Itsenäisen Suomen ja Tampereen kauppakamarin juhliessa satavuotista taivaltaan on hyvä luoda katsaus yhteen hyvinvointiyhteiskuntamme kulmakiveen, teknologiateollisuuteen.
Teollisuuden syntyhistoria Pirkanmaalla alkoi samoihin aikoihin kun Tampereen kaupunki perustettiin, eli 1700-luvun loppupuolella. Sitä ennen paikallinen kone- ja laitevalmistus rajoittui omien työvälineiden tekoon muun muassa myllyihin ja sahalaitoksiin.
1800-luvun alkupuolella järvimalmista rautaa valmistavista harkkohyteistä ja masuuneista alkoi rakentua jatkuvaa teollista pohjaa kone- ja laitevalmistukselle. James Finlaysonin vuonna 1820 perustamaa valimoa ja konepajaa karstaus- ja kehruukoneiden valmistukseen voidaan pitää nykyaikaisen teknologiateollisuuden lähtölaukauksena Tampereen seudulla.
Oman aikansa englantilaisten protektionismista lähtenyt tietotaidon vientiprojekti Pirkanmaalle on hyvä esimerkki tänäkin päivänä siitä, miten kansainvälisessä toiminnassa osaaminen on pääoma, joka liikkuu nopeimmin ja välittää hyvinvoinnin edellytyksiä aina sille seudulle, jossa osaamisen hyödyntämiselle on otollisimmat olot.
Olemme pienenä kansantaloutena olleet aina alttiita suhdannevaihteluille. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan murrokset ovat vaikuttaneet kysyntään ja resursseihin. Nopeista nousuista ja laskuista on kuitenkin aina toivuttu innovoimalla uutta, ja vaikeinakin hetkinä on nähty aina enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat raskaat sotakorvaukset, jotka – pakon edessä – loivat edellytykset taas ottaa uusia askeleita kansainvälisesti entistä kilpailukykyisempien tuotteiden valmistamisessa.
1980-luvun loppuun mennessä toden teolla puhaltanut teollinen murros lähes puolitti teollisuuden työpaikat Pirkanmaalla, mutta uudistuminen ei pysähtynyt. Perinteisten toimialojen rinnalla nousi 1990-luvun edetessä yhä voimakkaammin ICT-teollisuudenala, ja palvelualan työpaikat korvasivat menetettyjä teollisuuden työpaikkoja.
Viime vuosikymmenen olemme toipuneet vuonna 2008 alkaneesta taantumasta. Jakso jääkin historiaan kaikkien aikojen pisimpänä toipumisena taantumaa edeltäneelle BKT-tasolle. Tämän palautumisjakson päättyessä on hyvä katsoa eteenpäin. Mitkä ovat vahvuutemme tulevaisuudessa, kun syklit käyvät entistä tiheämmiksi ja epävarmuudesta on tullut uusi normaali monella toimialalla?
Kuten kaikissa aiemmissakin haasteissa, osaaminen ja innovaatiot ovat tärkein voimavaramme suunnistettaessa tulevaisuuteen. On ollut harmillista havaita osaavan työvoiman vajaus heti, kun nousu on taas alkanut.
Seuraavien vuosien ykköstavoite olkoon, että pyrimme panostamaan koulutusjärjestelmäämme ja kouluttamaan osaajia entistä haastavampiin tehtäviin. Tässä työssä kaikki uudet ja päivitetyt koulutusväylät ovat tervetulleita – unohtamatta perinteistä vahvaa oppipolkuamme toisen asteen koulutuksesta aina uudistuvaan yliopistoon asti.
Juhani Lehti
varapuheenjohtaja
Tampereen kauppakamari
toimitusjohtaja
Tampereen Konepajat Oy
