Ilves lisää jääkiekon yhdenvertaisuutta: ”kiekko kuuluu kaikille”


Tampereella jääkiekkoa kehitetään kaikkien lajina. Special Hockeyn harrastustoimintaan kuuluvat myös turnaukset. Kuva Aarno Vuorinen.

Tampereen Ilveksessä ajatellaan, että jääkiekosta riittää kaikille. Seura perusti viime keväänä erityisryhmien Special Hockey -joukkueen, ja tästä syksystä lähtien Ilveksessä on pelattu liikuntavammaisten parajää­kiekkoa.

– Lajin yhdenvertaisuuden lisääminen on linjattu Ilveksen strategiaan Kiekko kuuluu -kaikille -teemalla. Pyrimme luomaan mahdollisuuksia myös heille, jotka eivät pysty osallistumaan tavalliseen joukkuetoimintaan, Ilves ry:n jääurheilujaoston toiminnanjohtaja Hannu Toivo sanoo.

– Ilves haluaa kehittää jääkiekkoa kaikkien lajina. Se sopii niin erityisryhmille kuin tavallisille harrastajille, jotka haluavat kehittää lajitaitojaan ja huolehtia hyvinvoinnistaan.

Special Hockey -toiminta on suunnattu lapsille ja nuorille, joilla on esimerkiksi lievä tai keskivaikea kehitysvamma, ADHD, Aspergerin oireyhtymä, psykososiaalisia tai motorisia haasteita, jalkaortooseja tai kuulovamma.

– Special Hockey -toiminnalle oli Tampereella kova kysyntä. Aloitimme toiminnan viime keväänä näkyvästi esittäytymällä Ilves-Lukko-pelitapahtumassa. Mukaan ilmoittautui saman tien kymmeniä harrastajaksi haluavaa, kertoo erityisryhmien kiekosta aloitteen Ilvekselle tehnyt Tommi Lundgren. Hän oli perustamassa samanlaista toimintaa myös Poriin Ässiin muutama vuosi sitten.

Kokeiluna alkanut toiminta on vakiintunut tänä syksynä. Mukana on reilut parikymmentä lasta ja nuorta. Harjoituksia ohjaa lapsesta asti jääkiekkoa pelannut ja junnukiekkoilijoita pitkään valmentanut Tommi. Hänen työparinaan on Special Hockey -joukkueenjohtaja Tanja Lundgren. Taustajoukoissa on lisäksi pelaajien avustajia ja iso joukko vanhempia

Tommi Lundgren työskentelee kehitysvammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Tanja Lundgren on lastensuojelun ammattilainen ja Kissanmaan Perhetukikeskuksen johtaja. Molemmat ovat luonnollisesti suuria kiekkoilun ystäviä.

– Special Hockey -toiminta antaa vastapainoa työlleni, sillä ison yksikön johtaminen ja hallinnollinen työ ovat kaukana lasten ja nuorten kanssa tehtävästä perustyöstä, Tanja sanoo.

– Jääkiekko on hieno laji, ja tällainen toiminta on todella palkitsevaa. Tavoitteet kohtasivat, kun Ilves antoi puitteet ja tuen toiminnan aloittamiselle, Tommi lisää.

Pelaamisen iloa lapsille, vertaistukea vanhemmille

Joukkue kokoontuu Sentteri-jäähallissa Kaukajärvellä. Väkeä käy harjoituksissa paljon, sillä myös pelaajien vanhemmat ovat ottaneet toiminnan omakseen.

– He ovat Special Hockeystä yhtä innostuneita kuin jälkikasvunsa. Moni oli ajatellut, ettei oma lapsi tai nuori pääse koskaan kokemaan kiekkoilua, ja nyt se onkin mahdollista vammasta, diagnoosista tai muusta haasteesta huolimatta. Joukkueen ympärille on kasvanut vertaisverkosto vanhemmille. Käytävällä puhutaan kaikesta ja jaetaan arjen selviytymisvinkkejä, Tanja ja Tommi kertovat.

Harjoitusten järjestämisessä käytetään luovuutta. Koska pelaajat ovat iältään 5–25-vuotiaita, joukkue jaetaan kahteen ikäryhmään, jotka pelaavat kaukalossa omilla puoliskoillaan. Keskialue varataan pelaajille, jotka eivät osallistu kumpaankaan ryhmään.

– Meille saa tulla mukaan, vaikka ei pystyisi autismin tai muun syyn takia osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Keskialueella on tavallaan reenit reenien sisällä. Siellä voi tehdä asioita omalla twistillä, Tommi Lundgren kuvaa.

Special Hockey -toiminnalla on samoja tavoitteita kuin juniorikiekkoilulla yleisesti. Se pyrkii kehittämään pelaajien oma-aloitteisuutta, toiminnallisuutta ja toisten huomioonottamista. Harjoitteluun haetaan lisämotivaatiota järjestämällä otteluja ja turnauksia muiden erityisryhmien kiekkoa järjestävien seurojen kanssa. Vastaavaa toimintaa on ainakin TPS:ssä, Ässissä, Lukossa ja Kärpissä, ja pääkaupunkiseudulla pelaa eri seuroista koottu yhteisjoukkue.

​​​​​​​– Otteluissa tavoittelemme tietenkin voittoja, mutta tärkeintä on, että kaikki saavat mahdollisuuden pelata, sillä kiekko kuuluu kaikille, Lundgrenit muistuttavat.


Tamperetta sanotaan kiekon pääkaupungiksi, mutta ilman parajääkiekkojoukkuetta se ei olisi nimensä veroinen. Ilveksen tiimi Hannu Toivo (vas.), Tommi Lundgren, Nemo Pajula ja Tanja Lundgren tekevät työtä jääkiekon yhdenvertaisuuden puolesta. Kuva Päivi Eskelinen.

Nemo Pajulan tähtäimessä paikka Paraleijonissa

Nemo Pajulan loukkaantuminen vakavasti lokakuussa 2022 Ilveksen alle 18-vuotiaiden jääkiekon SM-sarjan ottelussa muistetaan hyvin Tampereella. Nuorukainen lensi taklauksessa rajusti vasten laitaa, jolloin häneltä murtui kaksi selkänikamaa. Vuoden kuluttua tapahtuneesta hoitojen ja kuntoutuksen jälkeen on varmistunut, ettei Nemon kävelykyky palaudu.

Nokia Arenan aulaan saapuu energinen ja positiivinen nuori keltavihreään sävytetyssä pyörätuolissa.

– Voin hyvin. Käyn kuntoutuksessa kerran pari viikossa, punttisalilla 3–4 kertaa viikossa, ja sunnuntaisin on kiekkoreenit. Sitten on muuta häppeningiä ja kouluakin pitää käydä. Elän tavallista nuoren miehen elämää, Tredussa urheilumerkonomiksi opiskeleva Nemo kertoo.

Ilveksen parajääkiekkotoiminnan alullepanija on fysioterapeutti Eveliina Markovaara. Laji oli ehtinyt jo hiipua Tampereella, kunnes Markovaara otti yhteyttä Ilveksen Hannu Toivoon. Sillä seurauksella Ilves kokosi tälle kaudelle parajääkiekkojoukkueen. Siihen kuuluu 12 rekisteröitynyttä pelaajaa.

– Toiminta on vielä alussa, mutta sitä kehitetään. Tavoitteena on nostaa Ilves parajääkiekon SM-sarjaan, Toivo kertoo.

Parajääkiekon SM-sarjassa on tällä kaudella neljä joukkuetta, ja sarjaa pelataan turnausmuotoisesti viikonloppuisin. Nemo harjoittelee Ilveksessä mutta pelaa välillä lainalla riihimäkeläisessä Kiekko-Nikkareissa.

Nemon kilpailuhenki on kova.

– Faija löi minulle luistimet jalkaan kolmevuotiaana. Kahta Kooveessä kulunutta kautta lukuun ottamatta pelasin koko ajan Ilveksessä yhteensä 12 vuotta ennen loukkaantumistani.

– Haluan olla voittamassa Ilvekselle parajääkiekon Suomen mestaruuden, hän naulaa tavoitteen.

SM-kilpasarjan lisäksi parajääkiekossa on maajoukkuetoimintaa. Nemo on ollut jo mukana Paraleijonien maajoukkueleireillä. Seuraava leiri on joulukuussa.

– Tähtään paikkaan parajääkiekon maajoukkueessa ja olympiajoukkueessa. Suomi on tässä lajissa vielä pieni maa, mutta haaveeni on olla nostamassa Suomi paralympialaisiin, hän sanoo.

Ilveksen Special Hockey -toiminta ja ­parajääkiekko esittäytyvät yleisölle Nokia Arenassa 18.11. ennen
Ilves–SaiPa-peliä.

Teksti Päivi Eskelinen

 

Scroll to Top