15.05.2019 06:35
”Ei riitä, että on hyvä tyyppi”
Tampereen Teollisuusoppilaitoksen koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää on vuosia seurannut teollisuuden ja erityisesti metalliteollisuuden työvoimatarpeita ja -tilanteita. Hän haluaisi hillitä puheita siitä, että yrityksille tärkeää on ”hyvä tyyppi”.
– Markkinointia tämäkin, tuumaa koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää (oik.), kun koulutusmeklari Heikki Mäkinen (vas.) esittelee opiskelijaryhmälle TAKK:n ja Tampereen Teollisuusoppilaitoksen tiloissa Nirvassa kone- ja metallialan koulutusta.
– Se ei riitä, vaan täytyy olla vahvaa osaamista taustalla, perustaidot kunnossa. Esimerkiksi metallissa on hallittava mekaniikan perustaidot, osattava tulkita työpiirustuksia, tunnettava materiaaleja ja materiaalioppia. Myös turvallisuuteen liittyvä osaaminen on tärkeää, sillä se on nostettu teollisuudessakin yhdeksi huomion keskipisteeksi.
Kankaanpää huomauttaa, että perusasioita ei saa unohtaa uusien asioiden vyöryssä.
– Perinteinen vahva käsityötaito ja perusasioiden osaaminen ovat perusta tehtaalla tehtävälle työlle. Ei teollisuus pyöri sillä ajatuksella, että teollisuus 4.0 ratkaisee ongelmat.
Perustaidot opittava koulussa
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa siirrettiin koulutusvastuuta työpaikoille. Kankaanpää sanoo, että perustaidot on opittava kunnolla koululla.
– Ihan perusasioita ei voida opiskella työpaikoilla, sillä ei ole olemassa sellaisia työssäoppimispaikkoja, joissa perustaitojen osaamista ei tarvita. Reformissa on paljon hyvää, mutta koulujärjestelmä ei voi ulkoistaa vahvojen perustaitojen opettamista.
Joka valmistuu, työllistyy
Tampereen Teollisuusoppilaitoksessa työvoiman saatavuusongelma näkyy: työvoimatilauksia tulee enemmän kuin niitä pystytään täyttämään. Kankaanpää arvioi, että osaavan työvoiman saatavuus on vaikeutunut entisestään.
– Mutta voisi tilannetta ajatella positiivisenkin kautta: ne jotka valmistuvat, työllistyvät.
Tämä viesti vain ei uppoa itselleen ammattia pohtivaan nuoreen.
– Jos kysyt 15-vuotiaalta, miten käy teollisuudelle, hän todennäköisesti vastaa, että ”teollisuus loppuu”. Vastaus on ollut sama 20 vuotta. Teollisuusyritykset ovat tehneet paljon markkinoidakseen itseään ja toimialaansa, mutta yksi tehtaanlopetusuutinen vie maton alta. Kun yritys lisää työvoimaa tai investoi, se ei näytä kelpaavan uutiseksi.
Kankaanpää korostaa, ettei työvoimapulatuleen ole jääty makaamaan. Teollisuusoppilaitos on tiivistänyt yritysyhteistyötään, rekrybussi on kiertänyt Pirkanmaalla ja sen ulkopuolellakin etsimässä joko suoran rekrytoinnin tai koulutuksen kautta opiskelijoita ja työntekijöitä seutukunnan yrityksiin.
Rekrytointikoordinaattori Timo Keränen on linkki työntekijän ja työpaikan välillä. – Kontaktoin yrityksiä niiden työvoimatarpeissa, etsin opiskelijan joko TAKK:n tai Teollisuusoppilaitoksen puolelta. Tai jos opiskelijalla on itsellään mielessä yritys, autan yhteyden luomisessa sinne. Aina tähtäimessä on yritys, jolla on aito tarve ja tahto palkata työvoimaa.
Elokuussa teollisuusoppilaitoksen osana aloitti Pirkanmaan rekrytointipalvelut. Teollisuusoppilaitos ja Tampereen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus tähtäävät yhdessä siihen, että kaikki valmistuvat pääsevät töihin. Jos opiskelija ei mene suoraan jonkin yrityksen palvelukseen, rekrytointipalvelu ja rekrytointikoordinaattori Timo Keränen auttavat yhteyden luomisessa työvoimaa tarvitsevaan yritykseen.
– Voi olla hyvä ja osaava kaveri, mutta hän ei ole sen tyyppinen, että menestyy työhaastattelussa. Itse asiassa jos ajattelee esimerkiksi hitsaajan, sorvaajan tai koneistajan ammatti-identiteettiä, siihen ei edes liity sosiaalisuus, päinvastoin: et oikeastaan saa olla sosiaalinen, vaan teet työsi lähes yksin ja keskittyneesti, Kankaanpää kuvaa.
Kankaanpää peräänkuuluttaa metallialan perustaitojen osaajia, mutta lisäksi pitäisi löytää niitä, jotka ovat metallin töistä kiinnostuneita myös siviilielämässä ja joilla olisi alalle paloa alusta asti.
– Sellaisia tarvittaisiin ja siksi eläkeläisiä kutsutaan nyt töihin.
Koulutuspäällikkö ei usko ulkomaalaisista olevan apua.
– Konepajassa työskentelyn ja turvallisuuden kannalta ulkomaalaisen pitää osata suomea niin hyvin, että hän pystyy kantasuomalaisen kanssa puhumaan teknisistä asioista täsmällisesti ja ymmärtää työturvallisuuden vaatimukset. Vähemmän kielitaitoa vaativia avustavia töitä vain on vähän, jos ollenkaan enää.
Tampereen Teollisuusoppilaitokseen opiskelijat tulevat avoimella haulla tai työvoimakoulutuksen kautta, jolloin useimmiten yritysyhteys on valmiina. Jos sellaista ei ole, oppilaitos etsii opiskelijalle yrityksen. Palkallisia opiskelijoita oppilaitoksessa on 30–50. Käytettävissä on TAKK:n monialainen koulutustarjonta, mutta tällä hetkellä koulutetaan pääasiassa metallin kädentaitajia, asentajia, hitsaajia, koneistajia.
Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila
