EU-aktiivisuus tuo tehoja Pirkanmaalle

Pirkanmaalaiset toimijat ovat olleet aikaisempaa tehokkaampia hakemaan rahaa EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horisontti-ohjelmasta (2014–2020).

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston johtaja Hannele Räikkönen arvioi yhteistyön Suomen eurokansanedustajien kanssa olleen hyvää Pirkanmaalle olennaisissa teemoissa. – Edustajat ovat olleet aktiivisia ja fiksuja ja hakeutuneet meille tärkeisiin valiokuntiin. Se on tärkeää jatkossakin.

– Vuonna 2014, kun Horisontti-ohjelma alkoi, Pirkanmaalle tuli 5,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 tänne saatiin 37 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin koskaan ennen ja yli tuplasti se, mitä vuonna 2017, kertoo Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston johtaja Hannele Räikkönen.

Viime vuonna eniten rahaa saivat yliopistot, 24 miljoonaa euroa. Yrityksille rahaa tuli 13 miljoonaa euroa, mukaan lukien pk-instrumentti, josta tuli 8,3 miljoona euroa.

– Aktiivisuus kertoo tietysti siitä, että kansallista rahaa ei ole enää entisenlailla jaossa, mutta myös siitä, että yrityksissä tietoisuus EU:n rahoitusmahdollisuuksista on ilahduttavasti parantunut ja rahaa osataan hakea fiksusti.

TTY on tällä ohjelmakaudella ollut suomalaisista neljänneksi suurin EU-rahan saaja, ja uusi Tampereen yliopisto on asettanut seuraavalle ohjelmakaudelle (2021–2027) tavoitteekseen lisätä EU:sta haettavan tutkimus- ja innovaatiorahoituksen (Horizon Europe) määrää merkittävästi.

– Nyt on keskusteltu yliopiston vahvemmasta läsnäolosta Brysselissä, sillä siellä pitää olla paikan päällä. Vierailu silloin tällöin ei riitä, jos haluaa vaikuttaa. Luontevaa tietysti olisi, että yliopisto tulisi osaksi toimistoamme, niin että resursseja voitaisiin käyttää yhdessä ja lisätäkin. Tampereen kaupungilla, kaupunkiseudulla, Pirkanmaan liitolla ja Tampereen yliopistollahan on joka tapauksessa isossa kuvassa yhtenevät tavoitteet EU-edunvalvontatyössä, Räikkönen sanoo.

Ketteryydessä kehittämistä, EU-juna ei odota

EU-rahoitusohjelmiin vaikuttamisen lisäksi EU-toimisto tukee toimijoita myös yksittäisissä hankehauissa ja teki ratkaisevaa työtä, jotta Tampereen kaupunki sai rahoitusta Urban Nature Labs -hankkeeseen (UnaLab). Siinä ensisijainen kohde on Vuoreksen kaupunginosan hulevesien hallinnan kehittäminen. Vuoreksessa demonstroituja ratkaisuja ja kokemuksia hyödynnetään ja kehitetään myöhemmin Hiedanrannan alueella.

– Nämä hulevesiratkaisuihin liittyvät kysymykset ovat hyvä esimerkki tavoitteista ja toimista, joissa on fiksusti onnistuttu hyödyntämään EU-rahoitusta ja EU-kumppaneita. On paljon muitakin asioita, joita pitää joka tapauksessa tehdä, joten miksi ei yhdistettäisi niihin EU-työkaluja? Mutta mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää organisaatioilta notkeutta ja joustavuutta, reagointikykyä lukkoonlyötyjen suunnitelmien ulkopuolellakin. Omien sisäisten prosessiemme ketteryydessä olisi ainakin EU-yhteistyömahdollisuuksiin tarttumisen näkökulmasta kehitettävää, Räikkönen arvioi.

Kansainvälisten ja EU-yhteyksien vankistamista ovat viime vuosina haitanneet sisäiset uudistusprosessimme, kuten sote- ja yliopistouudistus, joiden aikana kansainvälisten kytkösten solmiminen notkahti ja jouduttiin liikaa myymään ’eioota’.

– Tampere ja Pirkanmaa tunnetaan kyllä vahvuuksistaan edelleen, mutta voisimme olla huomattavasti aktiivisempia EU-tekemisessä ja pyrkiä myös vaikuttamaan enemmän sisältöihin eli siihen, mihin rahaa laitetaan. EU-juna ei odota meidän uudistusprosessejamme.

Tärkeä työvoitto

Edunvalvonnallisesti Hannele Räikkösen mielestä merkittävin saavutus on pääradan saaminen EU-rahoituksen piiriin.

– Yli kymmenen vuotta olemme tehneet vahvaa yhteistyötä suomalaisten ja myös ruotsalaisten kumppaneiden kanssa. Tulos on nyt paras mahdollinen: päärata on saatu sille listalle, johon rahoitusta voi hakea 2021 alkavalla ohjelmakaudella. Sinne saatiin Ruotsin puolelta Scandinavian–Mediterranean Corridorin ja Suomen puolelta North Sea–Baltic Corridorin jatko. Kaikki kortit ovat nyt kansallisissa käsissä, EU on osuutensa tehnyt. Rahoitusmahdollisuus pääradan kehittämiseen voi mennä meiltä ohikin, jos suunnittelua ei aloiteta heti.

Päärata oli yksi osoitus maakunnallisesta, kansallisesta ja maan rajatkin ylittävästä yhteistyöstä. Hannele Räikkönen pitää tärkeänä, että vuoropuhelua Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton, Tampereen yliopiston ja pirkanmaalaisen elinkeinoelämän välillä EU-asioissa tiivistetään entisestään.
– Strategisia tavoitteita ja konkreettisia toimia voitaisiin EU-työkalujen osalta katsoa yhdessä. Skånessa on tällaisesta yhteistyöstä hyvä esimerkki, Skåne Research and Innovation Council.

EU-edunvalvontaa 20 vuotta

Tampereen kaupunki ja kaupunkiseudun kunnat perustivat EU-toimiston Brysseliin vuonna 1999, ja vuonna 2010 mukaan taustaorganisaatioksi tuli myös Pirkanmaan liitto. Vahvoja alueellisia yhteistyökumppaneita ovat lisäksi yliopisto ja elinkeinoelämä. Toimiston tehtävänä on muun muassa edunvalvonta alueelle tärkeissä strategisissa asioissa ja avainhankkeiden edistäminen, Euroopan-laajuisten yhteistyöverkostojen luominen sekä EU-rahoitusohjelmien ja -hakujen seuraaminen ja niistä tiedottaminen.

Hannele Räikkönen on johtanut toimistoa 12 vuotta, ja hänen lisäkseen siellä työskentelee EU-erityisasiantuntija Petra Kortelainen sekä kaksi opiskelijaharjoittelijaa/vuosi.


Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila