Kiky saa kiitosta metsäteollisuudelta

<p><em>Metsäteollisuuden vientinäkymistä keskusteltiin Nokialla Essity Finlandin pehmopaperitehtaalla. Osallistujat pääsivät myös tehdaskierrokselle tehtaanjohtaja Heikki Mustaniemen opastuksella.</em><br></p>

Metsäteollisuuden vientinäkymistä keskusteltiin Nokialla Essity Finlandin pehmopaperitehtaalla. Osallistujat pääsivät myös tehdaskierrokselle tehtaanjohtaja Heikki Mustaniemen opastuksella.

Suomi elää edelleen metsästä, todettiin Metsäteollisuus ry:n, Tampereen kauppakamarin ja Oy Essity Finland Ab:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Kasvuodotukset ovat korkealla.

Metsäteollisuus voi hyvin ja sen tulevaisuus näyttää valoisalta. Kansainväliset megatrendit kuten kaupungistuminen ja Kiinan keskiluokan vaurastuminen tukevat alan tuotteiden kysyntää.
Ympäristötietoisuus on kasvanut selvästi ja kuluttajat suosivat nyt uusiutuvaa materiaalia. Puusta onkin moneksi, kuten pakkauksiksi, kerrostaloiksi, biopolttoaineeksi ja jopa vaatteiksi.
Myös perinteisellä metsäteollisuudella menee hyvin.
– Tuotantomäärät ovat kasvaneet kaikissa metsäteollisuuden päätuoteryhmissä lukuun ottamatta graafista paperia, Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindström sanoo.
Paperitehtaat ovatkin viime vuosina investoineet kartongin tuotantoon, sillä kovassa kasvussa oleva globaali verkkokauppa tarvitsee pakkausmateriaalia. Se on vauhdittanut myös tarrapaperin kysyntää.

<p><em>Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindström huomauttaa metsäteollisuudelle ennustetun markkinakasvun toteutuvan vain, jos Suomi onnistuu säilyttämään kilpailukykynsä. – Se puolestaan edellyttää, ettei teollisuuden vero- ja muita kustannuksia lisätä.</em><br></p>

Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindström huomauttaa metsäteollisuudelle ennustetun markkinakasvun toteutuvan vain, jos Suomi onnistuu säilyttämään kilpailukykynsä. – Se puolestaan edellyttää, ettei teollisuuden vero- ja muita kustannuksia lisätä.

"Kiky on säästänyt meillä 10–20 työpaikkaa"

Pöyry odottaa Suomen metsäteollisuudelle peräti 200 miljardin euron markkinakasvua vuosina 2017–2030.
Maarit Lindström huomauttaa tämän toteutuvan vain, jos Suomi onnistuu säilyttämään kilpailukykynsä. Se puolestaan edellyttää, ettei teollisuuden vero- ja muita kustannuksia lisätä.
Kilpailukykysopimus sai tilaisuuden osallistujilta kiitosta.
– Suhteellinen kilpailukykymme on parantunut merkittävästi. Kilpailemme jatkuvasti ulkoisesti ja sisäisesti, ja seuraamme tarkasti tuotantokustannuksia. Voimme arvioida, että täällä Nokian tehtaalla on kikyn ansiosta säästynyt noin 10–20 työpaikkaa, pehmopaperia valmistavan Essity Finlandin tehtaanjohtaja Heikki Mustaniemi sanoo.
– Meillä on pystytty pitämään järkevä, maltillinen palkkainflaatio verrattuna pääkilpailijamaihin Keski-Euroopassa. Itä-Euroopan kustannustaso on iso haaste.

<p><em>Keräyspaperista jalostetaan Nokialla wc- ja talouspaperia, nenäliinoja ja muita pehmopaperituotteita. Kierrätyskuidun osuus raaka-aineesta on yli puolet.</em><br></p>

Keräyspaperista jalostetaan Nokialla wc- ja talouspaperia, nenäliinoja ja muita pehmopaperituotteita. Kierrätyskuidun osuus raaka-aineesta on yli puolet.

"Sunnuntailisät korkeat kilpailukykyiseen vientiin"

Myös työntekijöille maksettavat viikonloppulisät herättivät keskustelua. Esiin nousi Saksan malli, jossa korvaus on lauantaisin 25 prosenttia ja sunnuntaisin 50 prosenttia.
Nokian tehtaalla jalostustuotantoa ei juuri tehdä viikonloppuisin.
– Sunnuntaityön hinta on monessa tapauksessa selkeä este viennille. Kilpailijamaissa kustannukset ovat pienemmät, eikä vienti ole kilpailukykyistä, Mustaniemi toteaa.
– Erityisesti pehmopaperituotannossa palkkakulut muodostavat merkittävän osan lopputuotteen hinnasta, sillä tuotantolinjat ovat pienempiä kuin vaikkapa sellutehtaassa.
Nokian tehdas työllistää parisataa vakituista ja noin 40 kesätyöntekijää. Essity kouluttaa työntekijöitään TAKK:n kanssa.
– Onnistunut koulutusyhteistyö nostaa ammattitaitoa ja monipuolistaa työtehtäviä. Samalla ulkoistettuja töitä on voitu vähentää.

Vahva vientiala

Suomen metsäteollisuus tuottaa vuosittain noin neljän miljardin euron verotulot ja on monella paikkakunnalla talouden moottori.
– Kymmenen teollista työpaikkaa luo 13 työpaikkaa palveluihin, Maarit Lindström muistuttaa.
Pirkanmaalla noin neljännes teollisuuden liikevaihdosta tulee metsäteollisuudesta. Se on maakunnan toiseksi suurin teollisuudenala.
– Pirkanmaalaisen metsäteollisuuden 2,6 miljardin euron liikevaihdosta viennin osuus on peräti 2,1 miljardia. Alalla on erittäin suuri merkitys kansantaloudelle ja myös aluetaloudelle, se luo merkittävästi hyvinvointia, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen toteaa.

Teksti ja kuvat Jenni Satola

<p><em>Henkilöstöpäällikkö Jenni Sironen ja tehtaanjohtaja Heikki Mustaniemi kertovat, että pehmopaperia tekee moni, mutta Nokialla tuotteen lisäarvo luodaan jalostuksella eli muun muassa aina vain paremmalla imukyvyllä.</em><br></p>

Henkilöstöpäällikkö Jenni Sironen ja tehtaanjohtaja Heikki Mustaniemi kertovat, että pehmopaperia tekee moni, mutta Nokialla tuotteen lisäarvo luodaan jalostuksella eli muun muassa aina vain paremmalla imukyvyllä.