden prosesseihin valmistava Koja-Yhtiöt -konserni on osaamisellaan ilmastonmuutoksen hillinnän ytimessä.

Kojassa energiakatselmuksia tehdään säännöllisesti. Viime aikoina hiilijalanjälkeä on pienennetty muun muassa päivittämällä kiinteistöjen valaistusta LED-tekniikkaan ja ottamalla Tampereen tuotantotiloissa kaukolämmön rinnalle lämpöpumput jäähdytykseen. Pumppuja käytetään myös lämmityksen lisänä

Liikkumiseen ja liikenteeseen käytetty energia otetaan huomioon yrityksen ympäristötavoitteissa.
Kojalla on myös merkittävä hiilikädenjälki. Asiakkaiden ympäristön kuormituksen pienentämisessä avainasemassa on järjestelmien ja laitteiden energiatehokkuuden parantaminen.

– Rakennukset tuottavat kolmanneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä ja kuluttavat noin 40 prosenttia käyttämästämme energiasta. Siksi niiden energiatehokkuuden kehittäminen on ympäristömme näkökulmasta välttämätöntä. Teemme ilmanvaihdossa ja jäähdytyksessä asiakkaan käyttötarpeen mukaan optimoidut ja mitoitetut laitteet, jotka säästävät energiaa ja lisäävät viihtyvyyttä. Mutta elinkaarta ja energiatehokkuutta voidaan kasvattaa ja hiilijalanjälkeä pienentää myös päivittämällä nykyisiä laitteita ja prosesseja. Kestävän kehityksen periaattein toteutettu moderni talotekniikkauudistus tuo asiakkaalle energia- ja käyttökustannussäästöjä jopa yli 30 prosenttia, Koja-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Leena Aalto sanoo.

15:stä maailman suurimmasta risteilijästä Koja on tehnyt ilmastoinnit 12:een.

– Risteilijän käyttämä energiamäärä on suuri, joten fokuksemme on koko ajan energiatehokkuuden parantamisessa.

Myös vanhojen laivojen saneerauksessa syntyy merkittävä hiilikädenjälki: ilmastoinnin ja jäähdytyksen energiamodernisoinnissa saadaan parempi ohjaus myös risteilijän ympäristöolot huomioon ottaen. Näin risteilijältä säästyy tyypillisesti vähintään 200 000–300 000 litraa raskasta polttoöljyä vuodessa.

Teollisuuden prosessipuhaltimissa Kojan IoT-osaaminen, huollot ja modernisoinnit takaavat puhaltimille pitkän elinkaaren.

– Esimerkiksi jos sellutehtaan voimakattilan vanhat puhaltimet modernisoidaan vaihtamalla kolmen puhaltimen siipipyörät, asiakkaalle syntyy hiilidioksidipäästöjä yli miljoona kiloa vähemmän vuosittain. Uusien puhaltimien hyvä referenssi löytyy Tanskasta: kun Kööpenhamina asetti tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen hiilineutraali pääkaupunki vuoteen 2025 mennessä, se valitsi uuteen biomassavoimalaitokseensa Kojan prosessipuhaltimet.

Teksti Annikaisa Knuutila