Riikka Mäkinen, KPMG Oy Ab
Ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan myös yritysten aktiivisia toimia. Menestyvä tulevaisuuden yritys rakentuu kestävälle liiketoiminnalle, joka hyödyttää yrityksen itsensä lisäksi myös ympäristöä ja ympäröivää yhteiskuntaa.
Yritysvastuu ja ESG (Environmental, Social, Governance) ovat aiempaa vahvemmin osa yritysten liiketoimintaa jo lisääntyvän lainsäädännönkin myötä: EU:lla on ollut ja on edelleen meneillään useita kestävyyteen liittyviä sääntelyhankkeita. Jatkossa myös pienemmiltä yrityksiltä odotetaan entistä kattavampia kestävyystoimia.
Ajankohtainen, jo voimassa oleva kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) esimerkiksi tuo aiempaa pienemmät yritykset lakisääteisen kestävyysraportoinnin piiriin. Ensimmäiset yhtiöt raportoivat uudet tiedot jo tämän vuoden tilikaudesta, mutta suurin osa direktiivin piirissä olevista yrityksistä raportoi vuoden 2025 tai vuoden 2026 tilikaudesta alkaen.
Direktiivin alaisissa ESRS-standardeissa on yli 1000 datapistettä, joista yritykset kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin avulla rajaavat yritykselle olennaiset raportoitavat tiedot. Kestävyystiedot julkaistaan toimintakertomuksen yhteydessä ja niiden varmentaminen on pakollista. CSRD edellyttää yrityksiltä raportointia myös arvoketjussa ilmenevistä kestävyysriskeistä, -vaikutuksista ja -mahdollisuuksista, joten direktiivin soveltamisalan ulkopuoliset yrityksetkin voivat saada kestävyysraportointiin liittyviä tietopyyntöjä.
Tulossa lienee myös laajaa mediahuomiota saanut yritysvastuudirektiivi (CSDDD), joka sai muutettuna määräenemmistön tuen Coreperissa 15.3.2024. Tullessaan voimaan direktiivi asettaa suurille yrityksille huolellisuusvelvoitteen: yrityksillä tulee olla asianmukaiset prosessit sekä omasta että vakiintuneiden liikekumppaneiden toiminnasta aiheutuvien haitallisten ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten tunnistamiseen, ehkäisemiseen, lieventämiseen ja pysäyttämiseen. Välillisvaikutuksen myötä myös tämä direktiivi vaikuttaa sen alaisten yritysten ohella moniin pienempiinkin yrityksiin, joten siihenkin on jo hyvä varautua.
Lainsäädäntö määrittää minimitason, johon sen velvoittamien yritysten on vähintään yllettävä. Kestävä liiketoiminta on kuitenkin muutakin kuin lain vaatimusten toteuttamista ̶ se voi olla myös yrityksen olennainen menestystekijä, yhteisen hyvän edistämisen ohella. Kestävällä liiketoiminnalla voi saavuttaa huomattavia taloudellisia ja kilpailuetuja, kuten sijoittajien ja liikekumppaneiden luottamusta, uusia liikekumppaneita ja innovaatioita, edullisempaa rahoitusta, asiakas- ja työntekijäuskollisuutta sekä positiivista yrityskuvaa.
Yritysvastuu ja ESG-sääntely nousevat tulevaisuudessa entistäkin merkittävämpään asemaan yritystoiminnassa yritysten menestyksen määrittäjinä ja rahoituksen saannin edellytyksenä. Siksi on tärkeää panostaa yrityksen kestävyystyön kehittämiseen. Apua alkuun ja matkan varrelle voi olla hyvä hankkia, mikäli yrityksessä ei (vielä) ole kestävyysasioihin perehtyneitä henkilöitä.
Riikka Mäkinen
Legal Counsel, varatuomari
KPMG Oy Ab