Ei joko tai, vaan sekä että

Fastemsin Tampereen tehtaan ja toimiston kehittämiseen on 1,5 vuoden aikana investoitu 5,5 miljoonaa euroa. – Tuotanto 2.0 tarkoittaa muun muassa sitä, että kun vuonna 2019 päätimme keskittää valmistusta Saksasta Tampereelle, tarvitsimme tänne lisää kapasiteettia. Saksassa keskitytään nyt asiakastukeen, myyntiin, käyttöönottoon, huoltoon – mikä matkustusrajoitusten aikana on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, Mikko Nyman kertoo.

Fastemsin Tampereen tehtaan ja toimiston kehittämiseen on 1,5 vuoden aikana investoitu 5,5 miljoonaa euroa. – Tuotanto 2.0 tarkoittaa muun muassa sitä, että kun vuonna 2019 päätimme keskittää valmistusta Saksasta Tampereelle, tarvitsimme tänne lisää kapasiteettia. Saksassa keskitytään nyt asiakastukeen, myyntiin, käyttöönottoon, huoltoon – mikä matkustusrajoitusten aikana on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, Mikko Nyman kertoo.

Finanssikriisin iskiessä vuonna 2008 29-vuotias Mikko Nyman oli juuri aloittanut Sandvikilla Tampereella tehtaanjohtajana. Silloisen kriisin selättämisen opit ja työkalut hän kaivoi esiin koronakeväänä 2020 Fastemsin toimitusjohtajana.
– Tärkeintä silloin ja nyt oli tilannekuvan muodostaminen nopeasti, sen ylläpito ja viestiminen sekä yhteydenpito henkilöstön kanssa.

Tietenkin vuosi 2008 oli nuorelle johtajalle haastava, ja haastava on nyt korona-aikakin vähän jo kokeneemmalle johtajalle. Joskin Mikko Nyman taitaa rakastaa haasteita. Uransa varrella hän on kaikissa tehtävissään kirjanpitäjästä talousjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi ollut kehittämässä jotakin uutta: tehokkaampia järjestelmiä, toiminnan rakenteita, liiketoimintaa.

– Kehittäjäpersoonako? Niin... ei minusta tosiaan taida ylläpitäjäksi olla. Haen aina uutta suuntaa, kehittämistä ja muutosta, jota viedä läpi. Olen perusluonteeltani utelias ja kiinnostunut vähän kaikesta.

Palveluammatissa

Gradunsa Nyman teki ohjelmistoyritykselle, työharjoittelun hän suoritti tilitoimistossa. ”Lottovoitto” oli pääsy ensin Sandvikin kontrolleriksi Tampereelle, sitten tehtaanjohtajaksi ja lopulta talousjohtajaksi.

– Lottovoittoa oli saada rooli kansainvälisestä yrityksestä, mutta saada asua Tampereen seudulla. Sandvik oli talouden korkeakoulu, pääsin nopeasti mukaan johtoryhmätyöskentelyyn, vaikuttamaan asioihin ja tutustumaan eri kulttuureihin. Minulla oli kova halu työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Samalla yleisjohtaminen alkoi kiinnostaa.

Fastemsille Nyman houkuteltiin talousjohtajaksi, jonka työsarkaan kuuluivat myös tietohallinto ja henkilöstöasiat.

– Toimitusjohtaja Tomas Hedenborg antoi vastuuta, pääsin mukaan strategiatyöhön ja yritysjärjestelyprojekteihin, kiinni strategiseen johtamiseen.

2010-luvun lopulla Nyman siirtyi FMS-liiketoiminnan johtajaksi ja varatoimitusjohtajaksi.

– Liiketoimintajohtajan paikkaa piti vähän miettiä, mutta pian oivalsin, että se on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Työskentelin inspiroivien asioiden parissa, opin uutta sekä etsin ja kehitin toimivia ratkaisuja. Kyseessä oli jatkuva haaste monelta kulmalta. Kun minulle sitten tarjottiin Fastemsin toimitusjohtajan paikkaa, kynnys ei enää ollut niin korkea.

Johtamisessa Mikko Nymanin mielestä samalla kertaa vaikeinta ja kiehtovinta onkin juuri se, että asiat eivät ole joko tai, vaan sekä että.

