Teemu Kumpulainen suosittelee suunnittelemaan omistusjärjestelyt hyvissä ajoin. Asiat pitäisi puhua selviksi varsinkin, jos yrityksessä on useita yrittäjiä ja he ovat eri-ikäisiä. PJ Maa tekee tyypillisesti 10–30 yrityskauppaa vuodessa. Taustalla työskentelevät analyytikko Laura Saukkola ja manageri Arttu Urkko.
Suomessa tehtiin viime vuonna ennätysmäärä yrityskauppoja sitten vuoden 2008. Talouselämä-lehden yrityskauppojen tietokantaan kirjattiin yli 700 yritysjärjestelyä.
Listassa ovat yrityskaupat, joissa siirtyvä liikevaihto on vähintään puoli miljoonaa euroa.
Kasvulle on useita syitä. Rahoitusta on ollut saatavissa kohtalaisin ehdoin, ja myös digitaalinen ja teknologinen murros vauhdittavat kaupankäyntiä. Yritysjärjestelyjä työkseen tekevä PJ Maa Partners Oy:n partneri Teemu Kumpulainen on lisäksi havainnut, että yritykset ovat entistä halukkaampia ostamaan toisia yrityksiä.
– Olemme yrityskaupoissa välillä myyjän ja välillä ostajan neuvonantajana, ja selvästi on nähtävissä, että ostajat liikehtivät aiempaa enemmän. Jos ennen koronaa kymmenestä meille tulleesta puhelusta yhdeksän oli myymässä ja yksi ostamassa, nyt karkeasti arvioiden kuusi on myymässä ja neljä halukkaita ostamaan, hän kertoo.
– Koronapandemia on saattanut kiihdyttää ilmiötä, samoin yrityskauppauutisoinnin yleinen lisääntyminen. Isot yritykset ovat ostaneet pieniä toimijoita iät ja ajat, mutta myös pienet yritykset ymmärtävät nykyään yrityskaupat kasvuvaihtoehtona. Kun seuraa erilaisia menestyjien listoja, kärkipaikoilla nähdään usein yrityksiä, jotka ovat vauhdittaneet kasvuaan yritysostoilla.
Korona ei ole hidastanut yrityskauppoja sitten pandemian alkamisen, jolloin kaupanteko hyytyi pariksi kuukaudeksi. Kumpulaisen mukaan toimialojen välillä on kuitenkin isoja eroja. Ravintola-, tapahtuma- ja matkailualan yrityksiä ei markkinoilla juuri liiku.
Useimmiten jatkaja löytyy
Jokainen yrityskauppa on yksilöllinen, mutta kauppojen taustalla on yhteisiä piirteitä. Kumpulainen kertoo, että tyypillinen asiakas on ikääntyvä yrittäjä, joka haluaisi kääntää uuden lehden elämässään. Taustalla voi olla väsymystä tai vähintään turtumista vuosikymmenien työrupeaman jälkeen.
– Kun yrittäjä ottaa meihin yhteyttä myyntiaikeissa, hän on saattanut pyöritellä asiaa mielessään jo hyvin pitkään. Kynnys asian ääneen sanomiselle voi olla korkea ja luopuminen saattaa synnyttää jopa häpeää.
Mediassa hehkutetaan isoista yrityskaupoista, mutta aniharva yritys yltää Woltin tai Supercellin kaltaisiin myyntisummiin.
– Yhtä hyvin alihankintaa tekevästä konepajasta tai siivousyrityksestä voi tehdä hyvät kaupat ja päästä näin nauttimaan työnsä hedelmistä. Kärjistäen sanottuna yrittäjän pitäisi ensimmäisen kerran miettiä yrityksen myyntiä jo sitä perustaessaan tai yrityksen ostaessaan. Vähintäänkin hänellä pitäisi olla käsitys mahdollisista vaihtoehdoista.
– Kun asiat tehdään suunnitellusti, jatkaja useimmiten löytyy. Vaihtoehtoisesti yritys voidaan ajaa alas hallitusti. Tärkeintä on -käsitellä luopuminen tarpeeksi ajoissa, jolloin se menettää dramaattisuuttaan ja siihen voi suhtautua rationaalisesti, Kumpulainen sanoo.
Kaksivaiheiset kaupat tavallisia
Yrityskaupan valmistelu alkaa arvonmäärityksestä ja yrityksen nykykunnon selvittämisestä. Samalla kartoitetaan mahdolliset tiedossa olevat potentiaaliset ostajat yhdessä yrittäjän kanssa.
– Hyvin usein jatkaja löytyy perhepiiristä. Management buyout -järjestelyssä ostaja löytyy yrityksen sisältä, ehkä johtoryhmästä, tai joku avainhenkilöistä on kiinnostunut jatkamaan. Yrityksen ulkopuolelta tuleva ostaja voi olla yrittäjäksi haluava yksityishenkilö tai saman toimialan yritys, joka haluaa tehdä yritysoston kasvaakseen.
– Lisäksi on pääomasijoittajia ja sijoitusyhtiöitä, jotka ovat nykyään aktiivisia. Arviolta joka kolmannessa Suomessa toteutettavassa yrityskaupassa osapuolena on sijoitusyhtiö.
Kumpulainen kertoo, että nykyään on -tavallista tehdä yrityskaupat kahdessa vaiheessa.
– Yrityksestä voidaan ostaa osuus, vaikkapa 70–80 prosenttia, ja lunastaa loput ja entinen yrittäjä pois myöhemmin sovitun ajan jälkeen. Tämäntyyppisiä järjestelyjä tehdään paljon, sillä ostajat ovat entistä riskitietoisempia.
– Entinen omistaja voidaan sitouttaa siirtymäajaksi monin eri tavoin. Yleensä hänen vastuunsa vähän pienenee, hän jatkaa vaikkapa yksikön johtajana. Huomionarvoista on, että entinen omistaja voi kirittää yritystä entistä kannattavammaksi, koska hänellä on vielä varallisuutta kiinni yhtiön osakkeissa.
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen