Miikka Seppälän ohjenuora korona-ajassa:
faktat ratkaisevat

Valoa kohden. Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä yhdessä monista henkilökuntainfoista, joita lähetettiin Planetaariosta.  – Mennään askel ja päivä kerrallaan. Keskitytään siihen, mihin voidaan vaikuttaa, eikä hötkyillä liikaa, oli toimitusjohtajan viesti. Kuva Särkänniemi/Teemu Juutilainen

Valoa kohden. Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä yhdessä monista henkilökuntainfoista, joita lähetettiin Planetaariosta. – Mennään askel ja päivä kerrallaan. Keskitytään siihen, mihin voidaan vaikuttaa, eikä hötkyillä liikaa, oli toimitusjohtajan viesti. Kuva Särkänniemi/Teemu Juutilainen

Särkänniemessä valmistautuminen uuteen tuntemattomaan alkoi heti, kun ensimmäiset uutiset koronaviruksesta levisivät helmikuussa.
– Emme ole olleet optimisteja emmekä pessimistejä, vaan realisteja. Keskityimme faktoihin ja siihen, mihin voimme itse vaikuttaa, etenimme askel ja päivä kerrallaan, toimitusjohtaja Miikka Seppälä kuvaa huvipuiston koronakevättä.

Kuulostaa viileän rauhalliselta analyysiltä, kun ajattelee, miten epätietoisuuden löysässä hirressä muun muassa erilaisten tapahtumien järjestäminen ja huvipuistojen avaaminen ja toiminta ylipäätään ovat tämän kevään roikkuneet.

– No, minä olen nukkunut yöni ihan hyvin – silloin kun olen nukkunut, Seppälä naurahtaa.

Tilanteeseen suhtautumista helpotti se, että turvallisuus ja vastuullisuus ovat huvipuistobisneksen DNA:ssa. Ilman niitä ei ole bisnestäkään. Nyt turvallisuutta on viritetty vieläkin tiukemmaksi, jopa yli viranomaisvaatimusten.

– Teimme yhdestä neuvotteluhuoneesta ”komentokeskuksen”, jossa osa johtoryhmää ja osa tiimien vetäjistä kerran päivässä käyvät läpi avaamiseen ja toimintaan liittyviä asioita. Mitä pitää ottaa huomioon, miten reagoidaan? Mikä on erilailla kuin normaalisti – tai eilen tai toissapäivänä? Tapa oli ”armeijamainen”: asioiden ja tehtävien selkeä jako, tiivis viestintä. Porukka oli ja on erittäin sitoutunutta.

Särkänniemi käytti johtoryhmässä ja hallituksen valiokunnassa myös ulkopuolista toimintatapojen sparraajaa.

– Suosittelen tätä myös muille. Kriisitilanteessakin, kun joku katsoo asioita oman toimintaympäristösi ulkopuolelta, esiin nousee asioita, jotka vaikuttavat omaan toimintaasi.

Särkänniemen hallitus oli lisäksi vuosia sitten halunnut laittaa yrityksen riskienhallintajärjestelmän kuntoon. Prosesseja on koko ajan päivitetty ja kehitystä seurattu tiiviisti, vastuut jaettu organisaatioon ja dokumentoitu hyvin.

Tärkeä tekijä oli myös Särkänniemen kansainvälinen huvipuistoverkostoyhteistyö. Seppälä on kansainvälisen huvipuistojen kattojärjestön IAAPA:n EMEA-alueen puheenjohtaja ja istuu myös globaalin yhdistyksen hallituksessa.

– Meillä on turvallisuuseksperttien ja ulkopuolisten lääketieteen asiantuntijoiden kanssa yhdessä laadittu 27-sivuinen manuaali, jonka lisäksi tulevat kansalliset ohjeet. Loimme myös EMEA -alueelle uuden, kaikille jäsenille avoimen työtilan, jossa jaetaan varautumiseen ja avaamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Se on kiinnostanut alan ihmisiä ihan globaalisti.


Kimuranttia kevättä seuraa vastuullisen huvittelun kesä. Särkänniemeen otetaan ainakin alkuvaiheessa noin 3000 asiakasta päivässä. Käytössä on päivävarausjärjestelmä eli varaus ja maksu ennakkoon. Kuva Särkänniemi

Kimuranttia kevättä seuraa vastuullisen huvittelun kesä. Särkänniemeen otetaan ainakin alkuvaiheessa noin 3000 asiakasta päivässä. Käytössä on päivävarausjärjestelmä eli varaus ja maksu ennakkoon. Kuva Särkänniemi

Pankkiin, ei paniikkiin

Kun kriisi maaliskuun puolivälissä alkoi eskaloitua, suunnitelmia oli jo tehty ja ajateltu, että jos riskit realisoituisivat, olisi todennäköisesti aika vähän asioita, joihin voisi itse vaikuttaa.

– Nopeasti mukaan tulivat talouden ja toiminnan skenaariot: kauanko epidemia kestää, tai jos sitä ei lopulta tulekaan? Pahinta olisi, jos emme voisi avata puistoa koko kesänä ja ensimmäiset isot tulot saataisiin 1.5.2021.

– Onneksi meillä oli hyvä vuosi takana, omavaraisuus oli vahva. Mutta pandemia ruineeraisi tilikauden tuloksen raskaasti. Sen kanssa voi kuitenkin elää, koska tietää, ettei se johdu itsestä. Isommaksi ongelmaksi tuli se, miten kassa riittää.

Jotta ongelmiin ei jouduttaisi, Miikka Seppälä lähti pankkiin.

– Tarvitsimme lisärahoitusta, emmekä jääneet odottamaan. Ajattelin, että jos siirrämme lisälainasta ja kassalimiitin kasvattamisesta neuvottelemisen myöhemmäksi, kysyjiä on silloin jo enemmän ja lainamarkkina voi hyvinkin vääristyä. Mehän emme voi kuntaomisteisena yrityksenä hakea valtion tukea – tämä on kategorista, oli kyse sitten kunnallista palvelua tuottavasta tai markkinoilla toimivasta kunnan yhtiöstä.

Särkänniemen liikevaihto viime vuonna oli 21,4 miljoonaa euroa, ja siitä toukokuun aikana tuli viisi miljoonaa, touko-elokuun aikana yli 80 prosenttia. Matkailutulovaikutus alueelle on noin 56 miljoonaa euroa. Huvipuistokävijöitä oli viime vuonna 630 000.

Valmiinanne, paikoillanne…

Maaliskuun puolivälissä ei tiedetty, voidaanko avata 1.5. vai saadaanko avata koko kesänä – tai vaikka saataisiin, kannattaako, jos reunaehdot ovat tiukat.

– Päätimme kuitenkin laittaa puiston aloituskuntoon. Menee kolme viikkoa saada Särkänniemi valmiiksi avaamiseen. Vaikeinta olikin juuri tässä vaiheessa: pistää ihmiset tekemään täysillä töitä ja sitten todennäköisesti lomauttaa heidät. Se oli raakaa, mutta… mutta tavoite oli turvata puiston avaaminen ja kassavirta heti, kun asiat selkenevät. Lomautukset alkoivatkin toukokuun alussa ja kestivät kolme viikkoa. Jos puistoa ei olisi avattu koko kesänä, lomautuksia olisi tullut 200 päivää.

Lomautuksen aikana tilannekatsauksia järjestettiin teamsillä viikoittain, ja 450 kesätyöntekijää pyrittiin pitämään ajan tasalla myös.

– Haluamme heidät töihin heti, kun se on mahdollista, ja siinä määrin, kuin on mahdollista. Koska emme avaa kaikkia pisteitä normaalisti, työtäkin on vähemmän. Emme lupaa kenellekään täyttä kesää, mutta pyrimme ottamaan enemmän sisälle vähemmillä tunneilla. Olisi tietysti organisatorisesti ja koulutuksellisesti vaivattomampi vaihtoehto ottaa vähemmän tekijöitä täysille tunneille, mutta kannamme yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla edes jonkin määrän työtunteja ja kokemusta mahdollisimman monelle.

Seppälä kertoo, että myös viranomaisille ja poliittisille päättäjille jaettiin oikeaa ja selkeää tietoa huvipuiston normiturvallisuudesta ja siitä, mitä vastuullista ekstraa nyt on jo tehty kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, jotta puistoja pystytään avaamaan.

– Kerroimme myös aluetaloudellisista vaikutuksista normaalioloissa ja siitä, miksi taloudellinen näkökulma on erittäin tärkeä poikkeusoloissakin. Uskon, että tiedonjaossa myös onnistuttiin.

Puisto aukeaa 13. kesäkuuta. Portit avataan, mutta seuraako siitä positiivista kassavirtaa, on toinen juttu. Miten viranomaisrajoitukset vaikuttavat ja rohkenevatko ihmiset tulla?

– Ensi vaiheessa toimitaan alle 20 prosentin kapasiteetilla, sisään otetaan noin 3000 asiakasta päivässä. Käytössä on päivävarausjärjestelmä eli varaus ja maksu ennakkoon. Tänä keväänä olisi hyvä, että lippuja ei ostettaisi paikan päältä, vaikka sekin on mahdollista. Mutta pettymysten välttämiseksi ennakkovaraus on todella hyvä tehdä.

Vaikka Miikka Seppälä äänestää realismin puolesta, hän on kuitenkin enemmän optimisti kuin pessimisti. – Kun uskot, että onnistut, voit onnistuakin. Kuva Särkänniemi/Teemu Juutilainen

Vaikka Miikka Seppälä äänestää realismin puolesta, hän on kuitenkin enemmän optimisti kuin pessimisti. – Kun uskot, että onnistut, voit onnistuakin. Kuva Särkänniemi/Teemu Juutilainen

Muista faktat, pidä fokus

Miikka Seppälä sanoo, että koronan vaikutukset arvioitiin nopeasti ”fundamentaalisiksi”. Toimitusjohtajan ykkösasiaksi tuli turvata yhtiön toiminnan jatkuminen ja työpaikat.

– Ykkösasiaksi tuli myös pitää mielessä, että elämä jatkuu tämän jälkeenkin. Oli tärkeää ottaa linjaukseksi vastuullisuus ja välttää kiusaus muutaman viikon tulojen maksimointiin.
Johtajalle oli merkityksellistä pitää iso kuva selkeänä: mikä on olennaista, mihin ei voi vaikuttaa, tiedon on oltava faktaa.

– Asioita on tosi paljon, tietoa.. no, kukaan ei oikein tiedä. On monia näkökantoja ja voi olla kiva pohtia erilaisia skenaarioita. Silloin muistutan itselleni: faktat ratkaisevat! Sitä on tosi vaikea välillä muistaa. Eikä fokuksenkaan pitäminen aina helppoa ole, varsinkin, kun tietoa ja vastauksia halutaan heti.

Toinen viisaus on, ettei voi vaipua synkkyyteen, sillä se johtaa vain entistä synkempään lopputulemaan.

– Keskity oman tontin tekemiseen mahdollisimman hyvin. Sitten olet valmis, kun ajat paranevat.

Miikka Seppälä arvioi osanneensa keskimäärin olla maltillinen johtaja, vaikka ”ei varmastikaan koko ajan”.

– Sisällä voi kiehua ja paniikkikin iskeä, mutta mitäpä sitä jakamaan ulos, eikä ainakaan omalle organisaatiolle. Ihmisethän käsittelevät paineita hyvin eri lailla, eivät hahmota tilanteita samalla tavoin jo töidensäkään vuoksi. Johtajan tehtävä on olla realisti, kertoa se, mikä on faktaa, ja ellei sitä tiedetä, ei spekuloida. Tehtävä on sanoa, mitä maalia kohti mennään, ja ettei sen saavuttaminen näytä mahdottomalta.

Syö, nuku, liiku aina kun voit

Seppälä on omaa jaksamistaan turvatakseen pyrkinyt noudattamaan vanhaa oppia: syö, nuku ja liiku aina kun voit.

– Pyrkinyt, kyllä. Eihän se aina ole toteutunut, aina ei ole ehtinyt. Olen myös säännöllisesti lenkkeillyt naapurini kanssa, joka on aivan eri alan ihmisiä. Saan kovasti virtaa keskusteluista selkeästi ajattelevien ja rauhallisten oman alan tai ihan muunkin alan ihmisten kanssa.

Kun on tiukka päivä ja paha paikka, on syytä ottaa taukoja. Myös lomaa on pidettävä.

– Pitää olla strukturoitu tapa ottaa ja saada etäisyyttä. Perusasiat ja pienet asiat ratkaisevat. Tilanteissa, joissa mikään ei ole varmaa, perusasioihin keskittyminen tuo elämään rakennetta ja kiinnekohtia, joihin voi tarttua.

Yhdelläkin kaoottisella viikolla, kun passissa piti olla lähes 24/7, Seppälä kertoo menneensä piilopirttiin ollakseen itsekseen vain työn ja luonnon keskellä.

– Tein sielläkin kymmentuntista päivää, mutta sen lisäksi keskityin nukkumiseen, syömiseen ja luonnossa liikkumiseen. Sillä tavalla työtilanne ei tuntunut ylivoimaiselta vuorelta ylitettäväksi. Työn ulkopuoliset asiat toivat ryhtiä.

Seppälä miettii hetken, miten koronakevät on muuttanut häntä johtajana.

– Olen 47-vuotias, tehnyt töitä 15-vuotiaasta ja ollut haastavissa paikoissa ennenkin. Vähän ehkä olen yllättynyt siitä, miten olen pystynyt olemaan rauhallinen, maltillinen ja faktojen kautta henkilökuntaankin luottamusta luova – tai no, tätä pitäisi tietysti kysyä muilta. Jos joku panikoi, yritän kuunnella ja sanoa, että kyllä noinkin voi ajatella, mutta nämä ja nämä asiat on mietitty ja ne ovat valideja edelleen. Keskitytään niihin.

.. ja vähän tulevaisuuteenkin. Särkänniemen alueen kunnianhimoisia kehityssuunnitelmia tarkastellaan kesäkuussa.

– Ei silloin linjauksia tehdä, mutta mietitään, löytyykö uusia toimintatapoja ja ajatuksia, joilla hanketta saadaan vauhditettua. Uskon kyllä, että kesän 2020 jälkeen tällainen matkailua kehittävä ja lisäävä hanke on entistä kriittisempi Särkänniemen ja koko Tampereen kaupunkiseudun vetovoimaisuuden kasvattamiseksi.


Teksti Annikaisa Knuutila