Kauppakamarilehti | 08.12.2021 16:32
Konepajakoulu polkaistiin liikkeelle: yritykset, hypätkää kyytiin
Konepajakoulun moderni ilme haastaa vanhentuneet mielikuvat metalliteollisuudesta. Alan imagon muuttaminen onkin yksi koulutuskonseptin päätavoitteista.
– Konepajakoululla ei ole seiniä, koneita tai laitteita. Se on orkestroija ja yhdistäjä, joka palvelee konepajateollisuutta työvoiman rekrytoinnissa ja henkilöstön täydennyskoulutuksessa, tiivisti koulutusyhteistyötä luotsaava Peer Haataja Konepajakoulun avajaisissa.
Peer Haataja on Konepajakoulua pyörittävän Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy:n toimitusjohtaja sekä työvoiman saatavuudesta ja koulutuspolitiikkaan liittyvästä edunvalvonnasta vastaava johtaja Tampereen kauppakamarissa.
– Konepajakoululla on kaksi päätehtävää: Autamme yrityksiä työvoiman rekrytoinnissa. Toinen tehtävä on järjestää henkilöstön täydennyskoulutusta, jotta yritykset pystyvät investoimaan ja uudistumaan, hän kertoi.
Konepajakoulun koulutuskumppanit ovat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK. Verkostoon kuuluu lisäksi henkilöstöpalveluyrityksiä, jotka haravoivat tahoiltaan työvoimaa ja avustavat jatkossa varsinkin kansainvälisessä rekrytoinnissa.
Merkittävä rooli on myös Tampereen työllisyydenhoidon kuntakokeilulla.
– Koska osaajia ei valmistu tarpeeksi perustutkintoputkesta, katseet on käännettävä olemassa olevaan työvoimareserviin ja rekrytointiin ulkomailta, Haataja sanoi.
– Esimerkiksi työllisyydenhoidon kuntakokeilussa on iso määrä nuoria ihmisiä, joista noin sadalla on metallialan perustutkinto tai tutkinnon osia. He ovat relevanttia ja potentiaalista työvoimaa. Toivomme, että tuosta joukosta saamme nostetuksi yrityksille uusia osaajia parin vuoden sisällä.
Seuraavaksi tarvitaan vuoropuhelua yritysten kanssa: Millä kriteereillä joukosta voisi päästä töihin? Riittääkö hyvä motivaatio vai tarvitaanko jotain muuta, kenties lisäopintoja tai oppisopimus? Konepajakoulu toimii aloitteellisesti yritysten suuntaan ja selvittää yritysten kiinnostusta ja osaamistarpeita.
Haataja toivoi aktiivisuutta myös yrityksiltä. Tredussa ja TAKKissa on nimetyt henkilöt, joihin yritykset voivat ottaa yhteyttä, liittyypä asia rekrytointiin tai osaamisen kehittämiseen.
Outi Kallioinen, Tommi Peltonen, Teppo Tapani ja Peer Haataja.
Mukana täysillä ja täydellä sydämellä
Rehtorit Outi Kallioinen Tredusta ja Teppo Tapani TAKKista pitivät avajaisissa yhteisen puheenvuoron.
– Sovimme yhteisesiintymisestä, koska molemmat opinahjot ovat mukana täysillä ja täydellä sydämellä luomassa kone- ja metalliteollisuudelle osaavaa työvoimaa, Teppo Tapani sanoi.
Konepajakoulu-yhteistyössä Teppo Tapani näki useita hyviä puolia, kuten entistä paremmat mahdollisuudet ylläpitää nykyaikaisia oppimisympäristöjä.
– Kun ikäluokat pienenevät, myös koulutuksen määrärahat kutistuvat valtion budjetissa. Meidän ei kannata tehdä investointeja toisistamme tietämättä, vaan suunnitella kone- ja metallialan oppimisympäristöjä yhdessä. Ammattiin kivuttaessa tarvitaan edelleen harjoituslaboratorioita, vaikka työssäoppiminen onkin isossa roolissa.
Outi Kallioinen oli samoilla linjoilla.
– Työelämä muuttuu niin valtavaa vauhtia, että oppilaitoksessa opitusta osa ehtii vanheta ennen valmistumista.
– On havaittu, etteivät nuorien kädentaidot ole yhtä hyvät kuin ennen. Siksi on tärkeää, että nuoret pääsevät tutustumaan yrityksiin ja niiden työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin ja voivat näin hankkia työelämävalmiuksia.
Yksi Konepajakoulun päätehtävistä on metalliteollisuuden vanhentuneen imagon muuttaminen nykyaikaa vastaavaksi. ST-Koneistuksen toimitusjohtaja Tommi Peltosen mukaan media voisi joskus käydä heidän tuotannossaan Ylöjärvellä.
– Työntekijöidemme keski-ikä on 30 vuotta, ja työympäristöt ovat nykyaikaisia ja puhtaita. Toivoisin, että kun televisiokuvissa näytetään teknologiateollisuutta, se ei olisi aina Meyerin telakalta, jossa joku rälläköi täysillä.
Teksti Päivi Eskelinen
Lue lisää: Tampereella käydään verkostona työvoimapulan kimppuun.
Tutustu: konepajakoulu.fi
