Bazaar Kutsuu kohti uusiutumiskykyistä osaamista

<p><em>Peer Haataja Tampereen kauppakamarista ja Katariina Yrjönkoski sekä Ilkka Haukijärvi (oik.)Tampereen korkeakouluyhteisöstä ovat mukana luomassa uutta toimintamallia ja ratkaisua jatkuvan oppimisen toteuttamiseksi. Tampereen korkeakouluyhteisö toimii Bazaar-alustan omistajana ja fasilitaattorina.</em><br></p>

Peer Haataja Tampereen kauppakamarista ja Katariina Yrjönkoski sekä Ilkka Haukijärvi (oik.)Tampereen korkeakouluyhteisöstä ovat mukana luomassa uutta toimintamallia ja ratkaisua jatkuvan oppimisen toteuttamiseksi. Tampereen korkeakouluyhteisö toimii Bazaar-alustan omistajana ja fasilitaattorina.

Nyt on yrityksillä ainutlaatuinen tilaisuus tarttua henkilöstönsä osaamisen kehittämisen ja jatkuvan oppimisen uuteen ja konkreettiseen mahdollisuuteen.

Article in English

Tampereen korkeakouluyhteisössä valmistellaan yhdessä Tampereen kauppakamarin kanssa pilotointivaiheeseen uudenlaista, jatkuvaa oppimista ja innovaatio- ja kehittämisyhteistyötä edistävää alustamaista toimintamallia sekä sitä tukevaa digitaalista, työnimellä Bazaar kutsuttavaa alustaa. Tavoitteena on muun muassa saada osaamisen kehittämisen kysyntä ja tarjonta kohtaamaan.

– Perinteinen koulutusmalli ei enää toimi täydennyskoulutuksessakaan. Valmiiksi rakennetut koulutuspaketit ja -polut tai koulutuskalenterit eivät riitä. Jotta yrityksissä nyt työssä olevien osaamista pystytään päivittämään tehokkaasti ja taloudellisesti, on aktivoitava yritykset kertomaan, minkälaista osaamista ne tarvitsevat. Sen ne voivat tehdä nyt kehitettävällä digitaalisella alustalla, jossa on mukana korkeakouluyhteisö,mutta myös muita organisaatioita, kertoo Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja ja huomauttaa, että ellei jatkuvan oppimisen malleja saada toimimaan, rakenteellinen työttömyys räjähtää käsiin.

Kehitysyhteistyötä ja monituottajuutta

Bazaar-verkoston jäsenorganisaatiot ja -yritykset voivat tuoda alustalle sekä osaamisen kehittämisen tarjontaansa että kertoa tarpeensa osaamisen kehittämiselle tai yhteiskehittämiselle ja osaajille esimerkiksi tuotekehityshankkeisiin tai pienempiin kehitys- ja pilottiprojekteihin.

Yksittäiset henkilöt, kuten opiskelijat ja alumnit, voivat puolestaan ilmoittautua esimerkiksi erilaisiin tarjolla oleviin ja heitä kiinnostaviin projekteihin ja koulutuksiin. Näin esimerkiksi opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua työelämässä toteutettaviin monialaisiin kehitysprojekteihin tai koulutuksiin laajenevat.

– Tavoittelemme kehitysyhteistyötä, joka voi muodostua monesta suunnasta. Jatkuvan oppimisen tavoite on luoda uusiutumiskykyistä osaamista, resilienssiä ja kompetenssia, joilla pärjää, oli tilanne mikä hyvänsä. Bazaar-alusta osaltaan tukee juuri tätä, sanoo Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen asiantuntija ja Bazaar-projektin projektipäällikkö Katariina Yrjönkoski.

– Bazaarissa on – nimensä mukaisesti – monenlaista tarjontaa ja kysyntää monelta monelle. Se on alustatalouden periaatteita noudatteleva arvontuotantomalli, tietynlainen markkinapaikka, jonka anti rakentuu arvoverkoston jäsenten sinne tuottamasta tarjonnasta. Tampereen korkeakouluyhteisö on yksi tuottaja monien joukossa. Tarjonnan lisäksi olennaista on myös Bazaariin tuotava tieto tarpeista eli kysynnästä. Ytimessä on yhteyksien ja kumppanuuksien löytämisen helpottaminen, toteaa johtava asiantuntija Ilkka Haukijärvi Tampereen yliopistosta.

Hän kuvaa Bazaarin toimijoiden olevan kiinnostuneita ja sitoutuneita osaamisen kehittämiseen ja yhteistyön tekemiseen. Tavoite on yhdessä ratkaista erilaisia kehittämishaasteita sekä tuoda kunkin omaa ratkaisuarsenaalia tarkoituksenmukaisin osin muidenkin hyödynnettäväksi.

– Ja kun osaamista kehittyy, olennaista on, että meillä on Bazaar-verkostossa yhtenäiset tavat tunnistaa ja kuvata osaamista. Esimerkiksi yrityksen tai projektin osaamistarpeen ja osaajan onnistunut kohtauttaminen on mahdollista vain, jos osaamistarve ja osaajaprofiili perustuvat yhtenäiseen tapaan kuvata osaamista, Haukijärvi lisää.

Haaste on heitetty

Bazaarin avulla myös tiivistetään ja helpotetaan työelämän ja korkeakouluyhteisön keskinäistä yhteistyötä. Sen ansiosta vähennetään koulutusmarkkinan pirstaleisuutta ja helpotetaan yhteistyösuhteiden syntymistä.

Haataja, Haukijärvi ja Yrjönkoski tietävät, että Bazaarin malli haastaa nykyiset toimintatavat ja -kulttuurit vähän kaikkialla, erityisesti koulutusorganisaatiossa, jonka olisi skaalattava korkea-asteen opetusta ja integroitava se tarpeeseen nopeasti. Henki on kuitenkin myönteinen, yrityksissäkin Bazaar-konsepti on herättänyt kiinnostusta.

– Kevään 2020 aikana rakennetaan verkostoa, kehitetään digitaalista alustaa ja innostetaan yrityksiä ja muita organisaatioita mukaan niin, että syksyyn mennessä saataisiin verkosto hallitusti pystyyn ja markkinapaikka pilotoitua. Fokus ei niinkään ole teknologiassa vaan toimintamallissa ja sen validoinnissa, Haukijärvi sanoo.

Aivan alussa ei olla: Tampereen korkeakouluyhteisö voitti viime syksynä Bazaar-konseptillaan Dare to Learn -tapahtumassa Hacking Higher Education -kilpailun.


Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila