Kari Tuomala (oikella) kertoi, mitä Merus Powerin syntyminen suoraan globaaliksi yritykseksi tarkoitti käytännössä. Antti Niemelä OP Yrityspankista analysoi kansainvälisten toimitusketjujen murrosta. – Toimitus- ja hankintaketjuja on arvioitu ennen tehokkuuden ja kustannusten näkökulmasta, mutta nyt vastuullisuus ja kestävyys ovat entistä tärkeämpiä kriteerejä, hän sanoi.
Kokonainen päivä kannustavaa puhetta kansainvälistymisestä, ohjelmaa kahdessa salissa ja kuhinaa yhteistyökumppanien basaarilla. Pirkanmaan Vientipäivä osoitti olevansa edelleen ulkomaankaupan ykköstapahtuma.
Tampereen kauppakamarin jäsenille suunnattu, komean paluun tehnyt tapahtuma kokosi yhteen 170 vienti- ja tuontikaupan parissa työskentelevää henkilöä pirkanmaalaisista yrityksistä. Tarjolla oli ajankohtaisinta tietoa Venäjän-pakotteista, vastuullisuudesta, uusimmista EU-velvoitteista, EU:n vapaakauppaneuvottelujen nykytilasta ja Suomen mahdollisuuksista USA:n markkinoilla unohtamatta tietenkään yritysten kansainvälistymistarinoita. Niitä kertoivat Pirkanmaan vientipalkinnon vuosi sitten pokannut Merus Power Oyj ja saksankielisessä Euroopassa kasvava Gofore Oyj.
Ulkoministeriön pakotetiimiä johtava Pia Sarivaara teki katsauksen Euroopan unionin pakotepolitikkaan. EU:n edellinen, 11. Venäjän-pakotepaketti tuli voimaan viime kesäkuussa. Seuraava pakotepaketti on valmisteilla ja julkaistaan nähtävästi tämän vuoden lopussa. Se sisältää lisää vientikieltoja Venäjälle.
– Venäjä-pakotteiden asettamisessa on tahti hieman laantunut, koska toimeenpanolle on annettava aikaa, Sarivaara sanoi.
– Venäjä-pakotteet ovat laajoja ja vaativat niin ikään laajaa viranomaisten osallistumista, yhteistyötä ja varmistamista, että tulkinnat EU-jäsenmaissa ovat yhtenäiset. Pakotetiimi tekee kansainvälistä yhteistyötä EU-jäsenmaiden, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Yhteistyötä on tiivistetty myös Yhdysvaltojen kanssa.
Pakotteilla on ollut vaikutusta. Ilman niitä Venäjällä olisi arviolta 400 miljardia USA:n dollaria enemmän varoja sotakoneistonsa rahoittamiseen. Pakotteet ovat heikentäneet ruplaa sekä rapauttaneet maan talouden perustaa ja puskureita.
UM:n pakotetiimin tehtäviin kuuluu pakotteiden oikeudellinen tulkinta ja kansallisen toimeenpanon koordinointi sekä poikkeuslupahakemusten käsittely. Yrityksiä neuvotaan ahkerasti.
– Aiempiin vuosiin verrattuna yhteydenotot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Kysymyksiä tulee päivittäin, ja eniten halutaan tietää maksuliikenteestä Venäjälle, mitä tuotteita voi viedä edelleen ja miten vientikieltoja käytännössä sovelletaan. Lisäksi pyydetään apua pakotteiden kiertämisen tunnistamisessa, Sarivaara luettelee.
Yritysten tiedontarpeita tyydyttääkseen pakotetiimi julkaisee marraskuussa pakotteiden peruskurssin, joka sisältää perustietoa pakotteista ja niiden tulkinnasta. Ulkoministeriö tiedottaa asiasta lähiaikoina.
Pia Sarivaara sivusi Helsinki-hallin (entinen Hartwall-areena) nykytilaa. Useat tahot ovat olleet kiinnostuneita hallin ostamisesta.
– Tämänhetkisestä kauppaneuvottelujen tilasta meillä ei ole tietoa, mutta jos kaupasta päästään sopimukseen, kyseessä on pakotelistatun omistajan hallussa olevan yhtiön osakkeiden myynti. Normaalisti ulkoministeriö olisi voinut myöntää poikkeusluvan kaupalle. Nyt sen myöntäminen ei ole enää suomalaisviranomaisten käsissä, sillä myyntiä koskeva määräaika EU:n pakoteasetuksessa meni umpeen toukokuun lopussa. Tarvitaan siis EU:n päätös pakoteasetuksen muuttamisesta, Sarivaara selvitti.
Pia Sarivaara kertoi, että Suomi erottuu EU-maiden joukossa tehokkaana pakotteiden toimeenpanijana. – Yritysten pakoteosaaminen on avainroolissa. Tiedontarve on valtava, joten julkaisemme lähiaikoina yrityksille pakotteiden peruskurssin.
”Kioskista maailmalle”
Sähkön laatu- ja varastointiteknologiaan erikoistuneen Merus Powerin toimitusjohtaja Kari Tuomala kertasi yhtiön vaiherikasta syntyä ja kasvutarinaa. Yritys on born global, globaaliksi syntynyt, sillä sen sähkön laatua parantaville ratkaisuille ei ollut kotimarkkinaa.
– Ensimmäinen toimituksemme oli Taiwaniin, toinen Kiinaan, kolmas Englantiin. Kioskista painettiin pitkin maailmaa. Haettiin kauppaa sieltä mistä sitä oli saatavissa ja kaikki kontaktit otettiin hyötykäyttöön. Se oli kovaa hommaa, mutta loi jatkoa varten hyviä elementtejä. Nykyään pystymme jo valikoimaan liidejä ja markkinat, joille pyrimme.