– Ei ole helppoja vastauksia eikä mustavalkoisia ratkaisuja. Asiat voivat olla täynnä ristiriitaisuuksia, joista on löydettävä synteesi, joka on enemmän kuin osiensa summa. Miten yhdistää erilaisia näkökulmia? Miten edistää keskustelua? Tämä on sekä haastavaa että mielenkiintoista.

Johtamista hän pitää palveluammattina. Johtajan pitää luoda toimintaedellytykset henkilöstön onnistumiseksi työssään ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Itse satsaan viestimiseen. Pitää viestiä yhteistä suuntaa, sitä, mihin ollaan menossa. Ihmiset ratkaisevat sitten itse, miten haluavat siinä suunnassa edetä. Matkaa kohti tavoitteita seurataan yhdessä ja kurinalaisesti.

Fastemsilla on vuosikausia ollut paikallisten oppilaitosten kanssa yhteinen koulutuskeskus, jossa opiskellaan joustavan automaation ympäristössä työstökoneineen, pienois-FMS-järjestelmineen ja siihen liittyvine robottikeskuksineen. Fastems 2.0 -muutosprojektissa Automation training center siirrettiin tuotannon yhteydestä omiin tiloihin. Huippumodernissa oppimisympäristössä automaatioasentaja Jori Aaltonen (vas.), myyntijohtaja Risto Niemi ja toimitusjohtaja Mikko Nyman.

Fastemsilla on vuosikausia ollut paikallisten oppilaitosten kanssa yhteinen koulutuskeskus, jossa opiskellaan joustavan automaation ympäristössä työstökoneineen, pienois-FMS-järjestelmineen ja siihen liittyvine robottikeskuksineen. Fastems 2.0 -muutosprojektissa Automation training center siirrettiin tuotannon yhteydestä omiin tiloihin. Huippumodernissa oppimisympäristössä automaatioasentaja Jori Aaltonen (vas.), myyntijohtaja Risto Niemi ja toimitusjohtaja Mikko Nyman.

Matkustus on liiketoiminnan kriittinen edellytys

Viestiminen oli Nymanin ykköstyökalu koronankin iskiessä.

– Ensimmäiseksi laitettiin kriisinhallintamoodi päälle ja luotiin toimintamallit, joilla pystyisimme mukautumaan kriisiin. Ei siinä ehtinyt miettiä kovin syvällisiä. Sen jälkeen katsottiin eteenpäin ja rohkaistiin keskustelua siitä, mitä tehdään, että koronasta selvitään. Keskityimme valmiuksiin, emme vellomaan ongelmissa.

Keskeisintä oli luoda nopeasti tilannekuva ja pitää sitä yllä ja viestiä se henkilöstölle. Koronatyöryhmä kokoontui päivittäin ja kuukausittainen info muuttui viikoittaiseksi Teamsiksi kaikille.

– Tätä on nyt pidetty yllä. Infossa on aina tiedotusosuus ja keskusteluosuus. Olen huomannut, että tällaista mallia arvostetaan.

Suurin koronahaitta koitui matkustusrajoituksista. Projektitoiminta pysähtyi, koska ei pystytty matkustamaan asiakkaan luokse.

– Maayhtiöissä huoltoihmiset alkoivat edistää projektitoimintaa ja me tuimme heitä etäyhteyksien avulla Suomesta. Tavoite onkin nyt vahvistaa paikallisia organisaatioitamme Saksassa, USA:ssa ja Kiinassa, jotta pystymme tukemaan asiakkaitamme entistä paremmin. Kesän aikana matkoja päästiin tekemään Eurooppaan, mutta Amerikassa ja Kiinassa olemme koko ajan työskennelleet paikallisin voimin. Moni projekti esimerkiksi Kiinassa tosin myös odottaa, että pääsisimme maahan. Vakava testi on tulossa alkusyksyn aikana, kun Pohjois-Amerikassa alkaa iso asennusprojekti. Se pitää saada tehtyä Suomesta tuettuna paikallisin voimin.

Fastems onkin saanut Business Finlandin koronatukea remote capabilities -hankkeeseensa. Siinä kehitetään toimintatapoja, jotka mahdollistavat vahvempaa asiakastukea etänä, esimerkiksi videon tai Teamsin välityksellä.

Nyman on kuitenkin huolissaan uusista matkustusrajoituksista.

– Toivotaan, että päättäjät ottavat huomioon teknologiayritykset, joille matkustus on kriittinen edellytys. Hallitukselta myös toivoisi selkeyttä viestintään.

Kolme vuotta kasvua, nyt...

Vuodesta 2016 Fastems on kaksinkertaistanut automaatioliiketoiminnan liikevaihtonsa.

– Teimme paljon töitä parantaaksemme toimituskykyämme ja kannattavuuttamme. Markkinat olivat suotuisia. Valmistava teollisuus ei löytänyt riittävästi osaajia, joten tuotantoa oli pakko automatisoida. Alkoi tulla kysyntää älykkäille ohjelmistoille, automaatiolle ja digitalisaatiolle.

Eli juuri sille, mitä Fastems tarjoaa. Kasvu jatkui koronakriisiin asti. Kasvuodotuksia ei nyt juuri ole, ja tuleva markkinatilanne on vaikea.

– Mutta muutos ei pysähdy. Ohjelmistot ja palveluliiketoiminta vaikuttavat kasvuumme, ja nyt on tärkeää vahvistaa näitä kyvykkyyksiä, Nyman huomauttaa.

Myös koronainvestoinnit ja elvytyspaketit eri maissa tarjoavat mahdollisuuksia.

– Varsinkin valmistavassa teollisuudessa korostetaan investointeja kestävän kehityksen ratkaisuihin ja digitalisaatioon – tuotannon tehostamiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen – se sopii meille hyvin. Olemme kehittyneet automaatioyrityksestä kohti ohjelmistoyritystä, ja tulevaisuudessa olemme yhä enemmän automaation ja digitalisaation edistäjä valmistavassa teollisuudessa.

Tällä profiililla Fastemsissakin on kova tarve ohjelmisto-osaajista.

– Olemme tehneet systemaattista työtä, ennakoineet henkilöstötarvetta ja ennakoivasti rekrytoineet ihmisiä, rakentaneet kyvykkyyksiä. Uskalsimme kasvaa, mutta se vaati rohkeutta. Piti haastaa ajattelumalleja siitä, missä järjestyksessä asioita tehdään. Meillä on myös hieno tiimi, jonka kanssa toiminnan kehittäminen on onnistunut vauhdikkaasti.

Fastemsissa on nyt noin 400 työntekijää. Viime vuosina se on rekrytoinut erityisesti ohjelmistokehittäjiä ja palveluliiketoiminnan osaajia.

– Arvostan sitä, että Fastemsilla on pitkäjännitteinen kotimainen omistaja, jonka kvartaali on 25 vuotta.  Meidän ei tarvitse suunnitella, miltä näytämme kolmen kuukauden välein, vaan saamme suunnitella fiksuja ratkaisuja, jotka vievät kehitystä vuosikausiksi eteenpäin, Mikko Nyman sanoo.

– Arvostan sitä, että Fastemsilla on pitkäjännitteinen kotimainen omistaja, jonka kvartaali on 25 vuotta. Meidän ei tarvitse suunnitella, miltä näytämme kolmen kuukauden välein, vaan saamme suunnitella fiksuja ratkaisuja, jotka vievät kehitystä vuosikausiksi eteenpäin, Mikko Nyman sanoo.

Toimintaedellytykset tiimille, ei vain yksilöille

Valmistumassa on Fastems 2.0 -projekti, joka lähti siitä, että toimitilat pitää remontoida. Projekti laajeni kuitenkin niin, että ei remontoidakaan vain toimitiloja, vaan myös työskentelytapoja.

– Haluan kehittää yrityskulttuuria ja pyrin saamaan aikaan positiivista kierrettä. Olemme monikulttuurinen projektiyritys, ja tärkeää on saada kansainvälisissä projekteissa ryhmätyö sujumaan ja toimimaan entistä paremmin. Luomme modernia, paikkariippumatonta yhteistyötä. Tiimit valitsevat työtavan, mutta yrityksen pitää luoda tiimille toimintaedellytykset, ei vain yksilöille.

