Hallitustyö on mahdollisuuksien löytämistä

– Tuo luku on hyvä alku, arvioi sarjayrittäjä, hallitusaktiivi Reetta Keränen kauppakamarien pk-hallitusbarometrikyselyn yhteydessä saatua tietoa: pk-yritysten hallitusten jäsenistä keskimäärin neljäsosa on naisia. Pk-yritysten hallitusten sukupuolijakaumaa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.


– Hallitustyö on supermielenkiintoista! sanoo Reetta Keränen.

– En tosin osaa sanoa, pitäisikö hallitusten jäsenistä naisia olla vaikka… 50 prosenttia. Kiinnostavampaa olisi kysyä, mitä naiset haluavat. Pitävätkö he hallituspositiota kiinnostavana? Tai kuinka moni haluaisi hallitukseen, mutta jostain syystä ei pääse?

Yhtiöissä, joissa Reetta Keränen on hallituksessa tai hallituksen sparraajana, naisia hallitusjäsenistä on vähintään puolet, neljästä puheenjohtajastakin naisia on kolme.

– Se ei ole ollut tietoinen valinta, vaan valinnat ovat perustuneet osaamiseen ja verkostoitumiseen.

Reetta on perustajaosakas kolmessa yrityksessä. Niistä suurin on Sivupersoona Oy, sen viime vuoden liikevaihto oli kolme miljoonaa euroa. Yhteensä sekä Sivupersoonassa, Kolmas Persoona Oy:ssä että Joiku of Life Oy:ssä osa-aikaisia ja täysipäiväisiä työntekijöitä on yli sata.

Reetta on ollut ja osassa on edelleen hallitusjäsenenä ja puheenjohtajana. Hän on myös nuorten hallitusosaajien verkoston Future Boardin jäsen ja ollut myös sen hallituksessa ja hallituksen puheenjohtajana. Riippumaton hallituksen jäsen hän on Koti Puhtaaksi Oy:ssä.

Nyt juuri hän tekee Tampereen yliopistoon väitöskirjaa, jonka teemana on kasvuyhtiöt ja hallitustyö.

– Erityisesti minua kiinnostavat kasvuyhtiöiden erilaiset tilanteet: miten hallitustyö muuttuu kasvun eri vaiheissa, millaisia asioita sisällöllisesti pitäisi käsitellä, millaisia työkaluja käyttää, millaista osaamista kasvun eri vaiheissa tarvitaan. Hallitustyötä on tutkittu paljon, mutta usein hallituksen kokoonpanojen näkökulmasta. Haluan mennä enemmän sisältöpuolelle, mitä oikeasti hallituksissa puhutaan ja mikä merkitys hallituksella on yrityksen kasvun rakentamisessa. Uskon, että väitöstutkimus tukee työtäni kasvuun tähtäävissä yhtiöissäni, ja haluan jakaa osaamistani myös muille.


Uudet yritykset hyödyntävät alusta asti muiden osaamista advisor-verkostojen tai hallitusten avulla. – Hienoa, että exitin jo tehneet konkarit haluavat myös jakaa kokemustaan, tämä nostaa hallitustyön osaamista, sanoo sarjayrittäjä, hallitusaktiivi Reetta Keränen.

Intohimo kehittämiseen

Reetta Keränen haluaa tulevaisuudessa olla hallitusammattilainen ja kehittyä siinä yhä paremmaksi. Mikä hallitustyössä kiehtoo?

– Hallitustyö on supermielenkiintoista! Hallituksessa tehdään strategiatason ja pitkän aikavälin suunnittelua ja rakennetaan kasvupolkuja. Hallituksessa käsiteltävät asiat ovat ammatillisesti tosi kiehtovia. Kannustaisinkin strategisesta ajattelusta kiinnostuneita mukaan hallitustyöhön! Varsinkin, jos rinnalla on operatiivista työtä, hallitustyö antaa perspektiiviä, aikaa ajatella asioita pidemmälle tulevaisuuteen.

Reetta Keränen sanoo, että hallitustyö on osittain ongelmanratkaisua ja ratkaisujen ja mahdollisuuksien löytämistä – ja se jos mikä on kiehtovaa ja haastavaa hyvässä tiimissä.