Tuomala sanoi, että Merus Power on hyvä esimerkki suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä, julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistävästä konseptista, joka toimii ja tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Yhtiö sai alkuvaiheessaan tukea Ely-keskuksesta, Finnveralta ja Tekesistä.
– Tuotekehitystä, joka on toimintamme pohja, teimme aluksi oman pääoman ja lainarahan yhdistelmällä. Tekes ja Finnvera ja myöhemmin myös Nordea tulivat mukaan. Nordean silloinen pankinjohtaja teki väitöskirjaa vakuudettomien yhtiöiden rahoittamisesta. Olimme selkeästi win-win-tilanteessa, sillä Merus oli tutkijalle case-yritys. Tällainen ei varmastikaan olisi enää mahdollista, sillä tekoäly ei erota helmiä sikojen joukosta, Tuomala sanaili.
Harri Mansikkamäki toivoo osaamisen vientiin entistä parempia rahoitusinstrumentteja.
Gofore kasvaa kansainvälisesti
Parikymmentä vuotta sitten perustettu Gofore Oyj on kasvanut viime vuodet rivakasti. Yhtiö tunnetaan erityisesti julkishallinnon digitaalisten ratkaisujen toimittajana. Toinen tukijalka on asetettu älykkään teollisuuden ratkaisuihin.
– Gofore on yksi suurimmista Suomessa, ja Suomi säilyy kotimarkkinana. Vaikka alalta on kuulunut viime kuukausina huonojakin uutisia, näemme, että tehtävää riittää. Digitalisaatio ei ole valmis, sanoi yhtiön kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Harri Mansikkamäki.
– Päämarkkinamme Euroopassa on saksankielinen Eurooppa, Saksa ja Itävalta. Missiomme on, että Suomi tunnistetaan digitalisaation kärkimaana ja maana, josta osaamista pystytään viemään muualle.
Mansikkamäki sanoo, että suomalaiset ovat ihan hyviä tavaroiden ja tuotteiden viejiä.
– Mutta tietotyön ja osaamisen viejinä emme ole yhtä hyviä. Finnveran ja muiden alan toimijoiden kanssa keskustellessani olen tuonut aktiivisesti esille, että meillä pitäisi olla osaamisen vientiin nykyistä parempia rahoitusinstrumentteja.
Gofore soveltaa kansainvälistyessään eri tapoja. Serve-clients-remotely on matalan riskin lähestymistapa.
– Etsimme asiakkuuksia ja palvelemme sopimuksen mukaisesti. On asiakkaita, joita emme ole koskaan tavanneet kasvokkain. Nämä eivät ole välttämättä isoja projekteja mutta antavat mahdollisuuksia toimia Suomen rajojen ulkopuolella.
– Toinen tapa on etsiä partnereita aktiivisesti. Kasvatamme partneriekosysteemiämme, ja olemme välillä itse partnerin roolissa saadaksemme jalansijaa ja tunnettuutta määrätyltä markkinalta.
– Kolmantena keinona on mennä määrättyyn markkinaan, perustaa toimisto ja ryhtyä hommiin. Edellisiin verrattuna se on raskas ja iso investointi. Gofore toimii nykyään Suomen lisäksi Virossa, Saksassa, Itävallassa, Italiassa ja Espanjassa. Saksa on Suomen lisäksi toinen päämarkkinamme.
Neljäs tapa on ostaa yritys. Tätäkin Goforessa on tehty aktiivisesti.
– Puolet kasvustamme on tullut yritysostoista, joita on tehty yhdeksän vuodesta 2017 alkaen. Yritysostolla voi nopeasti kasvattaa läsnäoloaan ja markkinaansa. Teemme paljon työtä oikeanlaisen, meille sopivan yrityksen löytämiseksi. Yhteisen tekemisen meiningin löytyminen on tärkeää.
– Goforen Suomen ulkopuolinen liikevaihto on ollut vajaat kymmenen prosenttia koko liikevaihdosta. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla se oli noussut 16 prosenttiin. Suunta on oikein hyvä, Mansikkamäki sanoi.
Muutaman vuoden tauon jälkeen paluun tehnyt vientipäivä veti tuvan täyteen. Myös viereinen sali pullisteli väkeä Tullin suosituissa koulutuksissa.
Yhteistyökumppanien basaarilla oli vilinää.
PwC Suomen Aku Korhonen selvitti EU hiilirajamekanismin CBAM:in sisältöä.
Ella Keränen (oikealla) ja Ville Salonen Asianajotoimisto Magnussonista avasivat tavaramerkkisuojaa. Kumppanibasaarilla neuvontaan osallistui myös Jenni Ylänen.
Anna Pereira (vasemmalla), Laura Sairanen ja Terhi Kipinä Tampereen korkeakouluyhteisöstä muistuttivat, että yritys voi kansainvälistyä helposti kansainvälisten opiskelijoiden avulla. Tampereen kauppakamarilla ja Tampereen ammattikorkeakoululla on esimerkiksi yhteinen Kutsu kv-opiskelija kylään -kampanja, jossa tutustutaan toisiinsa rauhassa ilman työllistämisen velvoitetta.
TAKKin koulutuspäällikkö Soile Mäkiranta ja Op Yrityspankin Antti-Pekka Männistö olivat yhtä mieltä siitä, että vieraskielinen työntekijä ja koko työyhteisö tarvitsevat tukea ja koulutusta.
Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen