Kattava, palvelutasoltaan hyvä liikenneverkko on tärkeä peruspalvelu sekä elinkeinoelämälle että kansalaisille. Liikenne on elinehto kaupalle, teollisuudelle ja palveluille.
Korkeatasoinen liikenneinfra on Suomelle erityisen tärkeää, sillä takamatkaa kaukana päämarkkinoista on voitu kuroa kiinni kilpailukykyisillä liikennepalveluilla ja liikenteen ja logistiikan digitalisaatiolla. Nämä palvelut edellyttävät alustakseen kattavaa, korkeatasoista liikenneinfraa.
Liikenneverkkojen korjausvelka on kasvanut jo 4,2 miljardiin euroon. Korjausvelasta leijonanosa – noin 2,5 miljardia euroa – on tieverkossa. Hallitus on tänä vuonna ohjannut tieverkon korjausvelan kasvun hillitsemiseen erillisrahoitusta noin 250 miljoonaa euroa, ja ensi vuonna luvassa on 200 miljoonan euron erillisrahoitus.
Orpon hallituksen investointiohjelma tuo kaivattua lisärahoitusta liikenneinvestointeihin noin 1,8 miljardin euron summalla. Ilo on kuitenkin lyhytaikainen, sillä valtion omaisuuden myynnillä rahoitettava investointiohjelma päättyy hallituskauden lopussa. Julkisen talouden haasteet varjostavat valtion budjettia, joten valtion budjettirahoitteista liikenneverkon kehittämismäärärahaa on samaan aikaan leikattu.
Väyläomaisuuden kehittämisen tulevaisuudennäkymät ovat tulevalla budjettirahoituksella karut. Valtion väyläomaisuuden arvo on noin 20 miljardia euroa. Valtion budjetissa väyläverkon kehittämiseen ja ylläpitoon on pitkällä aikavälillä budjetoitu vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Tästä väyläverkon kehittämiseen kohdistuisi vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, joka on vain noin 2,5 prosenttia väyläomaisuuden arvosta.
Liikenneverkon rahoitusta haastavan yhtälön ratkaisemista ei helpota poliittinen päätöksenteko liikennehankkeista. Suurista, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavista uusista liikennehankkeista, kuten miljardiluokan investoinneista uusiin ratakäytäviin, on toki perusteltua päättää poliittisesti. On kuitenkin aiheellista pohtia, onko mielekästä viedä eduskuntaan päätettäväksi myös pienien kehittämishankkeiden toteutus. Väylävirasto voisi yli 400 henkilötyövuoden asiantuntemuksellaan priorisoida ja toteuttaa kehittämishankkeet.
Ratkaisua liikenneverkon pitkäjänteiseen rahoitukseen on haettu 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, joka hyväksyttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Ohjelma näyttää kuitenkin muotoutuvan hallituskausittain päivitettäväksi ja sitoutuminen pitkäjänteiseen ohjelmaan on ollut laimeaa.
Keskuskauppakamari on esittänyt ratkaisuksi väyläverkon hallintaan valtion tieverkon yhtiöittämistä, jolloin valtion verkkoyhtiölle ohjattaisiin tienkäyttömaksuina osa liikenteestä kerätyistä, lähes 4,5 miljardin euron verotuloista. Valtionyhtiöllä olisi erityistehtävänään tieverkon ylläpitäminen ja kehittäminen. Saavutettavuuden lisäksi tärkeitä tavoitteita ovat liikenneturvallisuuden parantaminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen.
Valtionyhtiö voisi käyttää väyläomaisuudesta kertyvää vahvaa tasettaan lainoittamaan liikenneinvestointeihin tarvittavaa rahoitusta. Tärkeät, taloudellisesti kannattavat hankkeet voitaisiin toteuttaa etupainotteisesti vuosien odottelun sijaan. Liikenneverkon kehittämisinvestoinnit kohdistettaisiin liikennetaloudellisin ja liiketaloudellisin perustein painottaen niitä kehittämiskohteita, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetustarpeiden ja kansalaisten liikkumistarpeiden kannalta tärkeimpiä.
Hanna Kalenoja
Liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija
Keskuskauppakamari