28.11.2018 06:50

Kauppakamariryhmän vaaliteesien sävel: sujuvuutta prosesseihin!

– Tärkeitä asioita vaikuttamisen agendalla ovat osaamisen ja koulutuksen turvaaminen, työperusteisen maahanmuuton lisääminen, investointien luvituksen ja kaavoituksen sujuvoittaminen sekä liikenneinfran kehittäminen, tiivistää Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

– Näille on korkea aika tehdä jotain, ja kauppakamareilla on monia hyviä ehdotuksia. Teemat ovat pitkälle samoja, kuin mitä Tampereen kauppakamari yhdessä luottamushenkilöidensä kanssa on kirjannut omaan vaikuttamissuunnitelmaansa.

OSAAMINEN JA KOULUTUS

Elinikäinen oppiminen – uusi normi

Eskelinen muistuttaa, että pula osaavasta työvoimasta estää jo vakavasti yritysten kasvua ja koko Suomen talouskasvua jatkossa. Työvoiman niukkuus, väestön ikääntyminen ja samaan aikaan työelämän osaamisvaatimusten yhä kiihtyvä muutos – kun teknologinen kehitys ja digitalisoituminen uudistavat töiden sisältöä – koettelevat.

Kauppakamarien näkemys on, että jatkuva, elinikäinen oppiminen vahvistuu työelämän normina.
– Työvoimapulan ja tulevaisuuden osaamisvaatimusten taklaamiseksi tarvitaan myös joustavaa koulutusjärjestelmää. Sen pitää sopeutua yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi Suomen on houkuteltava huippuosaajia ja ammattilaisia myös ulkomailta.

Kauppakamarit ehdottavat, että yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on suunnattava pysyvää rahoitusta jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoamiseen. Rahoitusmallit on rakennettava niin, että korkeakouluilla on kannusteet tarjota osaamista täydentäviä, opiskelijoille maksuttomia moduuleja. Koulutusasteelta toiselle on voitava siirtyä joustavasti ja opintoja eri koulutusasteilta on voitava yhdistellä helposti.

– Ammatti- ja tutkintonimikkeiden sijaan huomio on kiinnitettävä osaamiseen. Osaamisesta tulee yhä yksilöllisempää, ja sitä on pystyttävä lisäämään, päivittämään ja muuntamaan tarpeiden mukaan läpi työuran. Erilaisia tutkintoja, tutkinnon osia, työssäoppimista ja työntekoa on pystyttävä yhdistelemään joustavasti, kauppakamarit listaavat.

Opintotuen pitäisi kannustaa nopeaan valmistumiseen. Toisaalta on pysäytettävä osaamisen rapautuminen ja saatava kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutus. Kauppakamarit arvioivat, että koko ikäluokkaa koskeva oppivelvollisuuden mekaaninen pidentäminen ei ratkaise mitään, vaan resurssit pitää suunnata varhaiseen puuttumiseen ja erityisesti niille, jotka tarvitsevat apua ja jotka ovat vaarassa jäädä kokonaan toisen asteen opintojen ulkopuolelle.

Tällä hetkellä 11 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea jatko-opintojen edellyttämällä tavalla. Näiden nuorten osuus on tuplaantunut kymmenen viime vuoden aikana. Ongelmiin on tartuttava jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun ensimmäisillä luokilla. Koulutuksella on suora yhteys työllistymiseen. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste jää reiluun 40 prosenttiin, kun se toisen asteen koulutuksen suorittaneilla se on lähes 70 prosenttia.

Kauppakamarien viesti on selvä: kaksivuotisesta esiopetuksesta on tehtävä pakollinen kaikille lapsille ja peruskouluille on suunnattava lisää resursseja, jotta ne pystyvät varmistamaan, että perustaidot – kuten lukeminen ja laskeminen – hallitaan. Matematiikan opetusta on lisättävä. Loogisen ajattelun ja matemaattisten taitojen harjoittelu on aloitettava vahvemmin jo esiopetuksessa.

Kauppakamarit peräänkuuluttavat myös pakollista 10. luokkaa niille, jotka eivät hakeudu tai pääse toisen asteen opintoihin. Kymppiluokalla tarjottaisiin tehostettua opinto- ja uraneuvontaa, taitojen opetusta sekä tarvittaessa nuorisotyöntekijöiden tukea.

