Saksa on taas rikastuttanut kansainvälistä sanastoa – uusi käsite Zeitenwende on löytänyt tiensä Kindergartenin ja Besserwisserin jatkeeksi.
Sana juontuu kansleri Olaf Scholzin puheesta liittopäiville kaksi päivää Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen. Scholz halusi viestittää tarvetta ajan käännökselle reaktiona muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja pakkoon palauttaa Saksan puolustuskyky riittävälle tasolle. Samalla Scholz julkisti 100 miljardin euron erityisrahaston käytettäväksi Bundeswehrin ylösajoon.
Kolmen sotavuoden jälkeen erityisrahasto on kulutettu ja Berliinissä on huomattu, että se ei riittänyt kuin alkuun – ajan käännöksen sijaan tarvitaankin Epochenwende, aikakauden käännös.
Uusi aikakausi koitti, kun 23.2.2025 vaalien jälkeen – tosin vanhojen liittopäivien enemmistöllä – hyväksyttiin uusi 500 miljardin eritysrahasto infrastruktuurin kehittämiseksi ja päätettiin luopua puolustushankintoja koskevasta velkajarrusta. Tämä päätös on Saksan taloushistoriassa vallankumouksellinen. Samalla se saattoi vaalivoittaja CDU:n ahtaalle – puolueen kenttäväki syytti puoluejohtoa holtittomuudesta ja puolueen arvojen pettämisestä.
Herätys Suomi
Konservatiivien ja demarien CDU/CSU-SPD -koalitiolla on nyt resurssit perusteelliseen Saksa-remonttiin niin siviili- kuin sotilaspuolella. Puolen biljoonan infrastruktuurirahasto jakautuu 12 vuodelle. Siitä viidesosa menee suoraan osavaltioiden käyttöön ja loput jaetaan eri ministeriöille.
Suomen on syytä nopeasti järjestäytyä tarjoamaan osaamistaan Saksan markkinoille. Tämä vaatii yhteisponnistuksen, jossa julkiset toimijat ja yksityinen sektori etujärjestöjensä välityksellä keskustelevat yhteisestä lähestymistavasta, jolla Saksan tarpeisiin vastataan suomalaisella viennillä. Tässä Tampereen kauppakamarillakin on roolia herättäjänä.
Lisäksi täytyy muistuttaa paikallisen tason merkityksestä – suorien suhteiden vaaliminen Saksan osavaltioihin on tärkeää.
Jos haluat rauhaa, niin valmistaudu juoksuhautojen ja tähtien sodan yhdistelmään
Puolustuskyvyn kehittämisessä juostaan kilpaa ajan kanssa. Arviot Venäjän kyvystä uhata Natoa ovat vastaajasta riippuen kahdesta kahdeksaan vuoteen. Tässä aikaikkunassa Saksan on hankittava riittävä pelote samalla kun Ukrainan tukeminen nielee varoja ja kalustoa. Myös asevelvollisuuden palauttamisesta keskustellaan.
Saksan maavoimien komentajan mukaan ensisijaiset tarpeet ovat: 1) viestintäjärjestelmät; 2) kaukovaikuttamiskyvyt ja 3) ilmapuolustus. Näistä Suomella on osaamista ainakin viestintäjärjestelmissä, jossa taistelukentän vallankumous Ukrainan kokemusten valossa näkyy selkeimmin. Kyseessä on sekoitus ensimmäistä maailmansotaa ja tähtien sotaa, jossa eri toimijat on saatava yhteyteen ja keinoäly tukee taktisia päätöksiä.
Saksan oma puolustusteollisuus käy nyt kuumana. Saksan suurin alan yritys Rheinmetall investoi merkittävästi niin Saksassa kuin ulkomailla. Kiinnostavasti puolustusteollisuuden kasvu tapahtuu rinnakkain Saksan autoteollisuuden taantuman kanssa. Puolustusteollisuuden puolelta ollaankin kiinnostuneita vapautuvasta tuotantokapasiteetista ja henkilöresursseista.
Yksi keskeinen kasvuala on myös lennokkivalmistus. Alan saksalaistoimijoille, kuten Helsingille, STARKille ja Quantum-Systemsille sataa pääomaa Saksasta ja ulkomailta.
Suomen läsnäolo Saksassa
Saksan puolustusteollisuus keskittyy pitkälti Etelä-Saksan koneenrakennus- ja innovaatioekosysteemin ympärille. Suomen kokonaisviennistä 13% suuntautuu DACH-alueelle (Saksa, Itävalta ja Sveitsi). Suomen jatkuva läsnäolo tällä keskeisellä vientimarkkinalla on punnittavana osana ulkoministeriön ja Business Finlandin kenttätoimintojen yhdistymistä. Ilman läsnäoloa ei tule kauppoja.
Sama muuten pätee kielitaitoon – ostaa voi englanniksi, mutta myytäessä pitää osata saksaa.
Kai Sauer
Suomen Berliinin suurlähettiläs.
Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 alkaen.