Aito Säästöpankki – keskusteluetäisyydellä

Aito Säätöpankin toimitusjohtajana ja Säästöpankkiliiton hallituksen puheenjohtajana Pirkko Ahonen pitää pankin oven avoinna ja asiakaspalvelusta huolta. – On varmistettava sähköisten palvelujen kehittyminen, mutta aikaa on oltava myös asiakkaiden kanssa keskustelemiseen ja yhdessä suunnittelemiseen. Siitä se kasvu syntyy.

Aito Säätöpankin toimitusjohtajana ja Säästöpankkiliiton hallituksen puheenjohtajana Pirkko Ahonen pitää pankin oven avoinna ja asiakaspalvelusta huolta. – On varmistettava sähköisten palvelujen kehittyminen, mutta aikaa on oltava myös asiakkaiden kanssa keskustelemiseen ja yhdessä suunnittelemiseen. Siitä se kasvu syntyy.

Aito Säästöpankin toimitusjohtajan Pirkko Ahosen on helppo ja samalla vaikea määritellä pankkinsa perusolemusta: se on paikallinen, vaikka ajalla ja paikalla on yhä vähemmän merkitystä pankkitoiminnassakaan.
– Paikallisuus ei olekaan enää seinissä, vaan sen pitäisi olla asiakkaiden ja meidän säästöpankkilaisten sydämissä.

Säästöpankkeihin on aina liittynyt vahva paikallisuus, ja pankkikriisin jälkeen uusien säästöpankkien nousu saikin kasvuvoimaa maaseudulla säilyneistä säästöpankeista. Nykyäänkin säästöpankkien tehtäväksi määritellään säästäväisyyden ja asiakkaiden taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen lähellä asiakasta.

– Siinä yhdistetään pankkikokemus, digitaalisuus ja henkilökohtainen asiakaspalvelu, Pirkko Ahonen tiivistää.

Henkilökohtainen asiakaspalvelu toki sai koronakeväästä uuden suunnan, kun asiakasasiointi ja palvelut siirtyivät Ahosen mukaan hämmästyttävällä vauhdilla digitaalisiksi – toki sen onnistumiseksi oli vuosien mittaan tehty kehitystyötä.

– Tärkein oppi olikin se, että on mahdollista oppia uutta nopeasti. Johtamiseen ja etätöihin luotiin pelinsäännöt. Paljon pohdittiin, miten edetään. Johtaminen oli pitkälti ohjeistusta muuttuvaan tilanteeseen, vuoropuhelua ja läsnäoloa teamsin välityksellä. Teimme lyhennyslykkäyksiä valtavat määrät ja rahoituspäätöksiä muun muassa kausi- ja kiinteiden kulujen rahoitukseen. Pystyimme koronakeväänä jopa kasvattamaan asiakasliiketoimintaamme.

Säästämisessä kannattaa säännöllisyys

Ensimmäiset säästöpankit perustettiin säästäväisyyden edistämistä varten liki 200 vuotta sitten. Säästäminen ei kaikin ajoin ole ollut suomalaisten suosiossa, mutta korona korosti – ja korostaa – sen merkitystä.

– Ennakkoon varautuminen, oman talouden suunnittelu ja varmistaminen nousivat entistä tärkeämmiksi. Säästämisen merkitystä lisäävät myös esimerkiksi sote-uudistus ja ikärakenteen muutos, kestävyysvaje. Tulevaisuudessa ei ehkä ole ”valtion turvaa”, vaan omavastuut kasvavat. Säästöpankkien tavoite on edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia, ja taloudellinen hyvinvointi on tässä äärimmäisen tärkeä tekijä.

Pirkko Ahonen huomauttaa, että kyse ei ole siitä, onko asiakkaalla varoja vähän vai paljon, vaan säästöpankkiarvojen mukaan pyrkimyksenä on auttaa asiakasta tämän oman talouden hoidossa keskustellen, suunnitellen ja valmentaen.

– Nykyään jo nuorena päätetään, mitä unelmaa aletaan toteuttaa, tiedetään, mitä halutaan ja mitä ei haluta. Mutta aina ei ole mahdollista tavoitteita toteuttaa – aika moneen asiaan tarvitaan euroja.
Pirkko Ahonen arvioi, että vaikka velkaongelmien ja maksuhäiriöiden kasvusta puhutaan, säästäminen kehittyy parempaan suuntaan.

– Voi sanoa, että paras aika ryhtyä säästämään oli eilen, mutta tänäänkin voi aloittaa. Tärkeää on säästäminen säännöllisesti. Säästäminen myös elää. Enää ei säästetä myöhempää elämää ja eläkepäiviä varten, vaan kohde on lähempänä, ja kun se on saavutettu, säästämistä jatketaan.

Niin hyvissä kuin huonoissakin tilanteissa on Ahosen mielestä tärkeää, että asiakkaalla on joku, jonka kanssa keskustella ja ryhtyä ratkaisemaan ongelmaa.

Koronan kanssa opittava elämään

Korona-aika yllätti tietysti kaikki, mutta esimerkiksi maksuhäiriöt eivät Aito Säästöpankissa lisääntyneet, ja vaikka lainojen lyhennyslykkäyksiä kysyttiin ja myönnettiin paljon, osa myönnetyistä lyhennysvapaista jäi lunastamatta. Nyt syksymmällä tosin on tullut jatkolyhennyspyyntöjä erityisesti yrityksiltä.

