Toimitusjohtaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari.
Tulevissa aluevaaleissa valittavat valtuutetut ovat tärkeässä roolissa. He ratkaisevat sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen. Valtuutetut päättävät muun muassa monituottajamallin käyttöönotosta, palvelusetelien hyödyntämisestä sekä rakennettavasta palveluverkosta ja budjetista.
Toisin kuin usein julkisuudessa on annettu ymmärtää, sote-uudistuksen tavoitteet palveluiden saatavuuden ja laadun parantamisesta sekä kustannuskasvun hillitsemisestä ovat saavutettavissa. Jotta tavoitteet toteutuisivat, aluevaltuustojen täytyy hyödyntää kaikki käytettävissä olevat resurssit optimaalisella tavalla sekä uudistaa päätöksentekokulttuuria. Oleellista on myös oivaltaa rahoitusrakenteen muutos suoriteperusteisesta tarvevakioiduksi ja yleiskatteelliseksi.
Hyvinvointialueen palvelustrategia on kaiken keskiössä. Siinä linjataan, miten palvelut järjestetään, tuotetaan ja rahoitetaan. Strategiassa määritellään tavoitteet palveluiden saatavuudelle, laadulle ja kustannuksille. Siinä annetaan meille realistinen palvelulupaus – huomatkaa, realistinen!
Palvelustrategissa määritellään, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä hankitaan yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Hyvinvointialueen valinnat palvelujen tuotantotavasta on tehtävä palvelustrategian ja kustannusvertailun perusteella. Oman palvelutuotannon yksikkökustannukset täytyy olla selvillä, jotta oikeudenmukaiset ja kestävät vertailut sekä päätökset eri tuotannontapojen välillä voidaan tehdä.
Lainsäädäntö edellyttää asiakaspalautteen systemaattista keräämistä ja datan hyödyntämistä. Tämän tulee kannustaa jatkuvaan palveluiden saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseen.
Palveluiden ja niiden laadun määrittäminen luo edellytyksiä tiedolla johtamiseen. Arkipäivän johtamisessa ja työnohjauksessa strategisten tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea mittaamalla laatua ja kehittämällä kustannuslaskentaa yhdessä koko työyhteisön ja sidosryhmien kanssa.
Hyvinvointialueen hankkiessa palveluita kannattaa kilpailutusten lisäksi hyödyntää palveluseteleitä. Ne ovat hyviä työkaluja hoitojonojen purkuun sekä hoidon ja hoivan laadun kehittämiseen. Palveluseteli on kustannustehokas väline ja kannustaa kilpailemaan laadulla. Se olisi otettava käyttöön aina, kun palvelun hankinta yksityiseltä sektorilta on samanhintaista tai edullisempaa. Palvelusetelin arvo on oikein määritelty silloin, kun myös julkinen palvelutuottaja pystyy sillä tuottamaan kyseisen palvelun.
Äänestä valtuutettua, joka tekee uudistusta meille palvelunkäyttäjille ja meidän tarpeisiimme – ei hallintoa tai politiikkaa varten.
Antti Eskelinen
toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari
Hyvää lisätietoa aiheesta löydät täältä.