Pirkanmaalla energiamurros ei ole enää tulevaisuuden suunnitelma, vaan nopeasti konkretisoituva todellisuus. Uusiutuva sähkö, vetytalous ja sähköpolttoaineet tuovat alueelle miljardiluokan investointeja ja uudistavat elinkeinorakennetta laajasti. Samalla ne asettavat uusia vaatimuksia infralle, kaavoitukselle ja yhteistyölle.
Pirkanmaa on noussut yhdeksi merkittävimmistä vihreän siirtymän näyttämöistä Suomessa. Alueen vahva teollinen perinne, strateginen sijainti ja kasvava panostus uusiutuvaan ener-giaan tekevät siitä erinomaisen alustan energiamurrokselle – ja samalla suurelle rakennemuutokselle. Energiateollisuuden murros näkyy sekä yrityksissä että kaupunkien ja maakunnan suunnittelussa.
Teollisuus sähköistyy ja vetyhankkeet nousevat
Business Tampereen liiketoiminnan kehitysjohtaja Marita Jaatisen mukaan energiamurros näkyy erityisesti kahdella tavalla: nykyisen teollisuuden ja liikenteen sähköistymisessä sekä uusien, energiaintensiivisten investointien vyöryssä.
Sijaintimme on ideaali sähköpolttoaineen valmistukselle. Tarastenjärvellä Ren-Gas ja Nokian Kolmenkulmassa Freija etenee vauhdilla. Molemmat hankkeet pohjautuvat vedyn tuotantoon, jonka edellytykset Pirkanmaalla ovat poikkeuksellisen hyvät muun muassa kantaverkkojen, vedenjakeluverkon ja biogeenisen hiilidioksidin saatavuuden ansiosta, Jaatinen kertoo.
Hän nostaa esiin myös datakeskushankkeet sekä kaukolämpöverkkoon integroitavan hukkalämmön hyödyntämisen, jotka tekevät energiaratkaisuista entistä kokonaisvaltaisempia.
Puhutaan todellisista energian kiertota-lousratkaisuista, hän korostaa.
Energian ehdoilla – maankäyttö muokkautuu murroksessa
Pirkanmaan liiton maankäyttö- ja liikennetiimin vetämisestä vastaava suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen näkee energiamurroksen laaja-alaisesti läpileikkaavana ilmiönä.
Energia on nyt yksi keskeinen kysymys yrityksille, kun haetaan uusia sijoittumispaikkoja. Sähköverkon ja muun infrastruktuurin läheisyys on aivan yhtä tärkeää kuin tieyhteydet, Rissanen sanoo.
Maankäytössä painopiste on siirtynyt kohti alueita, joilla on mahdollisuus toteuttaa hajautettua ja puhdasta energiantuotantoa. Tämä näkyy sekä suurhankkeiden kaavoituksessa että pienemmissä kiinteistökohtaisissa ratkaisuissa, kuten aurinkopaneelien ja maalämmön yleistymisessä.
Maakunnassa on juuri hyväksytty vaihemaakuntakaava, joka painottuu energiantuotantoon, ja seuraavaksi vuorossa on uuden teollisuuden sijoituspaikkojen kaavatyö. Rissasen mukaan maakunta rahoittaa myös hankkeita, jotka edistävät esimerkiksi energiayhteisöjä ja raskaan liikenteen jakeluinfran kehittämistä.
Vetytalous tuo uusia mahdollisuuksia – ja vaatii yhteistyötä
Pirkanmaan vetytalous ei rakentune pelkästään vedyn tuotantoon. Rissasen mukaan -alueen todellinen potentiaali piilee osaamisessa ja arvoketjun korkeammissa portaissa, kuten jatkojalosteiden valmistuksessa.
Me emme ole energiantuotannon mahtialue, mutta meillä on ne muut komponentit: puhdasta vettä, hiilidioksidia ja kaukolämpöverkko, Rissanen sanoo. Näistä syntyy se ekosysteemi, joka mahdollistaa teollisen jalostuksen, hän jatkaa.
Myös Jaatinen näkee vetytalouden ympärillä syntyvän teknologisen osaamisen keskeisenä. Alueen automaatiotoimijat ovat jo mukana hankkeissa, ja Tampereen korkeakoulujen rooli tutkimus- ja kehitystyössä on merkittävä.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä on keskiössä. Business Tampere on perustanut PMO-mallin (Project Management Office), joka kokoaa yhteen kunnat, energia- ja vesilaitokset sekä sähköverkkoyhtiöt tukemaan suurhankkeita.
Nämä ovat valtavia investointeja – esimerkiksi Freijan ja Ren-Gasin laitokset tarkoittavat yhdessä jo lähes kahden miljardin investointia. Se vaatii koordinaatiota, jota ilman nämä eivät onnistu, Jaatinen toteaa.
Energiamurros on myös logistinen ja sosiaalinen kysymys
Energiasiirtymä ei näy vain tuotannossa – se muokkaa myös liikennejärjestelmiä. Rissanen kertoo, että erityisesti raskaan liikenteen jakeluinfrastruktuurin kehittäminen on ajankohtaista.
Arjessa sähköautoilu toimii jo hyvin, mutta raskaan liikenteen käyttövoimaratkaisuissa ollaan vielä alussa. Meiltä on tulossa jakeluverkkoselvitys yhteistyössä Keski-Suomen kanssa, hän paljastaa.
Samaan aikaan tulee huomioida myös siirtymän oikeudenmukaisuus. Energiantuotannon haitat, kuten melu tai maisemavaikutukset, kohdentuvat usein epätasaisesti. Rissanen painottaa avoimen keskustelun ja osallistamisen merkitystä:
Sosiaalinen hyväksyttävyys on iso kysymys. Täytyy käydä rehellistä keskustelua hyödyistä ja haitoista.
Uusi teollisuus – ja uudenlainen tulevaisuus
Pirkanmaan vahvuus energiamurroksessa nojaa ennen kaikkea osaamiseen. Alueella on mahdollisuus nousta uuden teollisuuden ja puhtaan teknologian keskukseksi – mutta se vaatii jatkossakin aktiivista kaavoitusta, verkostoyhteistyötä ja pitkäjänteistä strategista ajattelua.
Me emme halua vain vetytuottajia. Me haluamme lopputuotteita ja teknologiaa, joka on osa kasvavaa, kestävää ekosysteemiä, Jaatinen kiteyttää.
Teksti Jenna Auranaho