Työntekijän irtisanominen helpottumassa vuoden 2026 alussa

Peter Rasmussen ja Otto Santala, Asianajotoimisto Alfa Oy.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti helmikuun 2025 lopulla työsopimuslain muutosesityksiin liittyvän lausuntokierroksen. Esitettävien lakimuutosten tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti parantaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä sekä purkaa työllistämisen esteitä, jollaisina nähdään mm. henkilöstön irtisanomisiin liittyvät oikeudelliset riskit. 

Työnantajan ­irtisanomisoikeuden lisäksi ministeriö esittää muutoksia myös irtisanomista edeltävään varoituksenantovelvollisuuteen sekä työn tarjoamisvelvollisuuteen irtisanomisen vaihtoehtona.

Työnantajan irtisanomisoikeutta koskevat muutosesitykset

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työnantaja voi irtisanoa vakituisen työntekijänsä kokonaisarvion perusteella vain asiallisesta ja painavasta syystä. Ministeriö esittää nyt, että jatkossa riittäisi pelkkä ­asiallinen syy ilman lisävaatimusta syyn painavuudesta. Muutos tähtää irtisanomiskynnyksen alentamiseen.

Ministeriön työryhmä korostaa kuitenkin, ettei työsuhteita saisi jatkossakaan päättää mielivaltaisesti. Irtisanomiseen tarvittaisiin edelleen työntekijän moitittavaan käyttäytymiseen tai puutteelliseen työsuoritukseen liittyvä peruste. Mikä tahansa peruste ei riittäisi. Syyn asiallisuuden arvioinnissa tulisi keskittyä tapauskohtaisesti siihen, voitaisiinko työnantajalta edellyttää kohtuudella työsuhteen jatka­mista irtisanomisaikaa pidempään.

Työryhmämietinnön mukaan lakimuutos selkeyttäisi irtisanomisoikeutta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

työntekijän rikkomukset ovat vähäisiä, mutta toistuvia;

  • työntekijä on toiminut aiemmin moitittavalla tavalla ja syyllistynyt uuteen rikkomukseen, joka osoittaa
  • samanlaista välinpitämättömyyttä työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden noudattamisessa;
  • työntekijä on alisuoriutunut työtehtävissään pidempiaikaisesti.

Nyt esitetyt muutokset eivät ole nykyiseen oikeustilaan nähden suurensuuria. ­Ilman työsopimuslain nimenomaista säännöstäkin työnantaja on voinut määrätyin edellytyksin päättää työsuhteen työntekijän alisuoriutumisen taikka pitkään jatkuneen puutteellisen työsuorituksen perusteella.

Työntekijän varoittamista ja työn tarjoamisvelvollisuutta koskevat muutosesitykset

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa ilman varoitusta, jolla työntekijälle on ensin annettu mahdollisuus korjata työsopimuksen vastainen menettelynsä. Jos työntekijän olisi ilman varoitustakin pitänyt ymmärtää menettelynsä vakavuus ja moitittavuus, lakimuutoksen jälkeen varoitusta ei enää tarvittaisi. Tällainen tilanne voisi olla käsillä, jos työnantaja on antanut henkilöstöä koskevan ohjeistuksen, jota työntekijä nimenomaisesti ja tahallisesti rikkoo. 

Varoitusta ei tarvittaisi muutosesityksen mukaan myöskään vakavissa rikkomustilanteissa, joissa työntekijä itsekin on tiennyt menettelynsä johtavan työsuhteen irtisanomiseen. Esimerkkinä on mainittu työntekijän työyhteisöön kohdistunut väkivaltainen käytös.

Lainvalmistelijat haluaisivat poistaa työnantajalta myös lähes kokonaan velvollisuuden selvittää, olisiko työntekijälle tarjottava yrityksessä irtisanomisen vaihtoehtona muuta työtä. Tämä ei kuitenkaan soveltuisi työntekijän työntekoedellytysten muutostilanteissa (esim. pitkäaikainen sairaus).

Lainvalmistelun aikataulu

Lainvalmistelun tavoitteena on, että hallitus antaisi lakimuutoksesta esityksen eduskunnalle kesäkuussa 2025. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Muutosesitys tulee aikaansaamaan eduskunnassa laajaa keskustelua, mikä voi vielä vaikuttaa aikatauluun.

Peter Rasmussen, toimitusjohtaja, asianajaja, Asianajotoimisto Alfa Oy

Otto Santala, juristi, KTM, Asianajotoimisto Alfa Oy

Kirjoittajat ovat erikoistuneita yritysjuridiikkaan sekä avustaneet asiakkaitaan lukuisissa työsuhteen päättämistä koskevissa riitatilanteissa.

Scroll to Top