Arkkitehti saa paikan!

Arkkitehtien puute aiheuttaa kasvuhaasteita pk-yrityksille, kiinteistöjen kehittäjille ja asiakkaille yleisesti.
Toimitusjohtaja Milla Lindroos, Suunnittelemo Oy

Toimitusjohtaja Milla Lindroos, Suunnittelemo Oy

Arkkitehdiksi voi Suomessa opiskella kolmessa yliopistossa: Aalto-yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Oulun yliopistossa. Yliopistojen tilastojen mukaan vuoden 2020 kevään hakukierroksella arkkitehtuuria opiskelemaan haki yhteensä 805 ensisijaista hakijaa, kun aloituspaikkoja oli tarjolla yhteensä 150.

Rakennusarkkitehtien koulutus teknillisissä oppilaitoksissa lopetettiin vuonna 1996 ja aloitettiin pitkän odotuksen jälkeen uudestaan vuonna 2014. Aloituspaikkoja vuonna 2020 oli yhteensä 128. Ensisijaisia hakijoita oli yli 316 (Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulun luvut puuttuvat).

Halukkuutta opiskella alaa siis löytyy, varsinkin jos huomioidaan kaikki hakijat eli myös ne, jotka eivät ole valinneet ykkössijalle arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin paikkaa. Silloin hakijamäärät nousevat yhteensä muutamaan tuhanteen.

Arkkitehteja on Suomessa tällä hetkellä noin 3500 arkkitehdiksi.fi-sivuston mukaan. Heistä iso osa on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Kun hakee arkkitehtipalveluja tuottavia yrityksiä Vainun yrityshausta, tuloksia tulee 3077 kappaletta. Tästä on melko helppo päätellä, miksi arkkitehdille avoimia työpaikkoja on huomattavasti enemmän kuin hakijoita.

Kun arkkitehtipalveluja tuottava yritys ilmoittaa avoimesta työpaikasta kokeneelle arkkitehdille, oli kyse sitten pienestä pk-yrityksestä tai isommasta toimijasta, hakemuksia ei juuri tule tai hakijoita on niukasti. Tämä on omalla tavallaan positiivinen ongelma, sillä tämä tarkoittaa sitä, että töitä riittäisi, kunhan tekijöitä koulutettaisiin alalle enemmän. Oulun yliopiston verkkosivujen mukaan arkkitehdeista vain yksi prosentti on työttömänä. Alalle hakevien kannalta tämä on äärimmäisen hyvä asia ja tämän ymmärtää, kun katsoo lukuja.

Vapailla markkinoilla olevien arkkitehtien puute aiheuttaa kasvuhaasteita myös pk-yrityksille tai kiinteistöjen kehittäjille tai asiakkaille yleisesti. Kun tekijöitä ei löydy, on vaikea laajentaa toimintaa ja kasvattaa projektikantaa.

Vaikka arkkitehdin työ vaatii tiimityöskentelyä, nykyteknologian avulla tämä onnistuu myös etätyönä ja välttämättä paikkakunnan vaihtaminen työpaikan perässä ei enää ole pakollinen paha. Tästä huolimatta tekijöitä ei vain riitä ja alaa vaivaa työvoimapula.

Mitä pidempään työvoimapula alalla jatkuu, sitä todennäköisemmin arkkitehtipalveluja tarjoavat yritykset alkavat kehittää alihankintaverkostojaan ja erilaisia kumppanuusratkaisuja, jotka pidemmällä tähtäimellä voivat johtaa siihen, että alalle ei enää työllistykään niin helposti. Myös muuntokoulutus ulkomailta tai ulkomailla työskenteleville tahoille on vaihtoehto, jos tekijöitä halutaan alalle enemmän.

Milla Lindroos
toimitusjohtaja
Suunnittelemo Oy