Elina Valtonen: hyvinvointivaltiota ei voi rahoittaa ilman talouskasvua

Yleisökysymyksistä kuulsi turhautuminen Suomen hitauteen muun muassa koronapassin käyttöönotossa. Tommi Rasila sanoi pian menettävänsä uskonsa eduskunnan kykyyn tehdä päätöksiä. – Päätöksiä pitää tehdä, vaikka joillekin tulisi vähän paha mieli. Emme voi jälleen panna maata kiinni, hän sanoi.

Yleisökysymyksistä kuulsi turhautuminen Suomen hitauteen muun muassa koronapassin käyttöönotossa. Tommi Rasila sanoi pian menettävänsä uskonsa eduskunnan kykyyn tehdä päätöksiä. – Päätöksiä pitää tehdä, vaikka joillekin tulisi vähän paha mieli. Emme voi jälleen panna maata kiinni, hän sanoi.

Kokonaisveroasteen laskeminen, kattava työmarkkinauudistus ja sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkaminen. Näitä keinoja kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen tarjosi Suomen kilpailukyvyn kirittäjiksi kauppakamarin syyskokouksessa.

– Korona oli ennustamaton kriisi, mutta onneksi Suomen talous ei supistunut niin paljon kuin aluksi pelättiin. Uskallan kuitenkin väittää, että hallituksen koronatoimilla oli marginaalinen merkitys sille, miten pärjäsimme, Valtonen sanoi.

– Vaikka Saksassa talous romahti ja Saksa elvytti Ruotsin tavoin Suomea enemmän, niiden talous on palautumassa ylijäämiseksi muutamassa vuodessa. Suomen velkasuhde on nyt 70 prosenttia, ja hälyttävää on, ettei sitä valtionvarainministeriön ennusteiden mukaan saada käännettyä, ellemme tee merkittäviä poliittisia uudistuksia.

Uudistuksista puhuessaan Valtonen muistutti viime kevään kehysriihestä. Verotuksen keventäminen on kokoomuksen keskeinen tavoite.

– Kokoomus esitti kehysriihessä, että Suomen on saatava itsensä kilpailukykyiseksi ja taloutensa kasvuun, jotta voimme rahoittaa myös julkisen sektorimme. Tämä nimenomaan on järjestys. Ilman vireää, kasvavaa kansantaloutta, johon nuoret ja muut työtätekevät ihmiset uskovat, on vaikea rahoittaa hyvinvointivaltiota.

Suomen kokonaisveroastetta Valtonen peilasi OECD:n tilastoihin.

– Jos lasketaan verokertymä suhteessa bruttokansantuotteeseen jokaisessa OECD-maassa, Suomi on viisi prosenttiyksikköä Euroopan keskiarvon yläpuolella, ja jos katsotaan kaikkia OECD-maita, Suomi on jopa kahdeksan prosenttiyksikköä yläpuolella. Suomi lähtee siis viiden tai kahdeksan prosentin takamatkalta kilpailijoihinsa nähden.

Paikallinen sopiminen kaikille mahdolliseksi

– Kokonaisveroasteemme rasittaa myös kotitalouksia. Ruotsalaisen kotitalouden nettovarallisuus on suomalaiseen verrattuna yli kaksinkertainen. Vaikka Ruotsissakin on korkea veroaste, siellä ihmiset ovat päässeet vaurastumaan, koska Ruotsissa luovuttiin reilu vuosikymmen sitten perintöverosta, joka pitää pystyssä yksityistä pääomanmuodostusta.

– Kilpailukykymme pitäisi olla kunnossa myös verotuksellisesti.

Työmarkkinauudistusta pitää Valtosen mukaan kiirehtiä ja tehdä muun muassa paikallinen sopiminen mahdolliseksi kaikissa yrityksissä.

– Kokoomus uudistaisi sosiaaliturvaa siten, että pyrkisimme eroon kannustinloukuista nykyistä tehokkaammin. On perin outoa, että viime vuosien aikana talouden kasvaessa – korona-aika pois lukien – Suomen asumistukimenot ovat nousseet uuteen ennätykseen.

– Esimerkiksi Ruotsissa toimeentulotukea käytetään puolet vähemmän kuin Suomessa suhteutettuna asukaslukuun. Ruotsi ei ole mikään kehitysmaa hyvinvointipolitiikassa, päinvastoin, mutta tilanne kertoo yksinomaan siitä, että Ruotsissa viimesijaiset etuudet kohdentuvat juuri heille, joille pitääkin, Valtonen sanoi.

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen