Keijo Hämäläinen (oikealla) ja Jarmo Takala näkevät yliopistomaailmassa ilonpilkahduksia, mutta myös huolenaiheita. Perusrahoituksen riittävyyden kanssa kamppaillaan, mutta ensi vuodelle tutkimus-, kehitys- ja innovaatio TKI-toimintaan olisi tulossa 280 miljoonan euron rahoituslisäys. TKI-rahoituslain mukaan valtio investoi tämän summan, jos elinkeinoelämältä onnistutaan keräämään tuplasti saman verran. Hämäläisen mukaan Tampereen yliopisto on paalupaikalla valmis aloittamaan keräämisen, mutta viime aikojen talousennusteet herättävät huolta. Jos talous kääntyy taantumaan, yritysten investointimahdollisuudet vähenevät. – Iloa tuottaa Tampereen yliopiston onnistuminen EU-hankehauissa, joista kotiutimme pelkästään viimeisellä hakukierroksella yli 17 miljoonaa euroa. Tampereen yliopisto sai aiempaa enemmän myös hankkeiden koordinointivastuita, Takala kertoo.
Jarmo Takala on valittu Tampereen yliopiston yhteistyöverkostoista ja kumppanuuksista vastaavaksi vararehtoriksi. Hän aloittaa tehtävässä ensi vuoden alussa.
Yhteistyöverkostoista ja kumppanuuksista vastaavan vararehtorin tehtävä on Tampereen yliopistossa uusi. Sen perustaminen on osa laajempaa järjestelyä, jolla systematisoidaan yliopiston ulkoista yhteistyötä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävää toimintaa.
Uuden vararehtorin tehtävän myötä provostin tehtävä lakkautetaan ja provostille kuuluneita tehtäviä jaetaan rehtorin ja kolmen vararehtorin kesken. Provosti on toiminut dekaanien esihenkilönä ja tutkimuksen ja koulutuksen akateemisena rehtorina. Tehtävää on hoitanut viime vuodet Jarmo Takala.
Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen sanoo, että uudella vararehtorin tehtävällä vastataan yhteiskunnan odotuksiin.
– Yliopisto on tehnyt yhteiskunnallista yhteistyötä ennenkin, mutta se on ollut usein pistemäistä ja henkilösidonnaista. Nyt toiminnasta tehdään strateginen kokonaisuus, jolla on rehtoritason omistaja ja jonka onnistumista seurataan ja mitataan.
Tampereella on vahva, vuosikymmenien yhteistyöperinne muun muassa sairaanhoitopiirin, kuntien, kolmannen sektorin, ministeriöiden ja yritysten kanssa. Tätä työtä halutaan syventää luomalla malli, jolla tiedekuntien ja yksiköiden toiminnan vaikuttavuutta tehdään entistä näkyvämmäksi.
– Pyrimme yksittäisten, irrallisten tutkimushankkeiden sijaan pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kun tähän asti toiminnassa on painottunut tilaus- ja palvelututkimus, otamme käyttöön yliopiston koko tuotevalikoiman. Osaamistarpeisiin vastaaminen tuodaan esiin täydennyskoulutusta laajemmin esimerkiksi paketoimalla pieniä koulutuskokonaisuuksia jatkuvan oppimisen hengessä, Takala kuvaa.
Tiedekuntien dekaanit ovat jatkossa keskeisiä toimijoita. Tiedekuntien sisälle luodaan verkostoja, jotka rakentavat kumppanuuksia, keskustelevat ja jakavat osaamista keskenään.
– Toiminta yliopiston ja yhteiskunnan rajapinnassa tarvitsee yliopistoyhteisössä lisää näkyvyyttä, ymmärrystäkin. Keskustelua yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta on jatkettava.
Yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston toimintaa kehitetään entistä ennakoivammaksi.
– Olemme toki ennenkin seuranneet kumppanuustoimintaamme, mutta nyt otamme askelen entistä proaktiivisempaan suuntaan kokoamalla osaamistamme strategi-siksi kokonaisuuksiksi. Tällaista on esimerkiksi yliopiston tutkimus ja asiantuntemus sote-uudistuksen onnistumisessa, Hämäläinen sanoo.
Kauppakamari on silta elinkeinoelämään
Kauppakamaria Hämäläinen ja Takala kuvaavat tärkeäksi sillaksi elinkeinoelämään ja yritysverkostojen avaajaksi.
– Osallistumme korkeakouluyhteisönä laajasti Tampereen kauppakamarin valiokuntatyöhön. Itse olen ICT-valiokunnan jäsen, Takala sanoo.
– Kauppakamari on ollut mukana perustamassa Kampusklubia, joka ekosysteemityyppisenä on yliopistolle olennaista toimintaa tulevaisuudessa. Siinähän yritykset toimivat vuorovaikutteisesti keskenään, eivät yliopiston ehdoilla.
Sote-uudistuksessa tukemisen lisäksi Tampereen yliopistolla on annettavaa isojen murrosten, kuten tekoälyn, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen, hallintaan. Paikallisesti mahdollisuuksia on esimerkiksi konepajateollisuuden digitalisaatiossa, turvallisuusklusterin kehittämisessä ja siruteknologiassa, josta halutaan Tampereelle kansainvälinen huippukeskus.
Rehtorit muistuttavat myös Tampereen yliopiston kuulumisesta eurooppalaisten innovatiivisten yliopistojen ECIU-verkostoon (European Consortium of Innovative Universities).
– Kansainvälisen verkostomme avulla voimme vastata omaa osaamistamme laajemmin elinkeinoekosysteemin odotuksiin ja tarpeisiin. Kaikkea osaamistahan ei kannata rakentaa tänne vaan hankkia sitä eurooppalaisista verkostoista.
Jarmo Takala aloittaa yhteistyöverkostoista ja kumppanuuksista vastaavana vararehtorina 1.1.2024. Tätä ennen hän työskenteli Tampereen yliopiston provostina vuodesta 2019 alkaen. Tekniikan tohtori Jarmo Takala on toiminut aiemmin muun muassa Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) tutkimuksesta vastaavana vararehtorina, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan dekaanina ja tietokonetekniikan laitoksen johtajana, tutkimustehtävissä Nokia Research Centerissä ja VTT:llä sekä johtanut useita kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita yli 20 vuoden ajan.
Keijo Hämäläinen aloitti Tampereen yliopiston rehtorina 1. kesäkuuta 2023. Tätä ennen hän toimi Jyväskylän yliopiston rehtorina. Filosofian tohtori Keijo Hämäläinen on työskennellyt Helsingin yliopistossa vararehtorina, dekaanina ja fysiikan professorina. Hänen luottamustoimiinsa kuuluu muun muassa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n puheenjohtajuus vuosina 2020–21 sekä jäsenyydet Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran ja Suomen kulttuurirahaston hallituksissa.
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen