Ylöjärveläinen EPSE on kehittänyt ainutlaatuisen menetelmän, jolla liukoisia raskasmetalleja sisältävät haitalliset ja vaaralliset prosessi- ja jätevedet voidaan käsitellä kiertotalouden raaka-aineeksi ja puhtaaksi vedeksi.
Matka innovaatiosta kohti edessä siintävää alan globaalia markkinajohtajuutta on ollut värikäs. Se on vaatinut loppumatonta sitkeyttä, uskoa omaan asiaan ja raakaa työtä.
EPSEn juuret ovat 2000-luvun alkuvuosissa. Menetelmän kehittänyt Vesa Rissanen omisti peittaamon, jossa kovakromattiin lentokoneen osia Valmetille. Prosessissa happoon liukenee lukuisia metalleja muodostaen lopulta vaarallista jätettä. Jätekuluista päästäkseen Rissanen alkoi tehdä kokeita jätteen puhdistamiseksi. Lopulta hän onnistui sakkauttamaan hapon niin, että lopputuloksena oli puhdasta vettä ja monimetallisakkaa.
Lentokonetehdas kuitenkin suljettiin ja kromaaminen loppui. Sakkautuksen kemialliset kaavat jäivät vuosiksi pöytälaatikkoon.
– Keksijä Vesa Rissanen oli silloisen tilitoimistoni asiakas, ja kysyi minulta, olisikohan hänen idealleen jotain kaupallista potentiaalia. Aluksi keskityimme vähän liikaakin galvanoinnin yhteydessä syntyviin jätteisiin. Kaivosteollisuuden ongelmien noustua Suomessa julkisuuteen, aloimme pohtia menetelmän toimivuutta kaivosten jätevesien käsittelyssä, kertoo toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen.
Menetelmää testattiin onnistuneesti muun muassa Talvivaaran kaivoksen jätevesillä. Kun se todettiin toimivaksi, toimintaa varten perustettiin yritys vuonna 2012. Yritys patentoi menetelmänsä ja alkoi työskennellä sen kaupallistamiseksi laajemmin.
Tällä hetkellä yrityksellä on menetelmälle neljä patenttia – ensimmäisenä hankittu pääpatentti ja sen tukipatentteja.
Erehdysten ja oppimisen kautta
Jouni Jääskeläinen lähti yrityksen toimintaan mukaan aluksi sijoittajan ja neuvonantajan roolissa. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä oli hankkia tuoreelle yritykselle pääomaa ainutlaatuisen menetelmän kehittämiseen ja testaukseen.
– Se oli kova koulu ja opetti, että periksi ei kannata antaa heti ensimmäisestä kieltävästä päätöksestä. Haimme kaikkia mahdollisia tukia Finnverasta ELY-keskukseen, Business Finlandista Tampereen kaupunkiin ja ulkoministeriöstä Euroopan Unioniin. Löysimme myös arvokkaita ja oikeita kumppaneita, jotka ovat mahdollistaneet menetelmän testauksen erilaisissa kohteissa. Niiden avulla löysimme ydinosaamisemme.
Onnistumisten seurauksena omistajat totesivat, että yritys tarvitsee uuden, osaavan vetäjän. Jääskeläinen valittiin tehtävään omien sanojensa mukaan ”pyytämättä ja yllättäen”.
Lopullinen läpimurto yrityksen toiminnalle oli, kun Euroopan komissio myönsi EPSElle Horizon 2020 -projektirahoitusta 1,9 miljoonaa euroa.
– Saimme positiivisen päätöksen aiemman kolmen kielteisen jälkeen. Otimme niistä opiksemme, haimme neuvoja muilta rahoitusta saaneilta ja lopulta onnistuimme. Se oli yrityksen pelastus. Rahoituksen turvin saimme korona-aikana rakennettua Ylöjärven laboratoriomme sellaiseksi kuin se nyt on. Lisäksi suunnittelimme, rakensimme ja testasimme ensimmäisen veden käsittelyyn tarkoitetun täysin automatisoidun Mobile EPSE Proto -pilottilaitteiston, joka on ollut ahkerassa käytössä. Rahat riittivät vielä paranneltuunkin versioon laitteistosta, Jääskeläinen kertoo.
– Koko tiimimme aktiivisuus ja sitkeys ovat olleet avainasioita siinä, että olemme päässeet tähän nykyiseen tilanteeseen.
Esitä asia yksinkertaisesti
Yksi tärkeimmistä opeista EPSEn tarvitseman rahoituksen hankinnassa oli, että asiat pitää yksinkertaistaa.
– Henkilökohtainen tulkintani on, että hakemuksemme olivat liian hienoja ja yksityiskohtaisia. On haastavaa esitellä menetelmää henkilöille, jotka eivät ole syvällä sisällä kemian prosesseissa. Hakemuksemme olivat liian vaikeita rahoituspäätösten tekijöille. Kun opimme kokemuksen kautta ja kumppanien avustamana pelkistämään ydinviestimme siihen, miten elintärkeää puhdas vesi on niin ihmisille kuin ympäristöllekin, tarinasta tuli ymmärrettävä ja asenteet alkoivat muuttua meille myönteisiksi, Jouni Jääskeläinen toteaa.
Biologisen monimuotoisuuden väheneminen on yksi maapallon suurimmista uhista ilmaston lämpenemisen ohella.
– Me haluamme edistää kestävää kehitystä ja kiertotaloutta käsittelemällä liukoisia metalleja sisältävät jätevedet. Prosessimme eivät ainoastaan ota talteen arvokkaita metalleja, vaan edistävät luonnonvarojen säilyttämistä ja yritysten ESG-tavoitteiden saavuttamista.
– Vastuullisuus on tänä päivänä niin merkittävä asia, että esimerkiksi kaivos- tai metalliteollisuudessa yritykset eivät yksinkertaisesti saa toimintaansa rahoitusta, jos niiden ympäristöasiat eivät ole kunnossa. Enää ne eivät voi vain ottaa kiveä, irrottaa siitä arvometalleja, kasata tavaransa ja siirtyä seuraavalle kaivokselle.
Prosessi alkaa näytteen analysoinnista
EPSE tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaisen ratkaisun. Prosessi alkaa vesinäytteen analysoinnista ja sen perusteella tehtävän EPSE-reseptin määrityksestä. Asiakkaan niin halutessa menetelmän toimivuus pilotoidaan ja optimoidaan paikan päällä asiakaskohteessa. Näin saadaan laskettua myös tarkemmat kustannukset käyttölisenssisopimukselle, johon sisältyy EPSE-kemikaali sekä tekninen tuki.
Käsittelyssä syntyvä vesi voidaan ohjata takaisin prosessiin. Menetelmässä eroteltavien metallien jatkojalostus sakasta raaka-aineeksi tarjoaa ratkaisuja maailmanlaajuiseen metallipulaan.
– Menetelmälle on lukematon määrä potentiaalisia sovellusalueita kaivos- ja metalliteollisuudesta moniin muihin teollisuuden aloihin. Kun arvometallit pystytään erottelemaan vedestä, sillä voidaan rahoittaa koko prosessi.
Tietoisuuden lisääntyessä menetelmä on herättänyt valtavaa maailmanlaajuista kiinnostusta.
– Useimmiten vedenkäsittely on usean menetelmän summa. Meidän menetelmällämme kaikki raskasmetallit – jopa radioaktiivinen uraani – saadaan poistettua yhdellä ja samalla käsittelyllä. Pystymme tunnistamaan eri metallilaadut vesinäytteistä ja rakentamaan reseptin niin, että kertakäsittely riittää puhdistamaan veden uudelleen käyttökelpoiseksi, Jouni Jääskeläinen kertoo.
– Vedestä saadaan poistettua keskimäärin 97–100 prosenttia haitallisista metalleista. Kun vesi pystytään kierrättämään uudelleen prosessiin jopa alkuperäistä puhtaampana, se tarkoittaa esimerkiksi kaivosteollisuudessa valtavaa toiminnan tehostumista ja merkittäviä säästöjä. Tuotantoprosessissa tarvittavat vesimäärät ovat niin suuria, jopa kymmeniätuhansia kuutioita päivässä.
Kemikaalien myynti voi moninkertaistaa kassavirran
EPSEn visiona on olla toimialansa markkinajohtaja.
– Kiinnostus menetelmäämme kohtaan on nyt valtava. Olemme päässeet tapaamaan ministeritason päättäjiä eri puolilla maailmaa. Vierailut kaivoksilla ovat venyneet suunnitellusta tunnista moninkertaisiksi, kun kaivosten vastuuhenkilöt ovat halunneet kuulla kaiken mahdollisen meidän menetelmästämme ja sen soveltuvuudesta heidän tarpeisiinsa, Jouni Jääskeläinen kertoo.
– On jäänyt vähän sellainen fiilis, että kaukaa länsimaista tullut mies on ensimmäinen, joka on kiinnostunut heidän vesiasioistaan ja kertoo, mitä niille pitäisi tehdä.
Kasvun varmistamiseksi kaikkia EPSEn tiimejä ollaan vahvistamassa.
– Puolentoista vuoden päästä henkilöstömme on varmasti tuplaantunut. Olen pettynyt, jos liikevaihtomme ei seuraavien kahden vuoden aikana vähintään tuplaannu vuosittain. Eteen- ja ylöspäin on tarkoitus mennä, Jouni Jääskeläinen sanoo.
Markkina ainakin on valtava. YK:n arvion mukaan noin 80 prosenttia kaikista teollisuuden vaarallisista jätteistä ohjataan edelleen luontoon käsittelemättömänä.
– Olemme vastikään solmineet ensimmäisen lisenssisopimuksen yrityksen kanssa, joka ottaa hoitaakseen Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Afrikan markkina-alueiden myynnin ja asiakashankinnan. Lisenssioikeustulot ja EPSE-kemikaalien myynti tulevat lähivuosien aikana olemaan meille iso juttu ja tuovat jatkossa merkittävän osan liikevaihdostamme.
Tulevaisuus näyttää EPSEn kannalta hyvin valoisalta. Jääskeläinen ei ole kuitenkaan unohtanut hetkiä, jolloin tie oli kuoppainen ja rahoituksen kanssa jouduttiin kääntämään kaikki mahdolliset kivet.
– Nykyiseen tilanteeseen päästäksemme olemme tarvinneet kehitystyöhön karkeasti kahdeksan miljoonaa euroa. Puolet siitä on kerätty omistajilta, toinen puolikas on raavittu kasaan eri rahoituskanavista. Omistajille täytyy antaa suuri kiitos siitä, että he ovat uskoneet tähän asiaan. Ei monellakaan aloittavalla yrityksellä ole taustalla omistajia, jotka pystyisivät sijoittamaan tällaisia summia yritykseen sen epävarmalla alkutaipaleella.
Teksti ja kuvat Jari Runsas