Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden markkinointia tai markkinoimattomuutta ruoditaan säännöllisin väliajoin erilaisilla foorumeilla. Se voi saada tilanteen tuntumaan lähes toivottomalta, mutta haluaisin lähettää positiivia terveisiä täältä dreijan ääreltä; paljon hyvää ja tuloksellista työtä tehdään monella saralla.
Mainostoimistotyön ehdottomasti innostavin tekijä on jatkuva uuden oppiminen erilaisista toimialoista ja asioista. Varmasti aika harvassa työssä puhutaan samana päivänä leijupolttokattiloista, glögistä ja Stingistä. Kaikella tekemisellä on kuitenkin yhteinen nimittäjä, joka nousee esille erityisesti sellaisten palveluiden, tuotteiden ja toimintojen kautta, joilla on tärkeä yhteiskunnallinen missio.
Missiovetoiset toimijat osoittavat kouriintuntuvimmalla tavalla sen, etteivät edes eettisimmät, ekologisimmat ja taloudellisimmat ratkaisut lyö läpi itsestään, vaikka ihmisten jalouteen ja kykyyn löytää kirsikat kakusta haluaisikin kovasti uskoa. Tarvitaan kohderyhmän ja markkinatilanteen ymmärtämistä, brändin muotoilua ja positiointia, tuotteistusta, viestikärkien hakemista, asiantuntevaa myyntiä sekä mieleenpainuvia, toimintaa aikaansaavia mainonnan ratkaisuja. Siis sitä työtä, jonka loppuratkaisuna on vanha kunnon halolla päähän -efekti. Se, että jokin innovaatio tai palvelu alkaa tuosta vain myydä itse itseään, tapahtuu enimmäkseen urbaaneissa legendoissa.
On tärkeää, että kaikki mitä markkinointiviesteissä sanotaan ja luvataan, on totta. Huippunopeaa ja ystävällistä asiakaspalvelua tai vegaanista krokotiilinnahkaa voi ehkä myydä hetken, mutta jos homma perustuu fuulaukseen, paljastuu totuus asiakkaille aika nopeasti ja kauppa tuskin sen jälkeen käy kovinkaan ripeästi. Se, että jokin asia valitaan viestikärjeksi tai kampanjan näkökulmaksi, ei tarkoita, että oltaisiin epärehellisiä. Se on puhtaasti biologiaa ja psykologiaa – ainut tapa saada ihmisen huomio asiaan ja muistamaan jotakin – vaikka taas kerran haluaisi uskoa ihmisten haluun ja kykyyn pysähtyä sykähdyttävän esseen ja huikeiden tuoteominaisuuksien äärelle ruuhkassa kymmentuntisen työpäivän jälkeen. Tässä kuvaan astuu viestihierarkia. Kun huomio on saavutettu ja asiakkaan keskittyminen siirtynyt haluttuun asiaan, voi lisätietoihin syventyä sopivalla hetkellä nettisivuilla tai puhelimessa asiakaspalvelijan kanssa.
Sitten luvattuihin terveisiin. Näemme Kaskessa joka päivä upeita esimerkkejä siitä, miten teknologiateollisuudesta ja IT-yrityksistä yhteiskunnallisiin toimijoihin – konkreettisesti paperikoneista avustusjärjestöihin – löytyy halu ymmärtää asiakasta ja kohderyhmää entistä paremmin, vastata tarpeisiin yksittäisen ihmisen tasolta globaaleihin haasteisiin, muotoilla palveluita sekä kertoa tästä kaikesta selkeällä ja kiinnostavalla tavalla. Ja mikä parasta, tuloksia syntyy.
Ainahan voitaisiin tehdä enemmän ja vikkelämmin, mutta toivottomalta tilanne ei missään nimessä näytä. Suomalaisessa markkinoinnissa tapahtuu myös hyviä asioita.
Hanna Salo
copywriter & viestintäasiantuntija,
Kaski Agency