– Mutta pohjalla pitää olla oma intohimo kehittämiseen ja kehittymiseen.

Miksei naisia sitten ole enemmän hallituksissa? Reetta arvelee, että ehkä yritysten omistajien ja nimitysvaliokuntien verkostoissa ei ole tuttuja naisia, nimiä ja kasvoja, joita kysyä hallitukseen. Toisaalta hallitusosaamisen kehittämispolulla, esimerkiksi HHJ-kursseilla, naisia on yllättävän vähän.

– Miksi naiset eivät ole löytäneet HHJ-kurssille? Ehkä hallituspositio ei vain kiinnosta naisia. Vai onko hallitustyötä liiaksi mystifioitu? Onko naisilla – tai miehilläkään – realistinen kuva siitä, mitä hallitustyö on?

Kun Future Board ja Hallituspartnerit ovat pitäneet Tampereen yliopiston opiskelijoille tulevaisuuden hallitusosaaminen -kurssia, siellä on silmämääräisesti ollut naisia ja miehiä yhtä paljon.

– Tärkeää onkin luoda jo opiskeluvaiheessa käsitystä, että hallitustyöhön osallistuminen on mahdollista, vaikkei olisikaan tehnyt 30 vuotta työtä teollisuudessa.

Hallitustyössä perinteisesti ajatellaan vaadittavan johtajakokemusta. Naisia on vähemmän toimitus- ja talousjohtajina, enemmän HR:n, markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä. Nyt nämäkin teemat alkavat nousta hallitustyöhön, ja voi olla, että myös naisten polku alkaa johtaa hallituksiin. Kun asiakkuusajattelu korostuu hallituksissa yhä enemmän, tältäkin saralta löytyy naisosaajapotentiaalia.

– Uskon myös, että jos hallitusten roolista kerrotaan yrityksissä, tehdään hallitustyö näkyväksi, aletaan entistä paremmin nähdä hallitustyön mahdollisuudet omassa urasuunnittelussakin.


Joiku of Life Oy:n hallituksen kokous alkamassa, dokumenttien äärellä Tanja Haarla (vas.), Anna Sutherland ja hallituksen sparraaja Reetta Keränen.

Monipuolisuutta haussa

Hallitusten kokoamisessa on Reetan mukaan nähtävissä kaksi kehitystrendiä: haetaan naisia ja haetaan digitaalista osaamista – haetaan monipuolisuutta.

– Parhaat tiimit ja hallitukset koostuvat ihmisistä, joilla on erilaisia taustoja. Näin maksimoidaan ajattelun moninaisuus ja näkemyksellisyys, ja vaikka hallituksessa kaikki olisivat naisia tai miehiä, ajattelu voi silti olla moninaista ja näkemyksellistä. Monipuolistumisen trendi ulottuu osaamisista ja sukupuolista myös ikään. Nuoren johtajasukupolven ja kokemuksen yhteistyöstä syntyy herkullisia kombinaatioita!

Hallitukset muuttuvat, ja myös hallitustyö muuttuu. Future Boardissa puhutaan nimenomaan tulevaisuuden hallitusosaamisesta.

– Keskitymme moderniin hallitustyöskentelyyn niin menetelmiä kuin yhteydenpitoakin koskien, kansainvälistyvään liiketoimintaan ja skaalautuviin bisnesmalleihin. Startupeissa ja kasvavissa yrityksissä vauhti on kova, kokousten välissä hallituksen on reagoitava moniin asioihin. Työskentely on dynaamista ja fiksujen päätösten tekeminen edellyttää tiimin ja sen verkostojen moninaisuutta. Kasvuyrityksissä hallitustyö voi olla välillä lähellä operatiivista; hallitus auttaa käytännön asioissa, jos toimiva johto kaipaa näissä asioissa näkemystä.


Tampereen kauppakamarin alueella naisten määrä pk-yritysten hallituksissa vaihtelee yrityksen koon mukaan noin 20 prosentista liki 30 prosenttiin. Lähde Kauppakamarien pk-hallitusbarometri

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila

 

Scroll to Top