– Aluksi ehkä ajateltiin enemmän niin, että koronaa eletään muutama kuukausi ja siinä se. Nyt tiedetään, että se vaikuttaa eri aloille eri tahdissa ja että sen kanssa on opittava elämään. Yritysten on mietittävä uusia toimintatapoja, liiketoimintamalleja ja bisnesideoita. Pitää oppia sietämään tätä tilannetta – ja mahdollisuuksien mukaan myös hyötymään siitä.

Henkilökohtainen asiakaspalvelu sai koronakeväästä uuden suunnan, kun asiakasasiointi ja palvelut siirtyivät hämmästyttävällä vauhdilla digitaalisiksi .  – Tärkein oppi olikin se, että on mahdollista oppia uutta nopeasti, sanoo toimitusjohtaja Pirkko Ahonen.

Henkilökohtainen asiakaspalvelu sai koronakeväästä uuden suunnan, kun asiakasasiointi ja palvelut siirtyivät hämmästyttävällä vauhdilla digitaalisiksi . – Tärkein oppi olikin se, että on mahdollista oppia uutta nopeasti, sanoo toimitusjohtaja Pirkko Ahonen.

1990-luvun lama – pankkialan korkeakoulu

Pirkko Ahosella on noin 30-vuotinen pankkiura, mutta vaikka korona koetteli monella tapaa, uransa kovimmassa paikassa hän kertoo olleensa 1990-luvun laman ja pankkikriisin aikana.

– Aloitin pankkiurani 1986, ja 1989 olin jo esimiestehtävissä. 1990-luvun alussa hoidin yrityspankin puolella laman ja muun muassa valuuttaluottojen kurittamia kriisiyrityksiä. Vuodet 1991–96 tein vain kriisijärjestelyjä. Vasta vuonna 1997 suurempi osa viikon työtunneista kului töihin, joissa oli valoa putken päässä. Tämä aika oli minun korkeakouluni toimialaan ja asiakkaiden asioihin.

Pirkko Ahonen muistaa, että 1990-luvun lamassa moni yritys jäi odottamaan, että joku muu tekee yrityksen ongelmalle jotakin. Koronassa yllättikin sitten vauhti: miten nopeasti kaikki pysähtyi ja toisaalta venyttiin ja opittiin tekemään uudella tavalla ja uuttakin.

Kasvuloikka miljardiluokkaan

Aito Säästöpankki otti myös kasvuloikan ”miljardiluokkaan”, kun se kesäkuussa 2020 fuusioitui Huittisten Säästöpankin kanssa. Syntyi Säästöpankkiryhmän toiseksi suurin säästöpankki. Yt-neuvottelut hallinnon päällekkäisyyksien purkamiseksi johtivat 10 henkilön työsuhteen päättymiseen, lähinnä eläkejärjestelyin.

– Fuusio meni hyvin, ja nyt on yhteisten toimintatapojen ja kulttuurin rakentamisen aika. Vaikka molemmat olemme säästöpankkeja, pankkien toimintaympäristöt monine toimialoineen ovat kuitenkin kovin erilaiset. Vahvasti yhteistä on se, että säästöpankkien asiakkaille asiantuntijuus yksin ei riitä, vaan he arvostavat sen lisäksi henkilökohtaista palvelua ja paikallisuutta. Ihmisen täytyy olla saavutettavissa ja sähköisten palvelujen täytyy sujua.

Ihminen tavoitettavissa -malli on tietenkin kalliimpi vaihtoehto kuin tehdä kaikki äärimmäisen kustannustehokkaasti ja nopeasti.

– Se on myös kova vaatimus, koska pankin pitää tehdä tulosta ja noudattaa tiukkaa pankkisääntelyä – myös meitä ohjaavaa säästöpankkilakia. Henkilökohtainen palvelu on kuitenkin säästöpankkeja yhdistävä lupaus, ja sen haluan Säästöpankkiliiton hallituksen puheenjohtajana varmistaa. On pystyttävä hoitamaan digitaaliset investoinnit JA pitämään ihmiset töissä.

Asiakkaat arvostavat myös sitä, että mitä paremmin pankki menestyy, sitä suurempi osa voittovaroista ohjataan lahjoituksina ja apurahoina paikallisen yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Esimerkiksi kesäkuussa Luopioisten Säästöpankkisäätiö myönsi apurahoja liki 60 00 euroa, ja keväällä Aito Säästöpankki ja Huittisten Säästöpankki jakoivat Hyviä tekoja -äänestyksen kautta 70 000 euroa Satakunnan ja Pirkanmaan alueelle.

Aito Säästöpankki Oy

- kuuluu valtakunnalliseen Säästöpankkiryhmään, jossa on 19 säästöpankkia
- omistajina Huittisten, Ikaalisten ja Luopioisten Säästöpankkisäätiöt
- asiakkaita 15 kunnan alueella Satakunnassa ja Pirkanmaalla noin 72 000; uusia asiakkaita useita tuhansia vuosittain
- konttoreita yhteensä 20
- henkilöstöä noin 100
- tase noin 1,1 miljardia euroa, luotonanto noin 1,1 miljardia euroa ja pankin hallinnoimat asiakasvarat noin 1,4 miljardia euroa; liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (2019).


”Säästöpankki on yksi yhtiömuodoista Suomessa. Se on säästöpankkilain mukaan talletuspankki, jonka erityistarkoituksena on säästämisen edistäminen. Yhtiömuotonsa ja erityistarkoituksensa osalta säästöpankit eroavat muista talletuspankeista, joita ovatliikepankit ja osuuspankit." Wikipedia


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila