Kärsimätön kuluttaja ohjaa kaupan suuntaa

Lasse Mitronen sanoo palanneensa Tampereelle juurilleen. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1984. Pro gradun tekeminen Keskolle vei Mitrosen kauppajätin palvelukseen 24 vuodeksi. Hän laskee olleensa Keskolla kymmenessä eri tehtävässä. Keskon jälkeen Mitronen työskenteli Tampereen yliopistossa professorina ja johti Tampereen Palveluinnovaatiokeskusta. Ennen paluutaan Tampereelle hän toimi Aalto-yliopiston kauppakorkean työelämäprofessorina. Tohtoriksi Mitronen väitteli verkostojen johtamisesta vuonna 2002. Hän toimii useiden yritysten, muun muassa Comatec Oy:n hallituksessa.

Muutaman vuoden takaiset uutiset kivijalkakaupan kuolemasta olivat ennenaikaisia. Esimerkiksi Amerikassa kivijalkakauppojen myynti kehittyy nyt verkkokauppoja vikkelämmin, ja ilmiö tunnistetaan muuallakin.

– Toisaalta kyse on kivijalka- ja verkkokaupan lähentymisestä. Tuotetta katsellaan verkkokaupassa, mutta se saatetaan noutaa myymälästä, sillä meistä on tullut kuluttajina hyvin kärsimättömiä. Verkkokaupan viikonkin toimitusaika voi olla sietämätön, selvittää kaupan alaa vuosikymmeniä tutkinut ja kehittänyt Lasse Mitronen. Hän aloitti Tampereen yliopiston työelämäprofessorina tämän vuoden alussa.

Mitrosen mukaan kauppa muuttuu tällä hetkellä nopeammin ja perusteellisimmin kuin koskaan aikaisemmin. Ostokäyttäytymisemme on muuttanut varsinkin kaupan logistiikkaa.

– Tähän asti kauppa on rakennettu tukkulogistiikan varaan eli tuotteita on tuotu isoja määriä kauppaan, josta kuluttajat tai muut asiakkaat ne noutavat. Nykyään tuotteita kuljetetaan asiakkaille heidän määrittelemillään toimitusajoilla. Nopeus on jälleen valttia, mikä on luonut uusia markkinoita Woltille ja muille samankaltaisille toimijoille.

Robotiikka rynnistää kauppoihin. Inventaarion tekevät robotit, ja ruokakassien kerääminen kaupoissa automatisoituu.

– Täysin automatisoitua varastoa kokeillaan Suomessakin. Kauppojen takahuoneisiin on syntymässä myös fullfillment centereitä eli täysautomaattivarastoja kuluttajapakettien lähettämistä varten, Mitronen kuvaa teknologista kilpajuoksua.

Kauppa on myös media

Digitaalisuus kaupan logistiikan hallinnassa, laskutuksessa ja taloushallinnossa on jo arkipäivää. Digitaalisuus on astunut myös asiakasrajapintaan, ja kaupan markkinointiin ja viestintään. Kauppa on itsekin media.

– Kauppa tietää, paljonko ja mihin tuotteisiin asiakas käyttää rahaa, ja sillä on suora kanava asiakkaisiin sosiaalisen median kautta. Asiakastiedolla johtaminen on iso muutos, samoin se, että asiakas saa tiedon itselleen Plussa- ja vihreän kortin sovelluksilla.

Vastuullisuus ja ekologisuus ovat nyky-trendejä kaupassakin. Mitrosen mainitsema enemmän vähemmästä -ilmiö näkyy Tampereen keskustan isoissa tavarataloissa vaatteiden second hand -myyntipisteinä ja korjauspalvelujen tarjontana.

– Kansainvälisten kauppaketjujen vastapainoksi paikallisuus lisääntyy. Lähimarkkinan syntyminen on ajan ilmiö varsinkin ruokatuotteissa. Se on myös ideologinen muutos; ei halutakaan olla enää niin globaaleja.

”Tampere on keksittävä uudelleen”

Kaupunkikeskustojen elinvoimasta puhut-taessa Lasse Mitronen sanoo, että Tampereella tilanne on monia kaupunkeja parempi, mutta huolenaiheitakin on.

– Tampere kauppapaikkana pitäisi keksiä uudelleen. Koronan ja ratikkatyömaan jälkeen palautuminen ei tapahdu itsestään. Ihmiset oppivat pitkänä poikkeusaikana asioimaan kaupunginosakeskuksissa.

– Olen asunut Tampereella ison osan elämääni, mutta nykyään olen keskustasta ymmälläni. Mitä liikkeitä täällä on? Missä saan ajaa, minne vien autoni, milloin kannattaa käyttää ratikkaa?

Lasse Mitrosen mielestä yksityisautoilun ankara rajoittaminen keskustoissa on virhe. Se vaikeuttaa varsinkin lapsiperheiden elämää sillä seurauksella, että ne karkaavat kaupunginosakeskuksiin. Keskustaan jäävät asumaan ikääntyneet, niukasti kuluttavat ja vähän palveluja hankkivat kaupunkilaiset.

– Kauppa elää lapsiperheistä, joilla kulutus on suurta. Auton käyttöä rajoittamalla kaupunki pakottaa syrjään suuren kuluttajaluokan. Miten perheet kuljettavat ostoksensa, vai ajatellaanko, että ne hoitavat kauppa-asiansa toimituspalveluilla?

Lasse Mitrosen mielestä kaupunki olisi nähtävä kokonaisuutena, johon mahtuu erilaisia kulkutapoja.

– Hämeenkatu voisi elää eri tavoin eri vuorokauden tai viikon aikoina ja olla välillä sallittu yksityisautoilulle. Tällaisesta on hyviä kokemuksia maailmalta. Tai miksi emme ottaisi mallia Saksasta, jossa suositaan kävelyä kaupunkikeskustoissa, ja silti parkkipaikat ovat suhteellisen edullisia.

Teksti Päivi Eskelinen
Kuva Jonne Renvall, Tampereen yliopisto