Kuvituskuva.
Päättyvä vuosi on ollut taloudellisesti – parin edellisen vuoden tapaan – poikkeuksellinen. Tulevaisuuden näkymät ovat nyt varsin heikkoja ja tällä on vaikutusta myös laadittaviin tilinpäätöksiin.
Alimman arvon periaate
Suomalaisessa tilinpäätöksessä noudatetaan pääsääntöisesti alimman arvon periaatetta. Tässä yrityksen omaisuus ja varat pitää hieman yksinkertaistaen arvostaa hankintamenoon, jälleenhankinta-arvoon tai todennäköiseen myyntihintaan sen mukaan, mikä näistä on alin. Tulevia tilinpäätöksiä tullaan tekemään tilanteessa, jossa omaisuuserien arvot ovat useamman nousuvuoden jälkeen kääntyneet joiltakin osin laskuun.
Vaihto-omaisuus
Pula raaka-aineista ja komponenteista nosti hyödykkeiden hintoja koronavuosina. Nyt vuoden 2022 loppupuolella talousnäkymien heikennyttyä joidenkin raaka-aineiden hintataso on kääntynyt laskuun. Jos varastossa on hyödykkeitä, joiden jälleenhankinta-arvo tai todennäköinen myyntihinta on hankintamenoa alempi, vaihto-omaisuus pitää KPL 5:6 §: mukaan arvostaa hankintamenoa alempaan jälleenhankinta-arvoon tai todennäköiseen myyntihintaan.
Tilinpäätöksen tekemisen yhteydessä vaihto-omaisuuden arvostamiseen onkin nyt syytä kiinnittää erityistä huomiota ja suurempien erien osalta on hyvä verrata hankintamenoa tilinpäätöshetken jälleenhankinta-arvoon ja myyntihintaan arvonalennustarpeiden selvittämiseksi. Koska kirjanpidon yleisiin periaatteisiin kuuluu kunkin hyödykkeen erillisarvostus, ei jonkin tuotteen arvonalennustarvetta voi ”paikata” toisen hyödykkeen arvon nousulla.
Varaston arvostamista ja mahdollisesti epäkurantteja tuotteita on etenkin näkymien heikentyessä arvioitava kriittisesti. Aika ei yleensä paranna vanhentuneiden ja mahdollisesti epäkuranttien tavaroiden tilannetta, ja kuranttiuden säännöllinen tarkastelu arvonalennuksineen on usein parempi vaihtoehto kuin arvonalennuksen siirtäminen vielä yhdellä vuodella.
Huomattavaa on myös se, että vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteet ovat verotuksessa periaatteessa samat, kuin kirjanpidossa eli kirjanpidossa tehty vaihto-omaisuuden arvonalennus on lähtökohtaisesti vähennyskelpoinen kulu myös verotuksessa. Verotus ei luonnollisestikaan määrää kirjanpidollista käsittelyä, mutta joskus arvonalennusten oikea-aikainen tekeminen olisi myös verotuksen näkökulmasta järkevää.
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien (aiemmin käyttöomaisuus) hyödykkeiden tai sijoitusten osalta KPL 5:13 § edellyttää arvonalennuksen kirjaamista, jos hyödykkeen tai sijoituksen tulevaisuudessa kerryttämän tulon arvioidaan olevan pysyvästi poistamatonta hankintamenoa pienempi. Pysyvien vastaavien arvoa ja arvostusta ei aina tarkastella samalla tarkkuudella, kuin esimerkiksi vaihto-omaisuuden ja arvo otetaan ikään kuin annettuna. Kuitenkin myös tällaisten sijoitusten, saamisten tai kiinteän omaisuuden osalta pitäisi kriittisesti arvioida tulevia tuottoja suhteessa tasearvoon ja tehdä tarvittaessa arvonalennus.
Jos arvonalennus tulee kirjattavaksi, on hyvä huomata, että pysyvien vastaavien arvonalennusten vähennysoikeus verotuksessa vaihtelee eri omaisuuslajien välillä ja käsittely verotuksessa on syytä varmistaa erikseen.
Arvopaperit
Monen hyvän sijoitusvuoden jälkeen vuosi 2022 on ollut arvopapereita omistaville yhteisöille haastava. Jos yrityksen omistamat arvopaperit kuuluvat verotuksessa muun omaisuuden tulolähteeseen, mahdolliset luovutustappiot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutusvoitoista. Jos yhtiölle on kuluvan tilikauden aikana syntynyt arvopapereiden myynnistä tappioita, on niiden verokäsittely syytä varmistaa pikimmiten yllätysten välttämiseksi.
Janne Sirkka
Partner, HT
Idman Vilén