Lujuuslaskija Noora Vairinen työskentelee painelaite- ja kattilalaitoksiin erikoistuneessa Comatecin tytäryhtiössä Rantotek Oy:ssä. Aulis Asikaisen mukaan konserni on kasvattanut viime vuosina osaamispääomaansa merkittävästi. – Elinkeinoelämä tarvitsee hyviä ja motivoituneita nuoria, ja sen tähden yritysten on oltava vuorovaikutuksessa oppilaitosten kanssa. On itsestä kiinni, miten yhteistyö niiden kanssa sujuu. Myös yrityksen pitää olla aktiivinen ja innostunut.
Aulis Asikainen on heinäveteläisen pientilallisen poika, joka on kouluttautunut ja luonut uran yritysjohtajana omiin kykyihinsä luottaen.
– Tärkeät päätökset elämässäni ovat perustuneet kodin opetuksiin, joissa painotettiin halua rakentaa uutta.
Menneitä on kiva muistella, mutta mieluiten Asikainen sanoo keskittyvänsä tulevaisuuteen.
– Tuskin jään koskaan eläkkeelle, yrittäminen on minulle elämäntapa.
Insinööritoimisto Comatecin aulaa tarkkailee tuimakatseinen pöllö seinänlevyisenä kuvasuurennoksena. Neuvotteluhuoneessa on toinen pöllö kehystettynä.
– Pöllöön sisältyy tarina, sanoo Aulis Asikainen ja alkaa kertoa.
Tavallisena päivänä vuonna 1989 insinööritoimisto Comateciin astuu nukkavieru mies. Mies jää ääneti seisomaan eteiseen. Toimisto hiljenee, kukaan ei puhu muutamaan minuuttiin, kunnes mies sanoo: te olette pöllön näköisiä, minä myyn teille taulun.
Mies poistuu hetkeksi ja palaa pöllötaulun kanssa, sen, joka on nyt neuvotteluhuoneessa. Hän esittelee työtään ja kertoo sen valmistustekniikoista. Asikainen tiedustelee hintaa.
– Yrittäjät ja taiteilijat eivät osaa arvostaa omaa työtään. Se ei maksa mitään. Mutta minulla on hyvä ystävä, joka tekee tauluihini kehykset. Jos saan kehyksen hinnan, se käy. Hinta on 500 markkaa sivulta, mies vastaa.
2000 markan kaupat puhunut taiteilija teki Asikaiseen vaikutuksen.
– Tarinan opetus on, että osaaminen ja uskottavuus ovat hirmuisen tärkeitä myyntiargumentteja. On näytettävä mitä osaa ja osoitettava asiakkaan saama lisäarvo. Tämä on ollut hyvä opetus, ja sitä on käytetty myynnissä ja muussa tekemisessä jatkuvasti, hän sanoo.
– Comatecia viedään eteenpäin kolmen koon ohjelmalla: kasvetaan ja kansainvälistytään kannattavasti.
Nekalan Konepaja opettaa
Taiteilijan vierailu on vain pieni kohtaus suuressa tarinassa, jota Aulis Asikainen juoksuttaa kertojan ottein. Jutun juoni alkaa synnyinkodista Heinävedeltä ja jatkuu opiskeluvuosien kautta Helsinkiin, jonne tuore auto- ja kuljetustekniikan insinööri asettuu viideksi vuodeksi ja pätevöityy vaativien hankkeiden projekti-insinööriksi. Muutto Tampereelle vuonna 1980 on askel uralla eteenpäin. Asikaisesta tulee Nekalan Konepajan suunnittelupäällikkö.
Nekalan-vuodet opettavat paljon. Talousosaamista karttuu, samoin ymmärrys riskienhallinnan tärkeydestä ja erilaisten yrityskulttuurien yhdistämisen vaikeuksista.
Tukkukauppias Onnisen tultua Nekalan Konepajan pääomistajaksi vauhti kiihtyy hurjaksi.
– Tein puolitoista vuotta 14–15 tunnin työpäiviä, ja työskentelin myös viikonloppuisin. Kesällä 1985 en enää jaksanut ja otin lopputilin. Uutta työpaikkaa ei ollut, mutta oli usko omiin kykyihin, Asikainen kertoo.
Oma työhuone Sarviksella
Ura yrittäjänä alkoi saman vuoden syksyllä toiminimellä Kuljetinsuunnittelu A. Asikainen.
– Vuokrasin Sarvikselta 20 neliön huoneen. Muistan hyvin ensimmäisen työpäiväni. Vastahakoinen pankinjohtaja avasi toiminimelleni pankkitilin. Tilasin puhelimen, hankin piirustuslaudan, kyniä ja kumeja. Tusseihin eivät rahat riittäneet.
Ensimmäinen tilaus oli varastohyllyautomatiikan suunnittelu-urakka, ja jo seuraavien kuukausien aikana Asikainen palkkasi työntekijän, toisen, kolmannenkin.
Keväällä 1986 Asikainen perusti Insinööritoimisto Comatec Oy:n yhdessä Martti Alavainion ja Kauko Lehtosen kanssa. Comatec tulee sanoista Conveyor Material Technics.
– Sain intuition, että nimen pitää olla ulkomaille menevä.
Palveluajattelua jo varhain
Asikainen muistelee lämpimästi yhteistyötään yhtiökumppaniensa kanssa, jotka tunnetaan insinööritoimisto Enmacin perustajina.
– Kaksikko ei osallistunut Comatecin operatiiviseen toimintaan, mutta sain heiltä henkistä tukea ja myyntivoimaa määrätyille asiakkaille.
Strategisten linjausten mukaisesti yhtiö keskittyi suunnitteluun, varsinkin kone- ja laitesuunnitteluun, ja toimi palveluyrityksenä. Nostaessaan asiakaspalvelun strategiseksi menestystekijäksi yhtiö oli aikaansa edellä. Ytimessä olivat luottamus ja uskottavuus, kuinkas muuten.
– Tuotteen perussuunnittelu on sen valmistajalle ydintoimintaa. Siihen ulkopuolinen palvelutoimittaja ei pääse osalliseksi ilman pitkää kumppanuutta ja vahvaa luottamusta. Luottamusta kysytään luonnollisesti myös tilanteissa, joissa palveluntoimittaja ottaa vastuun projektista tai sen osasta, Asikainen miettii.
– Organisaation kehittämisessä kaikkien työpanosta ja osaamista tarvitaan. On tärkeää rekrytoida sellaista porukkaa, joka on samanhenkistä. Koulunpenkiltä yrittäjyyttä ei hankita, sen on lähdettävä selkäytimestä.
Ylös lamasta – ja nopeasti
90-luvun lamasta Comatec selvisi melko pienin ruhjein muutaman vakaan asiakkuuden ansiosta. Näistä kaksi oli jo ulkomaisia, toinen USA:sta ja toinen Saksasta, mikä oli onni, sillä taalat ja Saksan markat olivat tuolloin kovaa valuuttaa.
Laman jälkeen tuli kiire ottaa iso kehitysaskel, jonka tueksi Comatec hankki yliopistollista asiantuntemusta. Sitä saatiin naapurista Tampereen yliopistosta, kuten monesti myöhemminkin.
– Työskentelimme tietokoneilla ja 2D-suunnitteluohjelmilla, mutta tulevaisuus askarrutti. Tilasin yliopistolta selvityksen siitä, miten suunnittelualihankinta kehittyy ja mitä vaatimuksia asiakkaat sille asettavat.
Vuonna 1997 tehty selvitys avasi selkeän näkymän: kolmen vuoden kuluttua jo yli puolet toimeksiannoista tehtäisiin 3D-suunnitteluna.
– Aloitimme uuden osaamisen hankkimisen heti. Investoimme koulutukseen, koneisiin ja ohjelmiin kaikella käytettävissä olevalla rahalla. Koulutus vei kaksi vuotta, minkä jälkeen ryhdyimme myymään, jotta saisimme uudelle osaamiselle uskottavuutta. Vasta viiden vuoden kuluttua ponnistelu alkoi näkyä liikevaihdossa.
– Jos silloin ei olisi ryhdytty toimiin, emme istuisi tässä. Työ opettaa, ja kun on pakko, silloin tehdään.
Kurssi kääntyy kohti kasvua
Kymmenen vuoden kuluttua oli vuorossa toinen, yhtiötä vähintään yhtä isosti ravistellut uudistus. Muutoksen taustalla oli maailmantalouden syöksy syksyllä 2008 USA:n rahamarkkinakriisin seurauksena.
– Ensiksi uskottiin, ettei kriisi näy Suomessa, mutta sitten alkoi tapahtua. Comatecissa oli tuolloin jo 400 työntekijää, joiden työt loppuivat kuin seinään.
Lomautukset alkoivat joulun alla, ja pyhät Asikainen vietti yksin Heinävedellä tulevaisuutta miettien. Takki oli tyhjä.
Seuraava vuosi oli kaoottinen ja vaikea, mutta pohdinnoista savolaismetsässä alkoi sukeutua uutta. Asikainen oli tarkastellut kriittisesti yhtiön rakennetta ja liiketoimintaa.
– Ryhdyimme kehittämään Comatecia oikeasti isoksi yhtiöksi. Toiminta- ja taloushallinnon järjestelmiä uusittiin, toimintoja otettiin omiin käsiin ja kulujen seurantaa tehostettiin.
Suurin muutos oli kuitenkin organisaation muuttaminen osaamisperustaiseksi. Siihen hankittiin yliopistollista tukea pyytämällä sparraajaksi markkinoinnin asiantuntija, professori Lasse Mitronen.
– Muutos merkitsi alueorganisaation purkamista, sillä pirstaleisena se ei tukenut osaamisen kehittämistä eikä kansainvälistymistä. Osaaminenhan on kuitenkin se, joka tuottaa ja jolla yritystä kehitetään.
Uudistus tehtiin asiakasperustaisesti, ja työntekijöitä koulutettiin erikoisosaajiksi. Myös rekrytoinneilla on koko ajan kasvatettu korkeasti koulutettujen osuutta.
– Organisaation kehittämisessäkin työ on ollut paras opettaja. Toki kaikkien työpanosta ja osaamista tarvitaan, ja onkin tärkeää rekrytoida sellaista porukkaa, joka on samanhenkistä. Koulunpenkiltä yrittäjyyttä ei hankita, sen on lähdettävä selkäytimestä.
Yliopistoyhteistyö kannattaa
Strategiatyö Comatecissa jatkuu.
– Vuoteen 2021 ulottuvien, uusien tavoitteiden punaisena lankana on entistä vahvempi kansainvälisyys. Comatec on vaativaan suunnitteluun keskittyvä insinööritoimisto, jonka tärkein kehittämisala on asiakaslähtöinen, kustannustehokas ja toimitusvarma projektitoiminta, Asikainen linjaa.
Comatec tekee yhteistyötä useiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Yhtiön hallituksessa työskentelevät lisäksi yliopistomiehet, professorit Lasse Mitronen ja Matti Sommarberg, joka valittiin tänä syksynä uuden Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan dekaaniksi.
– Yliopistoyhteistyön sujuminen on itsestä kiinni, myös yrityksen pitää olla aktiivinen ja innostunut. Olen hyvin tyytyväinen hallituksen nykyiseen kokoonpanoon. Toimialajohtajat saavat siltä ylintä viisautta.
Aulis Asikainen
1946 syntyy Heinävedellä
1975 auto- ja kuljetustekniikan insinööri, Jyväskylän teknillinen opisto
Ura
1975–79 projekti-insinööri Kaisla Oy
1980–1985 suunnittelupäällikkö Nekalan Konepaja Oy
1985–1986 yrittäjä, tmi Kuljetinsuunnittelu A. Asikainen
1986– toimitusjohtaja, konsernijohtaja Insinööritoimisto Comatec Oy
Luottamustoimet
Muun muassa Pirkanmaan Yrittäjien teollisuusvaliokunnan jäsen, Suomen Yrittäjien kansainvälisen valiokunnan jäsen, Varman yrittäjien neuvottelukunnan jäsen, Tampereen kauppakamarin palveluvaliokunnan jäsen.
Perhe
Avopuoliso, kolme aikuista lasta, kahdeksan lastenlasta.
Harrastukset
Metsänhoito ja muu järkevä liikunta, hiihto ja keilaaminen. Vanhojen setelien (1717–2000), kultarahojen ja postimerkkien kerääminen.
Motto
Tarmon mies on onnekas, kauas pääsee ponnekas.
Mistä saat virtaa?
En ainakaan joutenolosta. Minulle yrittäminen on elämäntapa.
Teksti Päivi Eskelinen, kuvat Olli-Pekka Latvala