Epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola katsoo luottavaisena kaupungin tulevaisuuteen. Monia tärkeitä kehityshankkeita on jo toteutettu, ja uusia on luvassa.
Järvenpään hallinto- ja talousjohtajan tehtävästä Akaan kaupunginjohtajaksi vuonna 2019 siirtynyt Antti Peltola palasi varsin tuttuihin maisemiin. Rovaniemellä syntynyt Peltola opiskeli Tampereen yliopistossa ja valmistui hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2002 pääaineenaan kunnallistalous.
– Tehtävään tullessani vastaanotto oli äärimmäisen lämmin. Tänne oli tosi mukava tulla, Peltola myöntää.
Hänet nimitettiin kaupunginjohtajan virkaan aluksi määräaikaisesti viiden vuoden ajaksi. Tänä keväänä pesti muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi.
– Tehtävä on vastannut odotuksiani, ja tämä on ollut haasteineenkin varsin mielenkiintoista aikaa. Akaan vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä ovat erinomainen sijainti vain reilun vartin päässä Tampereen ytimestä, hyvät liikenneyhteydet, uusi liikuntahalli, puitteet monipuoliselle asuntotuotannolle, hienot vesistöt ja uusi, iso yritysalue, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen. Näiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta, Peltola toteaa.
Talouden haasteita ratkaistu tehostamalla
Akaa tunnetaan ankarana verottajana. Esimerkiksi Veronmaksajien keskusliiton laskelmien perusteella keskituloinen akaalainen pariskunta maksaa vuodessa tuloveroja 2166 euroa enemmän kuin Tampereella asuva. Pirkanmaalla ainoastaan Mänttä-Vilppulassa ja Urjalassa verotus on vielä kireämpää.
– Olemme toisaalta tehneet paljon töitä tehostaaksemme palvelujen tuottamista. Tilastojen perusteella olemmekin nyt nettokustannusvertailussa 50 tehokkaimman kunnan joukossa, Antti Peltola huomauttaa.
– Jatkossa veropohjaa on vahvistettava, ja tarvitsemme myös uutta yritystoimintaa sekä rakentamista. Muuttoliikkeen osalta olemme viime vuosina olleet rakenteellisesti matkalla oikeaan suuntaan. Vaikka absoluuttinen nettomuutto on juuri tällä hetkellä yhä hieman miinuksella, työllisten nettomuutossa saavutimme viime vuonna positiivisen lopputuloksen.
Akaan vahvuutena on hyvä tonttitarjonta. Työelämässä jo vakiintuneesti mukana oleville perheille on tarjolla niin omakotiasumista vesistön äärellä kuin keskustan rivi- ja kerrostalovaihtoehtoja vaikkapa rautatieaseman naapurissa.
Tulevaisuuden visioissa on muun muassa Veturikortteli-hankkeen työnimellä kulkeva suunnitelma, jossa Toijalan asemanseudun kylkeen rakennettaisiin uusi kirjasto, kerrostaloja, kaupan palveluita sekä kaupungin hallinnon toimitiloja ja mahdollisesti uusi lukio.
– Houkuttelevan alueesta tekee se, että se sijaitsee pääradan varrella Suomen kasvukäytävällä liikenteen merkittävässä liitoskohdassa. Hanke on nyt tarveselvitysvaiheessa, Antti Peltola kertoo.
Matkailun rooli entistä vahvemmaksi
Akaan tunnettuutta niin lähiseudulla asuvien kuin muidenkin suomalaisten keskuudessa – ja sitä kautta matkailun roolia kaupungissa – halutaan aktiivisesti kehittää. Esimerkiksi Toijalan sataman alueelle on rakentunut viime vuosina monipuolinen elämysalue.
– GoPark-elämyspuiston lisäksi alueella on kesäteatteri, rantaravintola, kaksi padelkenttää ja paljon muita aktiviteetteja. BestPark-matkaparkki oli merkittävä päänavaus, jossa kaupunginhallitus pystyi tekemään nopeasti tärkeitä päätöksiä. Alue kehittyy koko ajan, ja kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä alueen toiminnasta vastaavien yritysten kanssa.
Sataman osalta katseet on nyt kohdistettu erityisesti asioihin, jotka loisivat alueelle toimintaa myös talvikauden ajaksi.
– Sataman alueen lisäksi meillä on monia muita hienoja kohteita matkailijoiden koettavaksi. Esimerkiksi Pihlgren & Ritolan historiallinen edelleen toiminnassa oleva tapettitehdas, Daytona Circuit Akaa -moottorirata sekä Haihunkosken kahvila ja sauna. Toijalan vanhan vesilaitoksen rakennukseen on valmistunut yrityksille suunnatun Sataman Saunaseuran tukikohta. Majoituskapasiteetti on toisaalta asia, jolle kaupungissa olisi nykyistä laajempaakin kysyntää, Antti Peltola vinkkaa.
Yrityksille tilaa kasvaa
Toukokuussa julkistettiin Akaan kaupungin ja DC Corp Oy:n välinen kiinteistökaupan esisopimus, jonka tavoitteena on mittavan datakeskuksen rakentuminen Akaa Pointin alueelle. Esisopimuksen kohteena oleva alue on kooltaan 16 hehtaaria ja se mahdollistaa asemakaavan sallimissa rajoissa noin kahdeksan hehtaarin datakeskuksen rakentamisen. Maakaupan hinta on reilu miljoona.
– Kyseessä on Akaan historian suurin hanke, ja toteutuessaan sillä on todella merkittävä vaikutus kaupungin työpaikkatarjontaan ja verotulojen kehitykseen, Antti Peltola korostaa.
Isoa osaa Akaa Pointin alueesta pidettiin pitkään varattuna Postin logistiikkakeskushankkeelle. Posti päätti kuitenkin jatkaa neuvotteluja hankkeen edistämisestä Hämeenlinnan kanssa.
– Alueella on sen takia vahvistettu asemakaava, joka mahdollistaa rakentamisen käynnistämisen nopeallakin aikataululla.
Kaupunki on myös vuokraamassa samalta yritysalueelta noin neljän hehtaarin kokoista maa-alaa DC One Oy:lle aurinkovoimalan rakentamista varten. Lisäksi samankokoinen viereinen alue varataan mahdollista myöhemmässä vaiheessa toteutettavaa voimalaa varten.
Valtateiden 3 ja 9 välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla Akaa Pointin yritysalueella on kaikkiaan tilaa noin 50 hehtaaria. Alueelle on raideyhteys pääradalta ja lisäraiteenkin rakentaminen on mahdollista. Niin isoille kuin pienemmillekin yrityksille on siis reilusti tilaa kasvaa. Hyvät tukijalat ja palveluverkostot ovat jo olemassa.
Talouden haasteet pysyvät kovina
Palataanpa vielä hetkeksi Akaan talouteen ja siihen kohdistuviin haasteisiin.
Kaikkien positiivisten viestien keskellä toimintaympäristö näyttää maailmantilanteesta johtuen nyt utuiselta. Julkisen talouden ollessa tiukoilla sen seuraukset voivat heijastua nopeallakin aikataululla suoraan kuntien toimintaedellytyksiin.
– Talouden haasteet ovat kovat muun muassa mittavien investointitarpeiden ja korkeiden korkojen seurauksena. Esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvä rahoitusjärjestelmäuudistus supisti valtionosuuttamme 38 prosenttia, Antti Peltola laskee.
– Onneksi olemme jo tehneet merkittäviä kustannuksia vähentäviä uudistuksia. Toteutimme ajoissa sote-palveluverkon uudistuksen. Vanhoja terveyskeskuksia on otettu uusiokäyttöön ja osaa ollaan purkamassa uuden hyvinvointikeskuksen korvatessa niitä. Kouluverkon uusimisessa olemme jo loppusuoralla, ja myös varhaiskasvatuksen palveluverkoston uudistuksen linjaukset ovat tarkastelussa.
Selvää kuitenkin on, että tehostamisen rinnalle tarvitaan lisää tuloja. Niiden saamisen ytimessä ovat uudet asukkaat ja työpaikat sekä asunto- ja toimitilarakentaminen.
– Meillä on koko ajan käynnissä hyvä vuoropuhelu rakentajien kanssa. Tällä hetkellä tilanne on asuntorakentamisen kannalta synkkä koko maassa, ja meidän on vain jaksettava odottaa. Akaan edullisempi hintataso voi jatkossa olla kuitenkin merkittävä houkuttelevuustekijä kasvavalla kaupunkiseudulla. Kyllä me varsin luottavaisena tulevaisuuteen katsomme, kaupunginjohtaja Antti Peltola vakuuttaa.
Teksti Jari Runsas