Blogi | 25.08.2020 06:00

Pidetään vientiyritykset vireessä!

Haasteellisen kevään ja kesän jälkeen vientiyritysten katseet ovat tulevassa syksyssä, ensi vuodessa ja jopa koronan jälkeisessä uudessa maailmassa. Suomessakaan emme voi enää toimia liian lyhytjännitteisesti – akuuttien haasteiden ohella katseen on oltava jo tulevaisuudessakin.

Nyt viennin näkymät ovat sumuiset. Koronapandemiaa ei saada vientimaissamme nujerrettua tämän vuoden aikana. Eri maat jatkavat rajoitustoimia, odottavat pandemian lieventymistä ja tehokasta rokotetta. Myönteiset vaikutukset tuntuvatkin taloudessa vasta vuonna 2021. Siihen asti eletään epävarmuudessa, mikä on haasteellista Suomelle, jonka hyvinvoinnista 40 prosenttia syntyy viennistä.

Kauppakamarin tuoreen Vientiyritysbarometrin mukaan useat vientiyritykset pelkäävät vientinsä laskevan merkittävästi loppuvuoden aikana. Tämä taas vaatii yrityksiltä lyhyellä aikavälillä ketteryyttä ja sopeutumista. Koronakolhut voivat vientiyrityksissä jäädä tilapäisiksi, sillä selvityksemme mukaan 40 prosenttia vientiyrityksistä uskoo vientinsä kasvavan jo ensi vuonna.

Vientiyritysten ei kannatakaan menettää syksyn aikana osaajiaan, sillä heitä kaivataan ehkä jo kevään korvalla. Siksipä olisi tärkeää, että yritykset nyt onnistuvat pitämään tekijänsä vireessä ja jopa kehittämään heidän vientiosaamistaan. Tämä vaatii valtioltakin oikeita, vientiyrityksille sopivia tukitoimia, kuten paikallista sopimista ja työelämän joustojen sallimista, vientiliiketoiminnan kehitysrahoitusta ja kannusteita tekijöiden kouluttamiseen.

Keväällä Suomessa oli vahvat syyt tiukoille rajoitustoimille, mutta nyt olemme oppineet elämään paremmin koronan kanssa. Emme voi enää sulkea Suomen taloutta ja eristäytyä muusta maailmasta. Riskitoleranssimme pitää olla paremmassa balanssissa yhteiskunnan toimivuuden, talouden avoimuuden ja pandemian rajoittamisen kanssa. Ihmisten liikkumisen rajoittaminen näivettää viennille elintärkeät lento- ja laivareitit sekä 16 miljardin tuotot Suomeen tuovan kansainvälisen matkailun. Keinot riskittömään matkustamiseen löytyvät kyllä.

Onneksi Suomessa on koronakriisissä taitavasti hyödynnetty digitaalisia toimintatapoja ja virtuaalisia tapahtumia, mistä väistämättä saamme kilpailuetua julkiselle ja yksityiselle sektorille. Jos vientiyritysten halutaan voittavan vientikauppoja ja pitävän asiakkuuksia, ne eivät kuitenkaan voi hoitaa kaikkea etänä.

Useissa vientimaissamme henkilökohtaiset kontaktit ovat keskeinen osa luotettavan kauppakumppanuuden rakentamista puhumattakaan asiantuntijatyön tekemisestä. Virtuaalisuus ei ole vastaus kaikkiin vientimme haasteisiin. Ostaja vastaa myyjän tarjoukseen helpommin ”KYLLÄ” kasvotusten kuin virtuaalisesti.

Akuutit koronahaasteet ovat mielessämme, mutta meidän pitää rakentaa jo nyt Suomen ja vientiyritystenkin tulevaisuutta. Yhä useampi yritysjohtaja pohtii, pystyykö Oy Suomi Ab riittävän ketterästi ja määrätietoisesti luomaan hyvät olot uusille yksityisille investoinneille ja tarjoamaan yrityksille tasavertaiset edellytykset pärjätä kilpailussa esimerkiksi Saksan ja Ruotsin yritysten kanssa.

Uskallammeko tehdä päätöksiä työelämän, verotuksen, rahoituksen, logistiikan ja lupamenettelyjen kehittämiseksi? Kansainväliset yritykset kyllä sopeutuvat tilanteeseen liiketoimintapaikkoja maasta toiseen muuttamalla, mutta Suomelle se on mahdotonta ja suomalaisille se on kestämätöntä.

Vientiyritysten pärjääminen maailmalla rakennetaan niiden kotimaassa. Yrityksillä on ensisijainen vastuu pärjäämisestään, mutta valtion rooli on korostumassa yritysten ja investoijien kannustamisessa. Koronakriisissä ja sen jälkeenkin kilpailu kiristyy eri maiden ja yritysten kesken kaupoista, osaajista ja investoinneista. Siinä kisassa Suomenkin on syytä pärjätä ja toimia on tehtävä jo tänään.

Timo Vuori
Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja
Keskuskauppakamarin johtaja

Kauppakamarien vientiyritysbarometrista lisätietoa täältä.