Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund (vas.), Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki ja kauppakamarin johtaja Peer Haataja arvioivat, että vaikka kasvu hidastuu, se ei ole katastrofaalista. – Suomessa potentiaalinen pitkäaikainen kasvu on prosentin luokkaa, Kotamäki muistutti.
Pirkanmaan talousfoorumissa luettiin talousluvut menneeltä vuodelta ja tarkasteltiin alkuvuoden 2019 tilannetta.
– Plussalla ollaan vielä, vaikka talousennusteita alaspäin reivataankin, kiteytti Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund.
Talousfoorumissa julkistettu Pirkanmaan talouskatsaus 2019 kertoo, että yksityisellä sektorilla toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia ja kohosi ennätyslukemiin, yhteensä 33,7 miljardiin euroon.
Teollisuus porskutti. Kokonaisliikevaihtoa eniten kerryttivät teollisuuden toimialat 11,7 miljardin liikevaihdollaan, se on 35 prosenttia koko maakunnan liikevaihdosta. Erityisen hyvä vuosi oli teknologiateollisuudessa, jossa vuosikasvua oli 8,2 prosenttia. Sen vientiliikevaihtokin kasvoi 12,6 prosenttia vuonna 2018.
Tukku- ja vähittäiskaupan osuus oli 8,9 miljardia, palveluiden 6,9 miljardia. Rakentamisen liikevaihto oli 3,5 miljardia. Tietojenkäsittelypalvelutkin menivät hyvin kaupaksi, niiden liikevaihto lähestyy jo miljardia euroa.
Suhdannetilanteesta Tampereen kauppakamarin jäsenyrityksissä kertovan Pirkanmaan yritysbarometrin II/2019 mukaan liikevaihtonsa lokakuussa 2019 arvioi suuremmaksi edellisvuoteen verrattuna 53 prosenttia vastanneista, kun syksyllä 2018 määrä oli 62 prosenttia.
– Tämä vuosi mennään todennäköisesti vielä jälkikaasulla kasvuun. Ensi vuoden alku näyttää, saadaanko uutta vauhtia talouteen. Positiivista on, että vielä reilusti yli puolet jäsenyrityksistämme katsoo liikevaihdon kasvavan tai säilyvän ennallaan. Toisaalta pitkään kasvun tulppana olleet työvoiman saantiongelmat eivät enää pahene, riittämätön kysyntä sen sijaan nostaa päätään.
Ei auta raha eikä rukous
Osaajapula ei tosin ole poistumassakaan, arvioi Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen, ja samaa mieltä olivat kahden yrityspaneelin edustajat.
– Rakennusalan rekrytointi on Pirkanmaalla helppoa täällä olevien oppilaitosten ansiosta, mutta pääkaupunkiseudulla tekijöitä ei saa edes rukoilemalla, sanoi Pohjola Rakennuksen varatoimitusjohtaja Miika Oksanen ja IT-alaa edustavan EverTechin toimitusjohtaja Jopi Parviainen komppasi:
– Me haemme moniosaajia, eikä heitä saa edes rahalla. Iso ongelma on, että huippukoodarit valuvat Suomesta ulos.
Pyroll/Takon Kotelotehtaan yksikönjohtaja Jussi Timo kertoi hyvän Tredu-yhteistyön pitävän rekrytointiongelmat kurissa, toistaiseksi.
– Kasvamme kyllä reippaasti, mutta samalla tehostamme toimintaa. Jatkossa voi olla, että kiinnostus pakkausteollisuuden ammatteihin ja alaan vähenee, ja eläkkeelle lähtevien tilalle on väkeä koulutettava itse.
Adecco Finlandin Business Manager Teemu Vuorinen arvioi, että yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja työhallinnon kesken on parantunut, mutta ehkä myös rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritykset voisivat olla nykyistä tiiviimmin yhteistyössä mukana.
Startup-panelistitkin tunnistivat rekrytointiongelmat, niistä suurimpana on…
– … koodareiden saatavuus, vastasi NurseBuddyn toimitusjohtaja Simo Hännikkälä.
– Koodareiden saatavuus ehdottomasti, mutta tarvitaan kipeästi myös juniori-ikäisiä myyjiä, jotka ymmärtävät substanssista jotain: ovat asian päällä ja osaavat myydä. Tällaisia koulutettuja ihmisiä ei ole, vastasi LessonAppin toimitusjohtaja Ellimaija Ahonen.
Dreamloop Gamesin toimitusjohtaja Joni Lappalainen huomautti, että koodareita valmistuu kyllä isoihin yrityksiin, ei monenlaista osaamista vaativiin startupeihin.
– Koulutuksessa pitäisikin ottaa agendalle myös esimerkiksi työelämävalmiudet, itseohjautuvuus, projektityön hallinta. Tästä on oppilaitosten kanssa kyllä jo keskusteltu.
Business Tampereen startup-yhteisövastaava Tommi Uitti (vas.), NurseBuddyn toimitusjohtaja Simo Hännikkälä ja Lesson Appin toimitusjohtaja Ellimaija Ahonen olivat yhtä mieltä siitä, että hyvä, kun Tampereen seudun hajanaista startup-yhteisöä tiivistetään. Sitä varten ensi vuonna toimintansa aloittaa Platform6 -keskus Tullin alueella. – On tärkeää, että startupit ovat tekemisessä keskenään ihan riippumatta siitä, millä toimialalla ne toimivat, Hännikkälä sanoi.
Avoimia paikkoja, työttömiä tekijöitä
Tampereen kauppakamarin johtajaa Peer Haatajaa ja Keskuskauppakamarin johtavaa ekonomistia Mauri Kotamäkeä pohditutti sama asia: työmarkkinoiden kohtaannon heikkeneminen.
– Avoimien työpaikkojen määrän ja työllisyyden kasvun korrelaatio on muuttunut. Ennen kun työttömyys oli korkea, avoimia työpaikkoja oli vähän. Talouden nousu paransi työllisyyttä. Nyt työttömiä on paljon, mutta niin on myös avoimia työpaikkoja. Työttömät ja työpaikat eivät kohtaa.
Peer Haataja patisti poliitikkoja miettimään, miten hitaan kasvun aika käytetään hyödyksi, miten kouluttaa henkilöstöä, joka ei nyt ole työelämässä.
– Onko mahdollista saada yrityksiä mukaan? Tampereella Nokian ja Microsoftin alasajoon alettiin reagoida riittävän ajoissa, saatiin yrityksiä mukaan ja vapautuva työvoima työllistyi ICT-alalle muihin yrityksiin.
”Jos laiva heiluu, pitääkö elvyttää? Elvytyshän on toteutettavien hankkeiden ajoituksen muuttamista, julkinen valta tekee velkaa taloussuhdanteiden tasoittamiseksi. Elvytys EI ole pysyvien menojen keksimistä suhdannetilanteessa. Poliittinen riski tähän on kuitenkin suuri.
Elvytystä pitää uskaltaa käyttää, mutta nopeasti vaikuttavin keinoin. Tehokkain keino olisi verotuksen väliaikainen keventäminen. Ylipäätään tehokkainta politiikkaa on saada yhteiskunnan rakenteet kuntoon.”
Mauri Kotamäki, Keskuskauppakamari
Pirkanmaan suhdannebarometrista ja talouskatsauksesta lisää täällä.
Markus Sjölundin pääkirjoitus aiheesta täällä.
Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila