Aloita vaurastuminen tänään, älä vasta huomenna

Tutkimusten mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista kokee huolen omasta taloudesta vaikuttavan negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Työpaikoilla tämä on piilossa muhiva aikapommi, joka ei välttämättä HR-ihmisten kyselyissä avaudu. Tarvitsemme parempia rahataitoja.

Valmennusyhtiö Varapuun perustaja, rahataidonvalmentaja Mikko Sjögren on tarttunut aiheeseen tuoreessa kirjassaan ”Työhyvinvointia rahataidolla”. Ajatuksena on murtaa rahaan liittyvää tabua, avata keskustelua raha-asioista ja antaa yksinkertaisia työkaluja rahaongelmien ratkaisuun. Kun huomaa, että viereisen työpisteen kaverilla on samanlaisia haasteita, turhasta häpeästä voi vapautua.

– Raha ei ratkaise ongelmia, ei edes rahaongelmia. Palkankorotuksesta ei ole hyötyä, jos nykyistäkään palkkaa ei osata käyttää. Tulojen kasvaessa menot kasvat yleensä samassa suhteessa, jolloin rahastressistä kärsitään vain uudemman vuosimallin Opelissa, Sjögren kuvaa.

– Puhe on hyvä alku, mutta lisäksi tarvitaan rahataitoja, joita voi kuka tahansa treenata.

Vaurastumisen kaava on yksinkertainen

Vaurastumiseen on olemassa kaava. Se kertoo, miten tulee toimia, jos haluaa taloutensa paremmalle tolalle.

– Vaurastumisen kaava on yksinkertainen. Toteuttaminen sitten vaatiikin jo kovaa työtä, Mikko Sjögren muistuttaa.

– Aikaansaa ylijäämäinen talous. Kuluta siis vähemmän kuin ansaitset, jolloin kulujen jälkeen jää vielä jäljelle jotain. Sijoita sitten erotus korkoa korolle -periaatteella niin kauan, että elät sijoitustesi tuotoilla unelmiesi elämää.

Kuulostaa perin yksinkertaiselta – ja sitä se periaatteessa onkin. Oman talouden hallinnointi on enemmän käyttäytymis- kuin taloustiedettä ja enemmän tunne- kuin järkipeliä.

– Uhrin roolin valitseminen ei ole kovin hyvä työkalu. Omaa tilannettaan voi aina parantaa ottamalla asioista selvää ja tekemällä parempia ja fiksumpia ratkaisuja arjessa. Oleellista on tuntea omat numeronsa ja tilanteensa. Se vie jo pitkälle, Sjögren vakuuttaa.

Vaurastuvilla viisi yhteistä nimittäjää

Menestyvillä ja vaurastuvilla ihmisillä on muutama yhteinen nimittäjä. Korkea koulutus ei ole yksi niistä. Koulutus tuottaa suurempia tuloja, mutta ei suoraan korreloi vaurastumisen kanssa.

Ensimmäinen vauraita yhdistävä tekijä on ylijäämäinen talous. He siis kuluttavat vähemmän kuin tienaavat.

– Vaurastuville ihmisille taloudellinen vapautuminen on huomattavasti tärkeämpää kuin elämäntyyli ja status. He eivät rakenna kartanoita ja aja luksusautoilla. Vaurastujat haluavat käyttää rahansa muualle. He tuntevat korkoa korolle -periaatteen, Mikko Sjögren sanoo.

Varaustuvat ihmiset myös manageroivat eli hallinnoivat erittäin tarkasti omaa aikaansa, omaa talouttaan ja rahaansa sekä omaa energiaansa.

– Neljänneksi, vaurastuvat ihmiset tekevät työkseen sellaista, johon heillä on intohimo. He ovat miettineet, mistä oikeasti tykkäävät, mitä haluaisivat tehdä ja pystyisikö sillä tavalla tekemään tuloja itselleen.

Viidentenä yhteisenä nimittäjä on se, että vaurastuvat ihmiset kulkevat koko ajan antennit pystyssä. He etsivät mahdollisuuksia vaurastua ja parantaa omaa varallisuuttaan.

Tiedä, mihin rahasi menevät

Mikko Sjögren korostaa useaan otteeseen, että vaurastumisesta haaveilevan on ensiksi opittava tietämään, mihin rahat nyt menevät.

– Yllättävän moni ei sitä tiedä. Heillä ei ole riittävästi kiinnostusta perehtyä asiaan. Vasta kun tunnet omat numerosi voit vaikuttaa niihin.

Yrittäminen on monelle tapa vaurastua. Se ei kuitenkaan sovi kaikille. Palkansaajan kannattaakin miettiä, mitä muita tapoja hänellä voisi olla ansaita lisää rahaa. Onko hänellä erityisiä taitoja, avaisiko lisäkoulutus uusia mahdollisuuksia vai missä on se rako, josta löytyy väylä oman taloutensa parantamiseen.

– Oleellista on toimia aktiivisesti itse. Ei voi vain vaatia ja valittaa, jos haluaa omaa tilannettaan parantaa. Liian usein ajatellaan, että vastuu omasta taloudesta on jollain muulla kuin itsellä. Tilanteen muuttamiseen tarvitaan päätös siitä, että hoitaa oman ruutunsa kuntoon.

Taloushaasteissa lähdetään usein liikkeelle siitä, miten menoja voisi pienentää. Se on harvoin motivoivaa, eikä sen vuoksi usein kovin tehokastakaan.

– Tarkoituksena ei ole tehdä kenenkään elämästä kurjaa. Sen verran olisi kuitenkin hyvä säästää, että pahan tilanteen varalta on kahden–kuuden kuukauden puskuri varastossa. Suunnitteleminen auttaa oikeaan suuntaan.

Sjögren ottaa malliksi oravan.

– Sekin kerää kesällä käpyjä talteen, koska tietää, että talvella niitä ei ole. Kun oravakin ymmärtää suunnitelmallisuuden merkityksen, ei se voi kovin vaikeata olla.

Vaurastuminen edellyttää kuitenkin ylijäämän luomista. Sijoittaminen kannattaa, aluksi vaikka kuinka pienellä osuudella. Sijoitettu raha poikii lisää rahaa.

– Älä siirrä aloittamista. On avain sama, miten aloitat, kunhan aloitat – heti! Jonkinlainen suunnitelma tänään on huomattavasti parempi kuin huippusuunnitelma huomenna, Mikko Sjögren opastaa.

Teksti: Jari Runsas