Oppisopimus käyttöön laajemmin

Oppisopimus on erinomainen työkalu, joka voi helpottaa yritysten pulaa osaavasta työvoimasta joustavasti sekä tasapainottaa reaaliaikaisesti työmarkkinoiden osaamiseen liittyvää kysyntää ja tarjontaa. Siksi sen käyttöä pitää laajentaa.
Kauppakamarit ehdottavat, että oppisopimuksissa otetaan käyttöön palkkaporrastus. Ensimmäistä tutkintoa suorittavan lähtöpalkka voisi olla 30–50 prosenttia ammattityöntekijän tasosta, mutta palkka nousisi opintojen edetessä.
Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumista on seurattava ja tuettava, myös seuraavan hallituksen on vietävä uudistusta määrätietoisesti eteenpäin.
Oppisopimuksen rinnalle on tuotu uusi koulutussopimus. Se ei perustu työsopimukseen, eikä siitä makseta työntekijälle palkkaa eikä yritykselle koulutuskorvausta. Koulutussopimukset eivät kuitenkaan saa aiheuttaa yrityksille kohtuutonta taakkaa. Koulutussopimusten toimivuutta on seurattava.

Turvataan ammatillisen koulutuksen vetovoima huolehtimalla resursseista. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset on jätettävä historiaan.

TYÖPERUSTEINEN MAAHANMUUTTO

Tervetuloa Suomeen töihin!

Työperusteinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys niin työvoiman saatavuuden kuin hyvinvointivaltion tulevaisuudenkin näkökulmasta. Nykyinen työvoimapula johtuu vain osittain suhdanteista, kyse on myös laajemmasta heikkoon pitkän aikavälin väestökehitykseen perustuvasta rakenteellisesta väestön ikääntymisestä. Sen seurauksia ei pystytä helpottamaan ilman merkittävästi nykyistä suurempaa työperusteista maahanmuuttoa.

Ulkomaisten osaajien saaminen Suomeen ja pitäminen täällä edellyttävät muun muassa, että EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisten työntekijöiden saatavuusharkinnasta luovutaan ja työlupien käsittelyajat saadaan lyhennetyksi kuukauteen. Tärkeää on myös myöntää Suomessa tutkintoon valmistuville ulkomaisille opiskelijoille automaattisesti pysyvä oleskelulupa.

Maahanmuuttajat pitäisi voida kotouttaa työelämälähtöisesti – esimerkiksi helpottamalla oppisopimuksen käyttöä koulutuksessa. Tämä tarkoittaa muun muassa oppisopimuksen palkkauksen porrastamista niin, että se ottaa huomioon opiskelijan osaamisen ja tuottavuuden. Englanninkielistä opetusta on lisättävä.

– Ylipäätään pois siiloista ja palvelut saman katon alta, sanoo Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja.
– Parannetaan yhteistyötä viranomaisten välillä ja otetaan käyttöön hallinnonalat ylittävä prosessin johtaminen ja seuranta. Vakiinnutetaan ja laajennetaan Helsingissä toteutettu International House -palvelu valtakunnalliseksi. Liitetään yhden luukun palveluun mukaan myös Maahanmuuttovirasto ja poliisi.

Suomessa tutkinnon suorittaneelle EU:n ulkopuolelta tulevalle tulee myöntää työlupa viikossa, jos hänellä on toistaiseksi voimassaoleva työsopimus tunnetun ja hyvämaineisen yrityksen kanssa.

INVESTOINNIT, LUVAT JA KAAVOITUS

Hankkeita viivästyy, pk-yritys hukkuu lupaviidakkoon

Sujuvuutta kaivataan myös investointien luvitukseen. Kauppakamarit haluavat, että luvat myönnettäisiin ilman tarpeettomia viivytyksiä ja monimutkaisia menettelyjä. Nyt jopa miljardien investoinnit saattavat seisoa lupabyrokratiassa.

Viranomaislupiin liittyvät viivästykset nousivat esiin kauppakamareiden alkuvuonna 2017 toteuttamassa PK-hallitusbarometrissä, johon vastasi yli 1100 yritystä eri puolilta Suomea. Byrokratia oli viivästyttänyt investointeja kahdeksalla prosentilla pk-yrityksistä alkuvuoden 2017 ja edellisen vuoden aikana. Vastaajayritysten hankkeiden koot vaihtelivat 100 000 eurosta yli 5 miljoonaan euroon, ja tällaisia hankkeita oli viivästynyt vähintään 160 miljoonan euron arvosta. Noin kolmannes viivästyksistä on liittynyt rakennuslupiin ja noin neljännes ympäristölupiin.

Lupamenettelyjen sujuvoittamiseksi tulisi uudistaa maankäyttö- ja rakennuslakia sekä ympäristölainsäädäntöä niin, että yhteen hankkeeseen tarvitaan yksi kattava lupa, johon kuuluu vain yksi valitusprosessi. Yhden luukun periaatteen saavuttamisessa hyödynnetään täysimääräisesti LUOVA-virastoa. Hajanainen ympäristölainsäädäntö yhtenäistetään yhdeksi laiksi säätämällä ympäristökaari.

Valitusoikeus rajataan koskemaan niitä, joilla on aito intressi asiassa. Valitusmaksuja nostetaan ja säädetään korkeampi maksu palautettavaksi, jos valitus menestyy. Hallintotuomioistuimen päätöksenteolle säädetään enimmäisaika. Ilmeisen aiheettomat valitukset käsitellään kiireellisesti yhden ratkaisijan menettelyssä. Hallintotuomioistuimet resursoidaan tarpeen mukaan.

Kaavoituksen sujuvoittaminen edellyttää riittävää määrää kaavoitettavaa maata, itse kaavoitusprosessin joustavoittamista, ylettömän yksityiskohtaisten rakentamista koskevien määräysten keventämistä sekä valitusprosessien jouhevoittamista. Kaavoituksen painopisteenä on oltava alueen käytön suunnittelu eikä rakennussuunnittelu.

Kauppakamarit ehdottavat, että maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kaavoitusprosessille enimmäisaika ja että kaavoille säädetään kiireellisyysluokittelu sekä kevennetään vähämerkityksisten kaavojen käsittelyä.

Investointeja, lupia ja kaavoitusta koskien pitää luoda keskitetty sähköinen järjestelmä yhden luukun ja luvan periaatteen toteuttamiseksi – digitaalinen alusta kaikelle kaavaprosessiin liittyvällä materiaalille eli materiaalit liitteineen syötetään järjestelmään vain kerran koko prosessin aikana.

LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

Happea väyläverkkoon, viennin verisuoneen

Liikenteen väyläverkon kokonaisuuden sujuvuus on kriittistä talouskasvun, yritysten toimintaedellytysten, kilpailukyvyn – ja turvallisuudenkin kannalta.
– Rautatieliikenteen kilpailukyvyn edistäminen edellyttää raidekapasiteetin kehittämistä, mutta se on myös ilmastoteko, jolla yhdistetään isot kaupunkiseudut toisiinsa, Antti Eskelinen huomauttaa.

Liikenneväyliämme rasittaa lähes 2,5 miljardin korjausvelka, siitä puolet liittyy tiestöön. Velan vähentämiseen tarvitaan 300 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus ja valtakunnallinen 12-vuotinen suunnitelma. Runkoverkkopäätös on vietävä maaliin. Väylien korjaamisen lisäksi tarvitaan 10 miljardin investoinnit – Helsinki–Turku–Tampere-välille nopeat yhteydet niin raide- kuin maantieliikenteelle, pääradan kapasiteetin lisäys 2- tai 4-raiteiseksi, isojen kaupunkien väliset valtatiet jatkuviksi, 3-kaistaisiksi keskikaiteilla erotetuiksi valtateiksi.

Liikenneinfralle tarvitaan kokonaisrahoitusmalli

Pelkkä budjettirahoitus ei riitä liikenteen korjaus- ja investointivelkojen kiinni kuromiseen. Suomi tarvitsee liikenteelle uuden rahoitusmallin, jonka avulla pystytään tavoittelemaan Ruotsin tasoa infran rahoituksessa sekä aloittamaan uusia hankkeita etupainotteisesti.

Yksittäisille infrahankkeille voidaan rakentaa kertaluonteisia rahoitusmalleja kuten hankeyhtiöitä, ja niiden käyttöä tulee selvittää. Pitää myös hyödyntää EU:n liikenteelle tarjoamat rahoitusmahdollisuudet nykyistä paremmin ja varmistaa, että Suomen komission esitys TEN-T-ydinverkkokäytävän laajentamisesta ja Suomen ja Ruotsin käytävien yhdistämisestä toteutuu – ja EU-tuen piirissä oleva alue kasvaa.

– Kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen liittyy sekin, että yritysten logistiikkakustannuksia ei nosteta, muistuttaa Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund.

Kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmassa liikenneinfran kehittämisen alueellisia konkretisointeja ovat esimerkiksi valtatie 3:n parantaminen Vaasa–Tampere-välillä vastaamaan sille asetettua laatutavoitetta, Hämeenkyrön ohitustien rakentaminen ja valtatie 9:n suunnittelurahoituksen varmistaminen.

Uusien rahoituskeinojen löytämiseen liittyy vahvasti kuuden maakunnan pääratahanke.
– Tuemme hartiavoimin pääradan kehittämishanketta, jotta kapasiteettia saataisiin Tampereen ja Helsingin välille lisää ja matka-aika lyhenemään tuntiin, Sjölund sanoo.

Lähde: Kauppakamarien vaaliteesit

Kohti vaaleja, työsarkaa tiedossa

Ammatillinen koulutus, työvoiman saatavuus ja verotus nousivat kärkiaiheiksi, kun Tampereen kauppakamari oli kutsunut kansanedustajaehdokkaita keskustelutilaisuuteen. Toki työrauha, liikenneinvestoinnit ja yritystuet puhuttivat myös. Mukana keskustelussa olivat keskustan Jouni Ovaska, kokoomuksen Juho Ojares ja vihreiden Olli-Poika Parviainen.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen esitteli kauppakamarien vaalikauden tavoitteet, ja teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Tampereen Tiivisteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Arpiainen lisäsi listaan vielä verotuksen. Verotuksen pitäisi tukea investointeja ja olemassa olevien työpaikkojen kehittämistä. Arpiainen korosti, että pitäisi olla valmiutta tehdä suuria muutoksia, erityisesti sukupolvenvaihdoksia pitäisi verotuksen keinoin vauhdittaa. Juho Ojareksen mielestä kyse ei ole siitä, onko meillä varaa poistaa perintöverotus vaan onko meillä varaa olla poistamatta sitä.

– Tärkeää on myös verotuksen ennakoitavuus, verotuksen suunnittelu yli hallituskausien, muistutti Arpiainen.
Oppisopimuksen kehittämisestä oltiin yhtä mieltä, palkkaporrastusta Parviainen piti selvittämisen arvoisena, mutta helposti kärjistyvänä kysymyksenä, Ojarekselle se oli kannatettava uudistus, samoin Ovaskalle.

– Mutta älkää vain tehkö oppisopimuksesta sukupolvikysymystä. Ammattikoulusta emme saa riittävästi tekijöitä, itse koulutamme alanvaihtajia, jotka eivät ole 18–19-vuotiaita, vaan 30–40-vuotiaita, huomautti Tasowheelin Kari Sorjonen.

Lojerin Ville Laine ihmetteli ammattikoulutuksen reformia, joka jättää oppilaat opiskelemaan omin päin. Olli-Poika Parviainen harmitteli, että sinänsä hyvään tähdännyt reformi meni eteenpäin leikkauskärjellä ja nyt ahdinko on todellinen. Myös Ovaska ja Ojares pitivät tärkeänä, että resurssia lähiopetukseen lisätään.
Työperusteisen maahanmuuton rajoituksista, kuten saatavuusharkinnasta Parviainen arvioi, että yleisesti ollaan kallellaan luopumisen suuntaan. Juho Ojares sanoi uskovansa yrityksen tietävän viranomaista paremmin omat tarpeensa.

Logistiikka- ja liikenneinvestointeja Pirkanmaalle peräänkuuluttivat kaikki ehdokkaat. Parviaisen mielestä tieinvestoinneista päätettäessä pitäisi arvioida entistä paremmin teiden elinkeinopoliittiset – ei vain aluepoliittiset – merkitykset.