Käytännössä jo ennen koronaa opeteltiin ryhmätyöohjelmistojen käyttöä ja etätyönteon malleja.

– Koronassa etätöihin siirryttiin sujuvasti, mutta omaa tiimiä laajemman vuorovaikutuksen ja uusien oivallusten syntymisen avittamiseksi selkeä koronaoppi on, että etätyökyvykkyyksiä pitää kehittää.

Itse aiheutettu ongelma

Mikko Nyman pitää Pirkanmaata hyvänä toimintaympäristönä nykyaikaiselle valmistavan teollisuuden yritykselle, joka tarvitsee niin ohjelmisto-osaajia kuin teollisen työn taitajiakin. Mutta menestyminen jatkossa edellyttää entistä vahvempia koulutuspanostuksia ja nuorten rohkaisemista alalle.

– Niin kauan kuin osaajia saadaan, Pirkanmaa on houkutteleva paikka operoida. Finanssikriisin jälkeen mentiin itseään toteuttavaa profetiaan, kun alettiin puhua, että ”valmistus häviää Suomesta”. Nuoret eivät uskaltaneet hakeutua teollisuuteen, toisin kuin esimerkiksi Saksassa. Ongelma on itse aiheutettu, mutta ei ole myöhäistä kääntää kehityksen suuntaa. Teollisuushan on nykyään oikeasti aivan muuta kuin siihen liitetyt mielikuvat.

Liikenneyhteydet ovat toinen tärkeä yritystä paikkakunnalla pitävä tekijä.

– Asiakkaistamme 95 prosenttia on ulkomailla. Toistaiseksi, ennen koronaa, olemme pystyneet operoimaan Pirkanmaalta hyvin. Meidän täytyy päästä matkustamaan sujuvasti. Se on kriittisen tärkeää.

Mikko Nyman

1979 syntyy Pirkkalassa
1998 ylioppilas Pirkkalan lukiosta
2005 kauppatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineina laskentatoimi ja rahoitus

”Voisin olla diplomi-insinöörikin, kuten monet kouluaikaiset ystäväni. Halusin kuitenkin erottua porukasta ja ajattelin jopa alkaa lukea historiaa, se on ollut aina yksi mielenkiintoni kohde. Yrityksen johtamiseen liittyvät asiat kiinnostivat myös. Valitsin kauppatieteet ja siellä laskentatoimen, koska sisäinen laskentatoimi ja kontrollerin työ innostivat, erityisesti myös se, miten ne voivat tukea johtamista.”

Ura
2000–2002 kirjanpitäjä, Pirkkalan Tilitoimisto Ky
2003–2005 controller, Sentera Oyj
2005–2014 muun muassa controller, tehtaanjohtaja, talousjohtaja Sandvik Mining and Construction

”Kun aloitin tehtaanjohtajana, alkoi myös finanssikriisi. Heti piti hypätä syvään päähän, mutta voimaannutti, kun sieltä pystyi uimaan pinnalle.”

2014– muun muassa CFO; toimitusjohtaja toukokuusta 2019, Fastems Oy Ab

Luottamustehtävät
Tampereen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan jäsen
Suomen edustaja CECIMO:ssa (European Association of the Machine Tool Industries and related Manufacturing Technologies)

Muuta
HHJ-kurssi (Hyväksytty Hallituksen Jäsen), HHJ-puheenjohtajakurssi

Perhe
Vaimo ja kaksi poikaa, koti Pirkkalassa

Harrastukset
Lukeminen laajasti: liiketalous, johtaminen, historia, tiede ja kaunokirjallisuus; kestävyysurheilu: juoksu, pyöräily, uinti ja murtomaahiihto; vaeltaminen, matkustelu ja kulttuurit.

”Eri kulttuureissa kiehtoo ihmisten erilaisuus sekä se, mistä erilaisuus juontaa ja miten toimitaan ja tehdään yhteistyötä eri kulttuureista tulevien kanssa. Yhteiskunnassa suositaan nykyään vastakkainasettelua sen sijaan, että aidosti kohdattaisiin ihmisiä eri puolilta maailmaa – ja oivallettaisiin, että ihmiset lopulta ovat yllättävän samanlaisia ja että me kaikki olemme samassa veneessä.”


Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Olli-Pekka Latvala